LISA SOUNIO

BRÄNDIKÄS

Talentum 2010

Copyright © 2010 Talentum Media Oy ja Lisa Sounio

ISBN 978-952-14-1533-3 (Print)

ISBN 978-952-14-1698-9 (ebook)

Kannen kuva: Timo Junttila
Ulkoasu: Lapine Oy

Kariston Kirjapaino Oy 2010
Hämeenlinna

BRÄNDIKÄS

Brändikäs on kannustuspotku!

John Lennon uskalsi ottaa riskin näyttää hölmöltä. Hän paljasti itsensä, intohimonsa viemänä. Lennon kehitti tyylin, joka inspiroi miljoonia. Tästä on kyse markkinoinnissa – laita itsesi likoon!

Suomalaisten asiantuntijoiden sudenkuoppa on prosessipropaganda. Työinto uppoaa byrokratiaan. Markkinointi on tunteeseen tarttumista, ei taulukkotiedettä.

OLIPA KERRAN JÄRJETÖN idea. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat purkivat proffansa Timo Sallin johdolla puhkiajetun linja-auton palasiksi. Kohta kokosivat palasista uuden saunabussin. Löylyä heitellen ja kivet sihisten ajoivat poikaset Milanon kansainvälisille designmessuille. Messuilla löylybussin ympärillä kiemurteli jono. Kymmenien yritysten tavanomaiset messuosastot ammottivat tyhjyyttään.

Markkinointi Suomessa kaipaa lisää löylyä! Ja persoonaa! Olen täynnä kiukkua: en käsitä, miten paljon markkinoinnista puhutaan ja miten kapeasti se silti ymmärretään. Oikeasti markkinointi on yksinkertaista. Esimerkiksi oman osaamisen myyminen on kuin taideteoksen kauppaamista ja arvioimista. Se, mikä tekee vaikutuksen sinuun, ei toimi välttämättä muihin.

Tunnista, milloin kannattaa mistäkin maksaa. Luota omaan makuusi ja kehitä oma määritelmäsi. Brändikäs on markkinointikirja taviksille ja niille, joita markkinointiteoriat eivät kiinnosta.

Jokainen nainen on joskus ostanut voidetta, jonka piti sulattaa rasvat reisistä. Jokainen hiustenlähdöstä kärsivä mies on pessyt päätään shampoolla, jonka piti saada tukka tuuheaksi. Moni meistä on matkustanut hotelliin, joka näytti kuvissa paljon todellisuutta tyylikkäämmältä. Olemme joutuneet markkinoinnin ylilupausten uhreiksi. Mainokset ampuvat usein ylitse, mutta se ei tarkoita, että kaikki markkinointi ja brändit olisivat vääristeltyä todellisuutta.

Brändikkään perusajatuksia:

• Brändi on yhtä kuin sinä, markkinointi on myyntiä.

• Puhetaidoilla pötkii pitkälle.

• Designissa piilee aarre.

• Bisnes ei taiteilijaa pahenna.

• Suomalaiset ovat synnynnäisiä verkostoitujia.

Brändikkään tavoite on puskea suomalaiset liikkeelle! Tekemään bisnestä ja brändäämään! Haluan kansanomaistaa brändiajattelua ja auttaa suomalaisia saamaan osaamisensa esille. Oli sitten kyseessä taiteilija, duunari, pomo tai poliitikko, brändikäs-ajattelutavasta on kaikille hyötyä. Voit toki inhota ajatusta brändikkyydestä, mutta vaikket tekisi mitään, henkilöbrändit ovat tulleet jäädäkseen.

Tämä kirja käsittelee markkinointia, viestintää ja verkottumista maanläheisesti. Design ja muotoilu ovat mukana, sillä tuttu esine, kuten esimerkiksi iänikuinen Aalto-vaasi, voi olla myös kihelmöivä mahdollisuus rakentaa uutta bisnestä. Asennetta ja brändäystaitoja olen kauhonut kirjaan muun muassa Kirsti Paakkaselta, Nalle Wahlroosilta ja Pekka Himaselta.

Kirjassa pääset kurkistamaan entisen työni kautta Marimekon ja Iittalan tuotekehityksen saloihin sekä markkinoinnin arkeen kahdessa perustamassani pikkuyrityksessä. Ensimmäinen on sukuni vanhan sukunimen, Sonnin, mukaan nimetty konsulttiyritys Sonay Oy ja toinen suomalais-englantilainen internetpalvelu Dopplr Ltd. Molempien historiaan liittyy enemmän kommellusta ja kohellusta kuin kunniaa. Minua ärsyttää, että julkisesti halutaan aina kertoa sliipattuja menestystarinoita, vaikka mokista oppii enemmän.

