Cover

Menestyksen pelikirja

Jukka Jalonen, Ilkka Lampi

Menestyksen pelikirja

Copyright © Docendo Oy 2012
Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen ilman lupaa painamalla, monistamalla, skannaamalla tai muilla tavoin kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti.
Kirjaa voi tilata kustantajalta:
Docendo Oy
Ylistönmäentie 24
40500 Jyväskylä
Puh. 044-7270 250
www.docendo.fi
info@docendo.fi
ISBN 978-952-63-0447-2

ISBN (EPUB): 978-952-5912-49-4

ePub konversio: eLibris Media Oy
www.elibrismedia.fi

ESIPUHE

Olemme kirjoittaneet tämän kirjan hyvän joukkuepelin asenteella. Arvostamme laadukkaaseen valmentavaan johtamiseen perustuvaa joukkuepelin mallia ja asennetta, jolla periaatteessa mikä tahansa työyhteisö voidaan virittää menestykseen. Tässä kirjassa esimerkkinä toimii jääkiekkojoukkue, joka voidaan johtaa menestykseen ja aina maailmanmestaruuteen saakka.

Menestyksen edellytyksenä on, että yhteisön - kuten joukkueen - jäsenet haluavat sitoutua työhön, jolla menestys ja suuret voitot saavutetaan. Kirjan tarkoitus on osoittaa, että kestävä menestys ja suuret voitot eivät koskaan tule sattumalta, eivätkä ne ole onnenkantamoisia.

Menestys ja voitot luodaan kovalla ja tinkimättömällä työllä missä lajissa tai yhteisössä tahansa, jos yhteisön jäsenet niin haluavat ja jos heitä johdetaan määrätietoisesti menestykseen. Ja kun he haluavat ja uskovat itseensä ja toisiinsa, menestystä tulee. Hyvä johtaminen herättää menestyksen halun ja nälän ja saa ihmiset toimimaan tavoitteellisesti itsensä ja yhteisönsä menestyksen eteen. Siihen on olemassa selvä johtamisen resepti mausteineen.

Se on tämän kirjan sisältöä. Joukkuepelin malli on erinomainen tavoitteellisen johtamisen malli.

Nautimme molemmat hyvästä joukkuepelistä ja sen tuloksista. Meillä molemmilla on siitä kokemusta työelämän joukkueiden ja urheilujoukkueiden jäseninä ja muissa yhteisöjen tehtävissä johtamistehtäviä myöten. Toinen meistä on joukkuepelin kansainvälisen huipputason ammattijohtaja, jääkiekkojoukkueen päävalmentaja, joka on kokenut monta menestystä ja monta epäonnistumista ja tuskan taivalta ennen suuria voittoja, joihin kuuluvat Suomen mestaruus 2006 ja maailmanmestaruus vuonna 2011. Laaja kokemus menestykseen johtamisesta synnyttivät halun ja tarpeen kirjoittaa kirja omasta johtamisajattelusta ja sen perusteista muidenkin käyttöön. Siksi tässä kirjassa tämän johtamisfilosofian ydin on avattu muidenkin nähtäväksi ja arvioitavaksi.

Toinen meistä on yhteiskuntatieteilijä, joka on hankkinut kokemuksensa johtamisesta, johtamiskoulutuksesta, johdettavana olemisesta, joukkuepelistä ja yhteistyöstä kokonaan muusta työelämästä. Lisäksi tekijällä on runsaasti kokemusta joukkueurheilusta, muusta urheilusta ja etenkin puolen vuosisadan verran kokemusta jääkiekosta sen eri tasoilla pelaajasta toimitsijan tehtäviin ja monet MM-kisat paikalla kokeneen penkkiurheilijan rooliin saakka.

Meitä on yhdistänyt molempien ajatuksissa vuosia itänyt halu kirjoittaa kirja hyvästä johtamisesta ja yhteisön valmentamisesta menestykseen. Nyt olemme sen tehneet. Hyvän johtamisen kehittäminen on Suomen työelämän suuri haaste.

Aika monen yhteisön johtaminen on kuin urheilujoukkueen johtamista. Intensiivisen johtamisen yksikkö yhteisössä kuin yhteisössä on usein - hämmästyttävää kyllä - suunnilleen jääkiekkojoukkueen kokoinen. Yhdellä johtajalla voi olla maksimissaan noin 30 sellaista johdettavaa tai kanssajohtajaa, joiden kanssa hän on lähes koko ajan silmätysten tekemisessä koko työprosessin ajan viimeiseen huippusuorituksen johtamistilanteeseen saakka.

Konsernissa voi olla 500 000 henkilöä työssä, mutta henkilökohtainen suora johtamissuhde voi olla kullakin johtajalla vain pieneen joukkueeseen kerrallaan. Jokaisella muulla konsernin johtajalla on oma joukkueensa johdettavanaan. Suuri konserni on usein kuin joukkueiden verkosto. Miten valmennat ja johdat oman joukkueesi menestykseen ja siitä nauttimiseen omalla alallasi?

