Aleksis Kivi

Aleksis Kivi

Aleksis Kivi (1834-1872)

Oikealta nimeltään Alexis Stenvall. Räätälin poika. Uhosi jo varhain 'rupeavansa ruuneperiksi'. Joutui keskeyttämään säännöllisen koulunkäynnin varojen puutteessa, mutta onnistui lukemaan itsensä ylioppilaaksi. Opiskeli hajanaisesti yliopistossa jokusen vuoden. Luopui pappishaaveista ja antautui kokonaan kirjalliselle työlle. Alituiset taloudelliset huolet, sairaalloisuus ja aikalaisenemmistön ymmärtämättömyys tekivät kuitenkin Stenvallin elämästä hyvin vaikean. Löysi arvokkaan tukijan Charlotte Lönnqvististä, jonka omistamassa Siuntion Fanjunkarsissa sai korvauksetta asua. Siellä syntyi pääosa hänen tuotannostaan. Vaikeudet ajoivat Stenvallin alkoholismiin ja lopulta Lapinlahden mielisairaalaan. Sieltä hänet siirrettiin parantumattomana veljen hoiviin Tuusulaan, jossa hän kuoli muutamassa kuukaudessa, luultavasti borreliosiin. Hänen viimeiset sanansa olivat 'Minä elän'.

Kivi on ensimmäinen Suomen kahdesta kaunokirjallisesta nerosta. Ilmaisuvoimaisena ja tyylikeinot hallitsevana taiteilijana hän loi kehittymättömään kirjakieleen oman proosa- ja runosanonnan, jonka tuoreus ja ilmeikkyys ovat säilyneet lakastumattomina. Positiivisenä ihmistuntijana, humoristina ja alkuvoimaisena lyyrikkona hän yhdisti avoimen realismin ja raikkaan romantiikan ainutlaatuisella tavalla. Kiven tuotanto koostuu pääosin näytelmistä. Hänen ainoa romaaninsa Seitsemän Veljestä vääntää tasapuolisesti kättä parhaan suomalaisen romaanin tittelistä Alastalon Salin kanssa.