Kansi

Etusivu

TOIM. ANSSI KULLBERG

SUOMI
TERRORISMI
SUPO

KOIRA JOKA EI HAUKKUNUT

MIKSI JA MITEN SUOMI ON VÄLTTYNYT TERRORISTISEN TOIMINNAN LEVIÄMISELTÄ?

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ

HELSINKI

Tekijänoikeudet

ISBN 978-951-0-39103-7

© Kirjoittajat ja Suojelupoliisi 2011

Versio 1.0

Werner Söderström Osakeyhtiö 2011

Esipuhe

ESIPUHE

Suojelupoliisi ja puolustusministeriö ovat toteuttaneet yhteisen tutkimushankkeen, jossa pyritään vastaamaan kysymykseen miksi ja miten Suomi on välttynyt terroristisen toiminnan leviämiseltä ja kuinka tilanne voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa.

Uskomme, että tällaisesta strategisen tason tutkimuksesta on hyötyä sekä terrorismin torjunnassa ja siihen liittyvässä viranomaisyhteistyön kehittämisessä, että suomalaisen, varsin poikkeuksellisen, kokemuksen esittelyssä myös kansainvälisesti.

Pitkä ja toimiva viranomaisyhteistyön historia sekä turvallisuuden toimintaympäristön laajeneminen ovat synnyttäneet maassamme eri toimijoiden välisen toimintakulttuurin, joka lienee lähes ainutlaatuinen. Tämäkin Suojelupoliisin käynnistämä tutkimus, jossa puolustusministeriö on ollut osarahoittajana, kertoo samalla hyvästä yhteistyöstä, joka maassamme vallitsee sisä- ja puolustushallintojen välillä.

Hallinnollisesti terrorismin torjunta on sisäasiainministeriön vastuulla ja käytännössä kansallisen terrorismin torjunnan strategian edellyttämät toimenpiteet toteutetaan hallinnonalan turvallisuusviranomaisten toimesta. Terrorismin torjunnan ja ennaltaehkäisyn kontekstissa näkökulma laajenee kuitenkin myös hallinnonrajojen yli. Norjan traagisissa surmissa heinäkuussa 2011 huomattiin myös se, että niin iskujen ennaltaehkäisyssä kuin niiden torjunnassa, mutta myös jälkihoidossa tulee viranomaisten välisestä yhteistyöstä yhä tärkeämpää.

Viranomaisten toiminnalla ei voida yksin vastata yhteiskunnan sisäisestä turvallisuudesta. Suomen turvallisuuden varmistamiseksi on niin poliittisten päättäjien, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen kuin elinkeinoelämän toimittava yhdessä väkivallan ja sen syiden torjumiseksi.

Vaikka toimintaa johtavatkin toimivaltaiset viranomaiset omilla sektoreillaan, voidaan esimerkiksi koko Yhteiskunnan turvallisuusstrategian nähdä tukevan sellaisen sisäisesti turvallisen yhteiskunnan luomista, jossa terrorismin kasvuedellytyksiä ei ruokita.

Monipuolisten resurssien ja toimintatapojen kehittämisellä turvataan valmius vastata terrorismin kaltaisiin yllättäviin ja epäsymmetrisiin uhkakuviin, joista meillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Pyrkimällä koko kansalaisyhteiskunnan kattavaan yhteistyöhön voimme luoda toimivan järjestelmän erilaisiin yhteiskunnallisiin kriiseihin vastaamiseksi ja kriisinsietokyvyn perustaksi.

Tutkimuksen toteuttamista ovat ohjanneet osastopäällikkö Matti Saarelainen Suojelupoliisista, tutkimusjohtaja Juha Martelius puolustusministeriöstä, professori Juha Siltala Helsingin yliopistosta ja professori Kimmo Rentola Turun yliopistosta. Teoksen on toimittanut ulkoasiainsihteeri Anssi Kullberg. Artikkelien kirjoittajiksi olemme saaneet oman alansa johtavia asiantuntijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Tutkimustyön luonteestakin johtuen artikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä aina edusta ohjausryhmän näkemystä.

