ALLI HAAPASALO

MONDO MATKAOPAS NEW YORK

© image kustannus oy ja alli haapasalo

kansi ja kuvat: joanna moorhouse

graafinen suunnittelu: ville koponen, timo tervoja

kartat: anna back

e-kirjan toteutus: Elisa Kirja

kirjastoluokka: 48.184

isbn: 978-952-5678-35-2 (epub)

isbn: 978-952-5678-23-9 (painettu)

MONDO ei vastaa kirjan tietojen, esimerkiksi hintojen tai

aikataulujen, muutoksista tai niistä aiheutuneesta haitasta.

Palautetta voi lähettää osoitteeseen mondo@imagekustannus.fi

Suosittelemme hyvän kartan hankintaa tämän oppaan rinnalle.

Maailman tunnetuin kaupunki.

Maailman hienoimmat pilvenpiirtäjät.

Maailman merkittävin bisneskeskus.

Maailman vilkkain kulttuurielämä.

Maailman monikulttuurisin kaupunki.

Vain superlatiivit riittävät, kun New Yorkista puhutaan. Alle 400-vuotisen historiansa aikana kaupungista on kehkeytynyt lähes kaikkien alojen keskus. Siinä missä suurkaupungeilla yleensä on jokin tunnettu määrite (Los Angeles – maailman viihdeteollisuuden keskus), New Yorkille on mahdotonta antaa yhtä leimaa. Itse se kutsuu itseään hieman ylimielisesti nimellä Capital of the World – maailman pääkaupunki.

Taiteessa New York on suunnannäyttäjä, joka innoittaa elokuvantekijöitä, säveltäjiä, muusikoita, tanssijoita, kirjailijoita, taidemaalareita, valokuvaajia, teatterintekijöitä, designereita, arkkitehtejä, näyttelijöitä… Ei ole kulttuurin alaa, joka ei olisi New Yorkissa maailman huippuluokkaa.

Kaupunki viitoittaa tietä myös bisnesmaailmassa. Viime vuosien taloustaantumasta huolimatta Yhdysvaltain talous on edelleen maailman suurin, ja sen keskus, New Yorkin Wall Street, on rahamarkkinoiden napa.

Maailmanpolitiikassa New York tunnetaan muun muassa YK:n päämajakaupunkina. Ja viime vuosikymmenen jälkeen surullisesti myös 2000-luvun tunnetuimman terrori-iskun kohteena.

New York on kaupunki, jota rakastetaan ja rakastetaan vihata.

New York on syntynyt siirtolaisuudesta. Kaupunkiin on aina tultu muualta, usein kaukaa. Siirtolaisuus on aina määrittänyt New Yorkia enemmän kuin mikään muu asia. Eikä vain siirtolaisuus historiallisena ilmiönä, vaan edelleen jatkuvana, loppumattomana ihmisvirtana.

Aikaisemmin uudet asukkaat matkustivat laivoilla Euroopasta ja Afrikasta. Nyt he saapuvat kaikkialta: amerikkalaisesta pikkukaupungista, kiinalaisesta kylästä, eurooppalaisesta yliopistosta.

Tarinan mukaan presidentti John F. Kennedyn isä Joseph Kennedy sanoi newyorkilaisten elävän periaatteenaan ”you are what you make people think you are” – ”olet sitä, mitä uskottelet muille olevasi”. New Yorkiin tullaan rakentamaan uusi identiteetti ja uusi elämä. Täällä sadat erilaiset elämäntavat kohtaavat ja muodostavat yhdessä aivan uudenlaisen kokonaisuuden. Loppumattomassa kulttuurien sekamelskassa syntyy vahva illuusio sataprosenttisesta vapaudesta. Täällä kaikki on mahdollista. Ja juuri tämä unelma on kautta aikojen vetänyt New Yorkiin niin nälänhätää pakenevia kuin väärinymmärrettyjä taiteilijoita.

Englannin kielessä on loistava verbi reinvent eli keksiä uudelleen. Siinä missä siirtolaiset ovat satojen vuosien ajan tulleet New Yorkiin keksimään itsensä uudelleen, koko kaupunki elää keksiäkseen itsensä jatkuvasti uudelleen. New York on pysyvässä identiteettikriisissä, ja muutos on sille elämäntapa.

