”Kyyneleeni kyllin vuotaa, lievityst’ ei itku tuota.” Kuolema on erottamaton osa elämää. Läheisen siirtyminen elävistä kuolleisiin on aina ollut mullistus, joka on täytynyt käsitellä tavalla tai toisella. Erilaisilla riiteillä, ruumiin pesemisellä ja pukemisella, surulauluilla ja kuolinilmoitukseen vuodatetuilla kaipauksen sanoilla on saateltu vainaja matkaan. Nykyään lohtua läheisen menetykseen saatetaan etsiä sosiaalisesta mediasta ja sen muistosivuista. Suomalaisen kuoleman historia taittaa matkan rautakautisista kalmistoista ja keskiajan katolisista hautajaisrituaaleista maallistuneeseen nykyhetkeen, jossa kuolema on siirtynyt kodeista sairaaloihin ja elämää suuremmasta tapahtumasta lääkärin toteamaksi asiantilaksi. Millaisia ovat olleet kuolemaan liittyneet uskomukset, ja miten suhde kuolemaan on muuttunut vuosisatojen kuluessa? Teoksessa tarkastellaan kiehtovia yksityiskohtia kuten kuoleman enteitä, suruasuja ja mestattujen vereen sisältyvää elinvoimaa. Se esittelee ikiaikaisia perinteitä, joilla kuoleman mysteeriä lähestyttiin tai torjuttiin, sekä historiamme kipukohtia, kuten nälkävuosia ja sotaa, jolloin kuolema saattoi tuntua tavanomaista epäoikeudenmukaisemmalta. Ilona Pajari (2012 asti Kemppainen), VTT, on vapaa tutkija ja sosiaalihistorian dosentti Jyväskylän yliopistossa. Hänen keskeinen tutkimusteemansa on suomalaisen kuoleman historia, jota hän on tarkastellut niin sodan kuin rauhankin oloissa, sankarikuolemasta hautajaisten ja hautausmaiden historiaan. Hänen viimeisimpiä tutkimusteemojaan ovat tunnustuksettomien hautajaisten historia sekä 1900-luvun alkupuolen hautausmaiden kehittämispyrkimykset. Pajari on Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran perustajajäsen ja sen monivuotinen puheenjohtaja. Jussi Jalonen, FT, on historiantutkija Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalueitaan ovat sodan, nationalismin sekä tunteiden ja kokemuksen historia. Hän on tutkinut vierastaistelijailmiötä, talvisodan Summan taistelua sekä nationalismia sodan oikeuttajana 1800-luvun Euroopassa. Hän oli Vuoden tieteentekijä vuonna 2018. Riikka Miettinen, FT, on Suomen Akatemian tutkijatohtori Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksikössä. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät arjen ja poikkeavuuden historiaan ja sosiaalihistoriaan. Miettinen on tutkinut itsemurhien, vammaisuuden ja mielisairauden historiaa sekä maaseudun tilattomia ja vaivaisia uuden ajan alun Ruotsissa ja Suomessa. Kirsi Kanerva, FT, on kulttuurihistorioitsija ja tutkija Turun yliopistosta. Hänen alaansa ovat keskiajan historia, tunnehistoria ja vainajaolentoja koskeva perinne keskiajan Skandinaviassa.