Äänikirja
Maiju Lassila

Pojat asialla

4
Keskiarvo: 4 (1 ääni)
 
 

"Maiju Lassila: Pojat asialla -pienoisromaani on varmaan ensimmäinen "On the Road" kuvaus Suomessa ja hurjuudessaan lyö mennen tullen esim. Marlon Brandon "The Wild One" -elokuvan. Kirjassa esitellään myös sellainen "Think Tank", joka hahmottaa kahdeksankymmentä vuotta etuajassa Nokian menestystarinan, miksei myös Soneran seikkailut. Samalla Lassila tulee esitelleeksi, noin niinkuin malliksi, sen henkisen ja fyysisen kentän, jolle uusi "innovaatioyliopisto" tulisi rakentaa. Algoth Tietäväinen, Maiju Lassilana tunnettu (1868 Tohmajärvi-1918 Helsinki). Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin Algot Untolaksi. Untolan vanhemmat olivat maanviljelijä Jaakko Wilhelm Tietäväinen ja Maria Simontytär Hakulinen. Isä kuoli vuonna 1881. Juoppo isäpuoli köyhdytti perheen. Onnekseen Algot pääsi sukulaisten avustuksella sentään opiskelemaan Sortavalan seminaariin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1891. Untola toimi opettajana Raahessa, Kälviällä ja Viipurissa mutta sitten hän vaihtoi alaa ja siirtyi vuonna 1900 puutavarakauppiaaksi Pietariin. Pietarissa Untola liittyi mukaan sosialistivallankumouksellisten toimintaan ja kertoi olleensa avustajana mukana sisäministeri Plehweä vastaan 1904 tehdyssä pommiattentaatissa. Murhan jälkeen Untola pakeni Suomeen ja toimi opettajana ensin Lohjalla ja Kaustisilla. Kaustisilla ollessaan Untola alkoi kirjoittaa suomalaisen puolueen Kokkola-lehteen vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Hän kirjoitti lehteen myös pakinoita Liisan Antti ja Maamies-nimimerkeillä. Pakinoiden herättämän huomion vuoksi Untola palkattiin suomalaisen puolueen vaaliagitaattoriksi. Untola oli tavannut Lohjalla leskirouva Olga Jasinskin, jonka kanssa hän asui yhdessä vuoteen 1907 saakka. Suhde päättyi kun parin yhteinen lapsi kuoli ja Jasinski kaatoi rikkihappoa Untolan munille. Maiju Lassila, Irmari Rantamala, Algoth Tietäväinen, Väinö Stenberg, A. Rantala, J. I. Vatanen, Liisan-Antti ja Jussi Porilainen olivat Untolan salanimiä. Salaperäisyyttä lisää se, että osoitteena oli usein "poste restante". Untola oli alkuun päästyään maaninen kirjoittaja. Saatoi käydä niin, että kymmenien tuntien kirjoitusmaratonin jälkeen kynä piti vääntää irti näpeistä. Untolan tunnetuimmat teokset ovat Irmari Rantamalan nimellä 1909 julkaistu omaelämäkerrallinen Harhama ja Maiju Lassilan nimellä vuonna 1910 ilmestynyt Tulitikkuja lainaamassa, josta saadusta valtionpalkinnosta hän kieltäytyi. Untola kirjoitti vuosina 1911-1912 useita näytelmiä kuten Kun lesket lempivät, Kun ruusut kukkivat, Luonnonlapsia ja Nuori mylläri. Pelkästään 1912 Untola julkaisi 9 kirjaa eri salanimillä. Kaikkiaan eri nimillä kirjoitettuja kirjoja kertyi yli kaksikymmentä."

Tiedostomuoto: Äänikirja (MP3, vesileimattu)
Kategoria: Kaunokirjallisuus / Kotimainen kaunokirjallisuus
Kirjailija: Maiju Lassila
Lukija: Anneli Karppinen
Kustantaja: Kuolleet sielut
Äänikirjan julkaisuvuosi: 2008
Kirjan pituus: 3h 13min
Äänitiedostojen määrä: 12
Koko yhteensä (zip): 66Mt
ISBN: 978-952-5771-23-7