Kannattaa kävellä vaikka Manhattanin Sohossa tai Lower East Sidella ja tutkailla tyypillistä kehityskaarta: Ensin rähjäiset tehtaiden tai siirtolaisten korttelit muuttuvat taiteilijoiden bohemiaksi. Sen jälkeen alueesta tulee ravintoloitsijoiden ja pikkuputiikkien nousussa oleva kuuluisa kaupunginosa. Lopulta rahakkaat sijoittajat ja rakentajat tekevät siitä muodikkaan ja kalliin.

1900-luvun jälkipuoliskolla New Yorkilla oli maine vaihtoehtoisena, kapinoivana kaupunkina. Nykyään monet arvostelevat, että kun 1960–70-luvuilla rappiolle joutunut kaupunki siistittiin 1990-luvulla, siltä vietiin samalla New Yorkin kuuluisa edge eli särmä.

Arvostelijat kuitenkin unohtavat, että kautta historian miljoonakaupungin muutosta on luotsannut vaurauden tavoittelu. New Yorkissa on aina haluttu tehdä suurta, suurempaa, suurinta.

New Yorkin rytmi on kiire-kiire-kiire. Newyorkerit ovat ylisuorittajia, jotka vaativat itseltään koko ajan enemmän. Kuten kaikkia siirtolaisia, newyorkilaisia kiinnostaa enemmän tulevaisuus kuin menneisyys. Heillä on jatkuvasti kiire eteenpäin, kiire valokeilaan ja kiire menestykseen. Joka päivä on luotava uutta niin bisneksessä kuin kulttuurissa, alalla kuin alalla. On oltava parempi. On jätettävä jälki.

New Yorkissa on vaikea löytää tasapainoa työn ja vapaa-ajan välille. Ironista kyllä, monet muuttavat kaupunkiin nauttiakseen sen monikulttuurisesta ilmapiiristä, mutta päätyvät tekemään 12-tuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Toiset valitsevat kiihkeän metropolin ja lihavan palkkapussin sijaan terveytensä ja perheensä ja muuttavat itärannikon pikkukaupunkeihin – kaivaten aina takaisin New Yorkiin.

Sekin on kaupungille tyypillistä: Kun siellä asuu, siihen hermostuu. Ja kun sen jättää taakseen, sinne haluaa takaisin. New York aiheuttaa riippuvuutta.

Alati muuttuvan New Yorkin seuraava muutos on – siirtolaiskaupungille luontevasti – etninen muutos. Seuraavien vuosikymmenten aikana merkittävissä rooleissa tulee olemaan vähemmän edustajia valkoisesta enemmistöstä ja enemmän kasvavasta latinoväestöstä.

Arvioiden mukaan jopa melkein puolet newyorkilaisista on syntynyt muualla kuin Yhdysvalloissa. Englannin rinnalle nousee muita kieliä. Espanja on oikeastaan jo toinen virallinen kieli.

Siirtolaistaustan takia newyorkilaisilla on usein kaksi yhtä vahvaa identiteettiä. Yhtäältä he esittäytyvät kuubalaisiksi, puolalaisiksi ja korealaisiksi, vaikka olisivat käyneet suvun entisessä kotimaassa vain kerran, jos koskaan. Toisaalta he kokevat olevansa vahvasti amerikkalaisia ja kenties vielä vahvemmin newyorkilaisia.

On aivan tavallista, että sama ihminen sanoo yhdessä tilanteessa olevansa afrikkalainen ja toisessa brooklynilainen.

Eri rodut, kansallisuudet ja uskontokunnat elävät sovussa – joskin sopu on vähemmän täydellinen kuin kaupungista käytetty romanttinen ilmaisu melting pot eli kansojen sulatusuuni väittää. Vaikka etninen tausta ei niinkään ole peruste syrjinnälle, yhteiskuntaluokka on. Kielitaitoista ja hyvin toimeentulevaa muuttajaa kohdellaan eri tavalla kuin kielitaidotonta, paremman elämän toivossa kaupunkiin tulevaa työläistä.

