Kansi

Etusivu

Antti S. Mattila

Näkökulman vaihtamisen taito

Werner Söderström Osakeyhtiö

Helsinki

Tekijänoikeudet

ISBN 978-951-0-38698-9

© Antti S. Mattila 2011

Ensimmäinen painos ilmestyi 2006

Versio 1.0

Werner Söderström Osakeyhtiö 2011

Esipuhe

ESIPUHE

Tarkoitukseni on ollut kirjoittaa yleistajuinen ja käytännönläheinen teos näkökulman vaihtamisen taidosta (reframing) suomalaiselle lukijalle. Työssäni lääkärinä, ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana sekä filosofisen vastaanoton pitäjänä olen tullut vakuuttuneeksi näkökulman vaihtamisen taidon hyödyllisyydestä käytännön elämässä. Vuosi vuodelta sen käyttöalue näyttää aina vain laajemmalta.

Tämä kirja pohjautuu tutkimusaineistoon, jonka keräsin vuonna 2001 Helsingin yliopistossa hyväksyttyä lääketieteen väitöskirjaani varten. Se oli filosofinen tutkimus näkökulman vaihtamisen (reframing) käytöstä psykoterapiassa. Tutkimus julkaistiin nimellä ”Seeing things in a new light” – Reframing in therapeutic conversation (Mattila, 2001).

Antiikin Kreikassa filosofit uskoivat, että filosofialla on suurta käytännöllistä merkitystä ja että se voi auttaa ihmisiä elämään parempaa elämää. Pyrkimykseni tässä teoksessa on samansuuntainen: Auttaa ihmisiä ottamaan tietoisemmin käyttöönsä se ”taikasauva”, joka heillä jo on, eli näkökulman vaihtamisen taito. Se on yksi stoalaisten filosofien kehittämistä hyvän elämän taidoista.

Tämän kirjan painopiste on käytännön konkreettisissa esimerkeissä, jotka antavat lukijalle käsityksen siitä, miten laajat käyttömahdollisuudet näkökulman vaihtamisen taidolla on paitsi psykoterapiassa myös arkielämässä. Tapausesimerkeissä on pyritty mahdollisimman ”rikkaisiin” ts. yksityiskohtaisiin kuvauksiin psykiatri Milton H. Ericksonin hengessä, joka korosti jokaisen ihmisen ja jokaisen ongelmatilanteen ainutkertaisuutta.

Suurkiitos FM Marke Ahoselle, joka on kääntänyt kreikan kielestä suomen kieleen stoalaisten filosofien tekstit, joita olen tässä kirjassa käyttänyt. Julkaistujen käännösten – Epiktetos: Käsikirja ja Marcus Aurelius: Itselleni – lisäksi Marke Ahonen käänsi tätä kirjaa varten katkelmia Epiktetoksen Keskusteluja -teoksesta, jota ei kokonaisuutena ole suomen kieleen käännetty. Kirjan muut käännökset ovat allekirjoittaneen.

Kustannustoimittaja Raisa Vuohelaiselle lämmin kiitos kirjan toimitustyöstä.

Helsingissä 15.8.2006

Antti S. Mattila

antti.s.mattila@fimnet.fi

www.filosofinenpraktiikka.com

I. Prologi: Hermeen taikasauvan tarina

I

PROLOGI: HERMEEN TAIKASAUVAN TARINA

Jo stoalaiset filosofit antiikin Kreikassa ja Roomassa olivat mestareita näkökulman vaihtamisen taidossa. Roomassa vaikuttanut stoalainen filosofi Epiktetos totesikin: ”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä vaan käsitykset, jotka meillä on näistä asioista.” Stoalaiset pyrkivät kehittämään ihmisen kykyä säilyttää mielentyyneytensä vaikeissakin tilanteissa juuri näkökulman vaihtamisen avulla.

