Timo Taskurapu oli itäisen jokitörmän taitavin rakentaja. Hän oli pystyttänyt itselleen rantapenkereeseen kodikkaan talon. Huoneet ja parvekkeet olivat nousseet vähitellen joenpohjan kiviltä ja hiekasta ylöspäin. Aluksi kellarin päälle oli kohonnut hyvin varusteltu keittiö ja pieni makuuhuone, mutta jo seuraavana kesänä rakennus oli kasvanut viihtyisällä verannalla ja toisella kerroksella.
Rakentaja itse oli varsin tyytyväinen tulokseen, mutta suunnitteli koko ajan uusia parannuksia kotinsa kohentamiseksi. Timo Taskurapu oli uuttera ja kekseliäs. Heti kun aamuauringon kajo valaisi kotipoukaman vaaleaa hiekkapohjaa, Timo puki päälleen oranssinvärisen työhaalarin ja pisti tarvittavat työkalut suureen etutaskuunsa. Usein hän ei malttanut lopettaa ahertamistaan, ennen kuin aurinko laski ja hämärä laskeutui joen vesiin.
Joskus Timo ei kuutamoöinä olisi malttanut nukkua olleenkaan, vaan uiskenteli pyrstö viipottaen pihapiirissään. Hän siirteli reunakiviä paremmille paikoille, puhdisti portaita levästä tai leikkeli kurittomana kasvavaa reunakasvillisuutta.