Rasistiset asenteet voivat myös elää piilossa ihmisten mielissä. Ennakkoluuloja on yhtä hyvin valkoisilla mustista kuin mustilla valkoisista. Asenteet saattavat yhtäkkiä tulla näkyviksi kiireisen arkielämän stressaavissa tilanteissa tai poliittisten keskustelujen kipakoina kommentteina, vaikka normaalisti eletäänkin sulassa sovussa. Viime vuosien aikana newyorkilaiset ovat saaneet tarkastella myös asenteitaan eri kulttuureita ja uskontoja kohtaan. Kysy vaikka kokemuksia New Yorkin muslimeilta, jotka saatetaan edelleen härskisti niputtaa yhteen ääri-islamilaisten terroristien kanssa.

Silti, vaikka kulttuurien sekamelska ei ole ristiriidaton, se on ainutlaatuinen ja inspiroiva. Se on New Yorkin upein nähtävyys.

Muutin New Yorkiin vuonna 2004. Kaupunki hurmaa minut jatkuvasti uudelleen, ja löydän siitä aina uusia puolia. Silti toivon toisinaan, että voisin vielä kokea ensimmäisen päiväni Manhattanilla. Ensikohtaamisessa New Yorkin kanssa on jotain epätodellista: se on yhtä aikaa majesteetillinen, jopa hypnoottinen, mutta silti ensikertalaisellekin tutun oloinen, suorastaan kotoisa.

New Yorkissa matkailijan ei tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Eri kansalaisuuksien, uskontojen ja alakulttuurien joukkoon on helppo sulautua osaksi kokonaisuutta.

Kaupungin nähtävyydet kertovat metropolin kiehtovaa tarinaa. Vapaudenpatsasta katsoessaan voi vain kuvitella, miltä miljoonista siirtolaisista täytyi tuntua, kun he pitkästä merimatkasta nääntyneinä näkivät ensimmäisen vilauksen uudesta mantereesta: vapauden soihtua kantavan Lady Libertyn.

Silti en voi kylliksi painottaa, kuinka paljon antoisampi New Yorkin matka on, kun laajentaa reviiriään nähtävyyskimaran ulkopuolelle. Todellinen New York koostuu erilaisista elämyksistä, kuten illallisesta pienessä kortteliravintolassa ja kulttuuririennosta yhdessä paikallisten kanssa. Elämykset eivät suinkaan ole kaikille samat, päinvastoin: New Yorkin moninaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen voi kokea kaupungin omalla tavallaan. Täällä ei ole jokaiselle jotakin – täällä on jokaiselle kaikkea mahdollista.

New York on elämys, joka kannattaa kokea, ei suorittaa. Tule ilman asenteita ja anna kaupungin viedä mukanaan. New York inspiroi, yllättää, ärsyttää, herättää kysymyksiä ja tarjoaa ajatuksia.

Käyskentele eri puolilla Midtownia ja ihastele pilvenpiirtäjiä. Istuskele Grand Central Terminalin juna-asemalla ja katsele sen upean Beaux-Arts-salin halki rynnistäviä ihmislaumoja.

Vietä kunnolla aikaa Downtownissa, ja sinulle avautuu entistä kiehtovampi, taiteellisempi ja monikulttuurisempi metropoli. Etsiydy esimerkiksi johonkin Lower East Siden tai Greenwich Villagen tunnelmallisista ravintoloista tai baareista ja heittäydy Downtownin rentoon tunnelmaan.

Vertaa sitä taas Uptowniin, jossa voit vaikuttua upeista taidemuseoista ja nauttia Lincoln Centerin hämmästyttävistä esityksistä. Älä ohita Harlemia, New Yorkin legendaarista mustaa kaupunginosaa.

Tee retki Brooklyniin tai Queensiin, joissa pääset osaksi miljoonakaupungin arkea.

Käy teatteriesityksessä, rock-keikalla tai oopperassa – tai mieluiten näissä kaikissa – sillä paras matkamuisto New Yorkista on unohtumaton esitys. Kierrä niin monta taidenäyttelyä kuin suinkin ehdit ilman suorittamisen makua.

Minne menetkin, tulet ta...