Epiktetos uskoi, että näkökulman vaihtamisen taito on kuin Hermeen taikasauva, joka muuttaa kullaksi kaiken, jota sillä kosketetaan. Epiktetos toteaa, että hän kykenee näkökulmaa vaihtamalla osoittamaan, että joka asialla on hyvät puolensa:

”9. Voiko tästäkin hyötyä? Kaikesta voi! Solvaajastakin? No, mitä hyötyä urheilijalle on harjoitusvastustajasta? Valtava hyöty! Solvaaja on minun painivalmentajani. Hän harjoittaa minun kärsivällisyyttäni, itsehillintääni ja lempeyttäni. 10. Eikö? Minulle on hyötyä siitä, joka tarttuu minua kaulasta ja kehittää lanteitani ja harteitani, ja valmentajani tekee hyvin sanoessaan: ’Nosta petkelettä kaksin käsin’ – mitä raskaampi se on, sitä suurempi hyöty minulle. Jos joku harjoittaa minun itsehillintääni, eikö hänestä sitten ole minulle hyötyä? 11. Tuollaista on, kun ei osaa hyötyä ihmisistä! Onko naapurini paha? Hän on paha itselleen, mutta minulle hän on hyvä. Hän harjoittaa minun malttiani ja harkintaani. Onko isäni paha? Hän on paha itselleen, mutta minulle hän on hyvä. 12. Tämä on Hermeen taikasauva. Sanotaan, että mitä vain kosketatkin sauvalla, se muuttuu kullaksi. Etkö usko? Tuo mitä tahdot, niin minä muutan sen hyväksi. Tuo sairautta, tuo kuolemaa, tuo köyhyyttä, tuo solvauksia, tuo henkeäsi uhkaava oikeusjuttu. Kaiken tämän Hermeen sauva muuttaa hyödyksesi.” (Epictetus, 1995, 3, 20, 9–12. Suomennos Marke Ahonen.)

Hermes oli antiikin Kreikan jumaltarustossa jumalten sanansaattaja, joka tulkitsee jumalten viestit ihmisille. Hermeksen nimestä onkin johdettu sana hermeneutiikka eli merkitysten tulkintaoppi. Toisaalta Hermes oli myös kauppiaiden ja varkaiden suojelija. Hermeksen tärkein tuntomerkki oli hänen sauvansa (kerykeion [Kr.] tai caduceus [Lat.]), jonka päässä oli siivet ja sen ympärille kietoutuneena kaksi käärmettä. Usein Hermes kuvattiin myös siivekkäissä sandaaleissa ja siivekkäässä hatussa, seuranaan kukkoja ja kilpikonnia.

kuva-01.jpg

Myytin mukaan Hermes syntyi Zeus-jumalan ja Maia-nymfin poikana Arkadiassa. Poika oli varhaiskypsä ja heti synnyttyään hän keksi lyyran ja rakensi sen kilpikonnan kilvestä. Hermes varasti veljensä Apollon karjan ja kätki sen. Apollo vaati karjan palauttamista, mutta kun Hermes alkoi soittaa lyyraansa ja lupasi soittimen korvaukseksi karjasta, Apollo suostui. Apollo oli niin tyytyväinen, että antoi Hermekselle muitakin lahjoja, erityisesti caduceus-taikasauvan, joka kykeni muuttamaan kullaksi kaiken, mihin se kosketti. Hermes-myytistä ks. esim. Kreikan mytologiaa käsittelevä Internet-sivusto: www.theoi.com. Sivuilla on esimerkiksi lainaus Homeerisista hymneistä (Hymni 4 Hermekselle 528), jossa Apollo vannoo Hermekselle: ”…annan sinulle suurenmoisen rikkauksien sauvan: se on kultaa, siinä on kolme oksaa, ja se pitää sinut vahingoittumattomana, auttaa suoriutumaan kaikista tehtävistä, ovatpa ne hyviä sanoja tai tekoja…”.

Tosin monet luotettavat kuvaukset Hermes-myytistä eivät kerro, että caduceus-sauva olisi kyennyt muuttamaan mitään kullaksi, mutta Epiktetos näyttää sen tunteneen. Tohtori Blayney, joka on Internet-sivullaan tutkinut caduceus-sauvan tarinaa, toteaa, että Hermes alettiin 600-luvulla jKr. kytkeä alkemisteihin, joihin viitattiin ilmauksilla ”Hermeksen pojat” tai ”Hermetistit” tai ”hermeettisten taitojen harjoittajat”. Alkemistithan olivat kiinnostuneet erityisesti kullan valmistuksesta. (http://drblayney.com/Asclepius.html)