Toivomme, että teos herättää keskustelua suomalaisesta yhteiskuntarauhasta ja sen säilyttämisen edellytyksistä ja antaa virikkeitä uuteen tutkimukseen.

Helsingissä, 2. elokuuta 2011

Matti Saarelainen

Juha Martelius

Kirjoittajat

KIRJOITTAJAT

JUSSI JALONEN on filosofian lisensiaatti ja sotahistorian tutkija Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitokselta. Hän on tutkinut etenkin vierailla taistelukentillä sotineita suomalaisia vapaaehtoisia ja kirjoittanut jääkärieversti Eino Polónin elämäkerran. Hän on myös kirjoittanut säännöllisesti puolalaiseen katoliseen Tygodnik Powszechny -viikkolehteen ja seurannut 2000-luvun muslimivastaisten ääriliikkeiden kehitystä.

CHRISTIAN JOKINEN (VTM) valmistelee lisensiaattitutkimusta Suojelupoliisin terrorismintorjunnan historiasta. Hän on myös turkulaisen Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmän jäsen ja tutkinut erityisesti islamistisia ääriliikkeitä ja terrorismia.

THOMAS JOKINEN (VTM) työskentelee terrorismin ja ääriliikkeiden tutkijana Turun yliopiston Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmässä.

TEEMU KESKISARJA on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut aiemmin mm. teoksen Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorismista.

ANSSI KULLBERG on virkavapaalla oleva ulkoasiainsihteeri, joka on palvellut ulkoasiainhallintoa Damaskoksessa, Beirutissa, Addis Abebassa ja Islamabadissa. Hän on myös turkulaisen Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmän jäsen ja tutkinut erityisesti islamilaisen maailman politiikkaa ja konflikteja.

ALEKSI MAINIO on tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa Suomen poliittisen väkivallan ja terrorismin historiasta Helsingin yliopistossa.

LEENA MALKKI (VTT) on tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkostossa Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut terrorismin ja poliittisen väkivallan tutkimukseen. Hän on julkaissut aiemmin mm. teoksen Terrorismin monet kasvot yhdessä Jukka Paastelan ym. kanssa.

MAGNUS RANSTORP on tohtori ja tutkimusjohtaja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Epäsymmetristen uhkien tutkimuskeskuksessa ja erikoistunut terrorismin tutkimukseen.

KIMMO RENTOLA on poliittisen historian professori Turun yliopistossa. Hän kirjoitti pääosan suojelupoliisin historiateoksesta Ratakatu 12 (2009).

PEKKA RIIPINEN työskentelee asiantuntijana Turun yliopiston Konfliktien ja terrorismin tutkimusryhmässä. Hän viimeistelee parhaillaan pro gradu -tutkielmaansa Jyväskylän yliopistoon jihadististen liikkeiden leviämisestä ja niiden käyttämistä taktiikoista.

JUHA SILTALA on Helsingin yliopiston Suomen historian professori. Hän on tutkinut mm. Lapuan liikettä, sisällissodan psykohistoriaa, yhteiskunnallisen integraation perusteita, yksilöitymisen ehtoja historiassa sekä työelämän muutoksia. Hänen erikoisalueensa on psykohistoria.

TIINA TARVAINEN (VTM) valmistelee väitöskirjatutkimusta terrorismista Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitokselle. Hän työskentelee erityisasiantuntijana puolustusministeriön tutkimusyksikössä.

HELI TIIRMAA-KLAAR on Viron ulkopoliittisen instituutin tutkija. Hän on työskennellyt Viron puolustusministeriössä vuodesta 1995 kansainvälisen turvallisuuspolitiikan ja Nato-integraation aloilla, Viron kyberturvallisuusjärjestelmän uudistamisessa vuosina 20072010, ja vuonna 2011 Naton päämajassa kehittämässä Naton uutta kyberturvallisuuspolitiikkaa.