Tämän kirjan luvut on maustettu esimerkein ja tarinoin, jotka toistavat kappaleiden tärkeimpiä pointteja. Muitakin brändikirjoja kannattaa lukea, mutta vielä tärkeämpää on uskaltautua luomaan uusia brändejä, epäonnistumisen uhallakin.

Ensimmäisen kirjoittamani kirjan pääosassa ovat omat kokemukseni, urani töyssyt ja tunnelmat. Niiden toivon puskevan mielikuvituksesi liikkeelle!

Myötätuulta seikkailuun!

Villa Lupossa elokuussa 2010

Brändit kiehtovat ja takovat tuohta!
Brändit koskettavat kaikkia.
Aito brändi antaa enemmän kuin lupaa.

”Kiersimme Suomea rekka-autolla. Iisalmesta Inkooseen ja Rovaniemeltä Rautjärvelle. Kärräsimme kauppoihin lasitehtaan leimalla varustettuja puukaappeja, jotka olivat täynnä Oiva Toikan lintuja ja Nuutajärven lasitehtaan taidelasia. Meihin ei kukaan aluksi uskonut: ensin heltisi lupa vain pariin kaappiin. Pian niitä tarvittiin 450 lisää. Suomalaiset hullaantuivat. Miksi niin harva hoksaa, että kaikki, mikä lähtee sydämestä, osuu sydämeen?” kysyy brändikkyyden kantaemo Kirsti Paakkanen ja kehottaa markkinoijia sukeltamaan kansojen keskuuteen.

Miksi olisit brändikäs?

Ehdokkaan brändi ratkaisee presidenttipelin vuonna 2012.

HELSINGIN SANOMAT HEINÄKUU 2010

Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin puhuttu markkinoinnista yhtä paljon kuin nyt. Brändäyksestä on tullut arkikielen kuuma peruna, aihe, joka viuhahtelee päivälehtien uutissivuilla, radio- ja tv-debateissa ja blogiposteissa. Brändi on jotakin kiehtovaa, mystistä, ärsyttävää ja vaarallista. Suomessa brändejä vihataan, vaikka Arabiaa, Iittalaa, Nokiaa ja Fazerin Sinistä palvotaan.

Ulkoministeri Alexander Stubbin perustama ja Jorma Ollilan vetämä maabrändityöryhmä pohtii maamme maailmalla herättämää mielikuvaa ja tunnettuutta. Moni tuomitsee maabrändäyksen tarpeettomana höttönä, vaikka yli sata maata on käynnistänyt maabrändihankkeen. Yhtäkkiä Suomessakin on 5,3 miljoonaa brändääjää. Rivikansalaista brändäys ihmetyttää, kulttuuripiirejä raivostuttaa.

Brändäys tuntuu ulottuvan kaikille elämän alueille: kaupunkeihin ja kuntiin, tuotteista palveluihin ja ihmisistä taideteoksiin. Kriitikoiden mukaan kustantajat pohtivat kirjailijoiden brändiä enemmän kuin kirjan sisältöä. Poliitikot ja puolueet pumppaavat brändiään uskottavammaksi nitistääkseen kilpailijansa. Urheilijoiden ja liikemiesten brändit laskevat ja nousevat vuoristorataa pörssikurssien ja kilpailusuoritusten tahdissa. Muusikoiden ei enää tarvitse osata laulaa tai soittaa, läpilyöntiin riittää brändätty, myyvä pakkaus. Brändit lietsovat intohimoa ja vihaa. Ja takovat omistajilleen rahaa ja valtaa.

Brändeistä ja markkinoinnista on kirjoitettu satoja teoksia. Vuonna 1994, aloitellessani lopputyötäni, brändeistä ei löytynyt yhtään suomeksi kirjoitettua kirjaa. Englantilaisia kirjoja löytyi kaksi: toinen käsitteli brändiä mainonnan jatkeena, toinen omi brändi-käsitteen osaksi design managementia eli muotoilujohtamista. Reilussa vuosikymmenessä brändiajattelu kuitenkin yleistyi ja samalla monimutkaistui. Nyt brändikirjoja on tehty Suomeksi kymmeniä, silti erottuminen ja kilpailukyvyn kehittäminen on vaikeampaa kuin koskaan.

Viime vuosikymmeninä olemme heränneet huomaamaan, miten brändeillä rahastetaan. Merkeistä on maksettu jo satoja vuosia, esimerkiksi Coca-Colan raaka-aineet maksavat sentin tai kaksi, mutta myytäväksi pakkaukseksi jalostettu tuote on hinnaltaan monisatakertainen....