Roomassa caduceus-taikasauva oli myös rauhan symboli, koska toisen myytin mukaan Hermes (roomalaisille Merkurius) heitti sauvansa kahta keskenään taistelevaa käärmettä kohti lopettaakseen taistelun, jolloin käärmeet kietoutuivat sauvan ympärille jähmettyen siihen. Tämä kyky synnyttää harmoniaa ja rauhaa oli Hermeksen ihailtu ominaisuus.

kuva-02.jpg

Lääkäri Keith T. Blayney osoittaa internet-sivuillaan vakuuttavasti, että monet lääketieteelliset yritykset ja järjestöt ovat ottaneet tunnuskuviokseen virheellisesti Hermeen taikasauvan, vaikka Asklepioksen sauva (yksi käärme, ei siipiä) liittyisi paremmin heidän toimialaansa. Asklepios oli todennäköisesti noin 1200 eKr. elänyt taitava lääkäri, jota Homeros kuvaa Ilias-runoelmassaan. Hänestä kehittyi myyttinen hahmo, jota palvottiin parantamisen jumalana antiikin Kreikassa ja Roomassa. Yksi syy tähän erehdykseen oli se, että Yhdysvaltain armeijan lääkintäjoukot ottivat caduceuksen symbolikseen 1902. Lähes kaikki maailman lääkäriliitot käyttävät sentään oikeaa symbolia (myös Suomen Lääkäriliiton tunnuksessa on Asklepioksen sauva).

Voimme todeta, että Hermeen taikasauva on oivallinen symboli Näkökulman vaihtamisen taidolle, kuten Epiktetos ehdotti. Paitsi kykyyn muuttaa kaikki kullaksi (löytää aina uusi näkökulma) Hermes liittyy myös tulkinnan taitoon, rauhan rakentamiseen ja kaupankäyntitaitoon – kaikissa näissä tarvitaan näkökulman vaihtamisen taitoa.

II. Johdanto

II

JOHDANTO

”Että oppisit viisauteni minulta: Pahimmallakin asialla on kaksi hyvää kääntöpuolta – pahimmallakin asialla on kaksi tanssivaa jalkaa.” (Nietzsche: Näin puhui Zarathustra.)

Kyky katsoa elämässä eteen tulevia tilanteita erilaisista näkökulmista, nähdä ne uudessa valossa, monelta kantilta, on merkki henkisestä joustavuudesta. Se merkitsee sopeutumiskykyä, josta on apua monissa elämäntilanteissa. Ihmisen edessä tietyllä hetkellä oleva tilanne voidaan aina käsittää monella eri tavalla. Siitä voidaan puhua monella eri tavalla. Siihen voidaan soveltaa eri käsitteitä. Toisin sanoen tilannetta voidaan tarkastella eri perspektiiveistä, jolloin se näyttää erilaiselta.

Tässä lyhyesti esiteltynä kirjani aihe – näkökulman vaihtamisen taito. Kaikki ihmiset käyttävät tätä taitoa arkielämässään enemmän tai vähemmän tietoisesti. Toisilla tämä henkiseen joustavuuteen liittyvä kyky näyttää olevan tietoisemmin käytössä, esimerkiksi koomikoilla, kuten Woody Allenilla, joka on todennut: ”Ainoa asia, jota kadun elämässäni, on se, että en ole joku toinen.”

Voisi sanoa, että näkökulman vaihtamisen taito (reframing) on filosofiaa käytännön elämässä – ei pelkkää käsiteanalyysia, vaan siinä liikutaan kielen, mielen ja todellisuuden rajapinnalla – jalat tiukasti maassa. Reframing ei ole välttämättä ”premissien muuttamista”, vaan käsillä olevan ainutkertaisen tilanteen näkemistä uudella tavalla, toisen skeeman, skriptin tai kehyksen läpi – tilanteeseen sovelletaan eri käsiteverkkoa.

Ajattelumme ja maailman hahmottaminen tapahtuvat käsitteiden avulla. Käsitteisiin on tavallaan varastoituna koko elämänkokemuksemme, aiempi historiamme. Jonkin käsitteen soveltaminen uudessa tilanteessa, tilanteen käsittäminen ja ymmärtäminen, tarkoittaa itse asiassa tuon tilanteen palauttamista johonkin ennestään tuttuun. Samalla saamme käyttöömme tuon tutun tilanteen tu...