Terrorismi ja Suomi (Anssi Kullberg)

TERRORISMI JA SUOMI

ANSSI KULLBERG

KOIRA JOKA EI HAUKKUNUT

Kirjan alaotsikko, Koira joka ei haukkunut, viittaa salapoliisiromaaneissa klassikoksi muuttuneeseen fraasiin käänteisestä johtolangasta. Ilmaisun alkuperä oli Arthur Conan Doylen novellissa Hopeatähti, jossa Sherlock Holmes ja tohtori Watson tutkivat arvokkaan ravihevosen katoamista ja hevosen kouluttajan kuolemaa. Holmes kiinnittää paikallisen poliisietsivä Gregoryn huomion tallien koiran omituiseen käytökseen tapahtumayönä ja Gregory ihmettelee, että eihän koira tehnyt yöllä mitään. Holmes toteaa, että se siinä juuri olikin omituista.1

Yhteiskunnan ja historian tutkimuksessa, kuten fiktiivisessä salapoliisityössä, on tärkeää yhdistää tutkijan tekniset, tiedolliset ja analyyttiset taidot luovaan kykyyn kuvitella tapahtumien kulku, esittää vaihtoehtoisia hypoteesejä ja silloin tällöin pysähtyä kysymään, miksi jokin asia ei tapahtunut niin kuin se olisi voinut tapahtua. Miksi koira ei haukkunut? Miksi terrorismi on viime vuosisadan alun jälkeen jotakuinkin puuttunut Suomesta? Kirjaa suunniteltaessa tutkimusryhmän jäsenet esittivät tämän kysymyksen toisilleen ja eri aloja edustaville tuttaville. Lähes kaikilta löytyi heti asiaan intuitiivisia hypoteesejä, mutta koeteltuina ne osoittautuivat ongelmallisiksi. Otetaanpa muutamia esimerkkejä:

SUOMI ON SYRJÄINEN JA KYLMÄ. Syrjäinen suhteessa mihin? Monissa vaiheissa, joissa terroristiset muodit olisivat voineet rantautua Suomeen, Suomi oli tähän aivan riittävän kansainvälinen. Moni muu poliittinen muoti rantautui Suomeen. Myös usein intuitiivisena heittona kuultu ilmastollinen argumentti on kyseenalainen. Venäjäkin on kylmä maa ja silti sillä on ollut keskeinen rooli terrorismin historiassa. Kylmä ilmasto ei estänyt Suomessakaan sisällissotaa eikä koko viime vuosisadan alkupuoliskon eri muodoissa jatkunutta poliittista väkivaltaa.

SUOMI ON HARVAAN ASUTTU JA TÄÄLLÄ ON VAIN VÄHÄN ULKOMAALAISIA. On mahdollista, että väentiheys korreloi joissain oloissa terrorismin esiintymisen kanssa, mutta itsestään selvää tämä ei ole. Moni harvaan asuttu maa on kärsinyt terrorismista. Terrorismi on ääriliikehdintää, johon tarvitaan vain muutamia ihmisiä, ei massaliikettä. Terroristit voivat yhtä hyvin olla ulkomaalaisia tai kotimaan kansalaisia. Ajatus, että terrorismi tulisi nimenomaan ulkomailta, ei kestä kriittistä tarkastelua, vaikka ilmiöön onkin usein kuulunut kiistaton kansainvälisyys. Suomen ohella terrorismin puuttumisesta ovat saaneet nauttia eräät hyvin monikansalliset maat, kuten Sveitsi ja Arabiemiraatit. Etninen, kielellinen ja uskonnollinen yhtenäisyys ei puolestaan ole tehnyt Somaliasta rauhallista.

SUOMALAISET OVAT KULTTUURISESTI LAINKUULIAISTA JA VIILEÄPÄISTÄ KANSAA. Suomalaisten lainkuuliaisuus ja viileäpäisyys eivät ole estäneet meitä käymästä sotaa ja sisällissotaa ja maassa on paljon väkivallan perinteitä. Eurooppalais...