Kirjan lukujen nimet luovat Jukka Jalosen johtamis- ja valmentamisfilosofian perusopit ja etenemistien menestykseen ja suuriin voittoihin. Nämä menestyksen tikapuut ovat vaativat. Oikotietä ei ole, kaikki portaat on kuljettava. Hyvä työ tulee aina palkituksi, jos olet kärsivällinen ja vielä kerran kärsivällinen.

Yhdessä kiitämme kustantajaamme ja mainioita omien alojensa parhaita ammattilaisia, joiden kanssa olemme saaneet työskennellä tämän hankkeen aikana. Ensimmäiseksi kiitämme liiketoimintapäällikkö Tuula Rosinia, joka saattoi meidät yhteen elokuussa 2011. Sen jälkeen meitä valmensi kirjan tekemiseen kustannustoimittaja Karoliina Yli-Kerttula. Kumpikin heistä edustaa kärsivällisen valmentavan johtamisen aatelia kustannusalalla. Kun runkosarja oli saatu päätökseen, finaalivaiheessa ohjat ja vastuun lopullisesta menestyksestä otti Docendon kustantaja Juha Virkki. Hänen johdollaan käsikirjoituksen viimeistelivät Taittopalvelu Yliveto Oy ja graafikko Ea Söderberg. Suurkiitokset heille kaikille erinomaisesta joukkuepelistä, vaihto vaihdolta ja erä erältä voittoon saakka.

Jukka Jalonen

Omasta puolestani omistan tämän kirjan vuonna 2009 edesmenneelle Pertti-isälleni, joka ei valitettavasti ehtinyt nähdä, miten vanhempieni tuki pikkupojasta lähtien on johtanut minut jääkiekon parissa ja valmentajana lopulta maailmanmestaruuteen saakka. Myös äitini Annelin ja oman perheeni, vaimoni Sarin ja poikiemme Jesperin ja Jimin jokapäiväinen myötävaikutus ja herkeämätön innostus ovat olleet korvaamattomia aina ja kaikissa elämän vaiheissa, kuten myös tämän kirjan tekemisen aikana. Myös siskoni Kirsi ja hänen perheensä ovat aina olleet saatavilla, kun olen apua ja tukea tarvinnut. Kiitän kaikkia läheisiä valmentajakollegoitani, joilta olen oppinut erittäin paljon valmentajana urani eri vaiheissa ja johtamistehtävissäni seuratasolla ja maajoukkueissa. Olen saanut heiltä useimmiten avointa ja varauksetonta tukea, mutta tarvittaessa myös sopivaa kritiikkiä ja toiminnan kehittämisen haastetta kaikissa vaiheissa valmentajaurani aikana. Lisäksi haluan kiittää kaikkia valmentamiani pelaajia, sillä ilman motivoituneita ja intohimoisia pelaajia ei yksikään valmentaja ole yhtään mitään. Tämä kaikki on luonut perustaa ja luottamusta omaan työhöni ja antanut aineksia työni ja itseni jatkuvaan kehittämiseen.

Ilkka Lampi

Omasta puolestani omistan tämän kirjan sisällön suomalaisen johtamistavan kehittämiselle, johon Jukka Jalosen persoonallinen ja voimakastahtoinen valmentavan johtamisen malli tuo erityisen napakan sykäyksen. Jos näitä valmentavan johtamisen periaatteita osataan hyödyntää ja soveltaa suomalaisen johtamisen ja työelämän kehittämisessä yhä paremmaksi joukkuepeliksi, katson kirjan yhtenä pienenä osana täyttäneen tehtävänsä urheilujohtamisen lisäksi koko työelämän kehittämisessä.

Kiitän kirjan valmistumisesta perhettäni, jonka kannustuksesta ja pätevistä neuvoista olen saanut nauttia tämänkin työprojektini yhteydessä. YTM, päätoimittaja Eija Lampi on muistuttanut selkokielisyydestä sekä määrätietoisen johtamisen merkityksestä. KTM Lauri Lampi on korostanut jääkiekon, johtamisen ja liiketalouden kytkentöjen oivaltamista. FM Tuukka Lampi on osallistunut hankkeeseen etäyhteyksin Delhistä, mikä ei ole suinkaan vähentänyt ehdottoman eksaktien huomioiden osumatarkkuutta ja tarvetta.

Helsingissä tammikuussa 2012

Jukka Jalonen, Ilkka Lampi

I. MENESTYS

Menestys luo pohjan voittamiselle

Voittaminen edellyttää tahtoa menestyä. Menestys ei ole yksi sattumavoitto vaan sen tason saavuttamista, jolta ylletään uuteen menestykseen ja uusiin voittoihin. Menestys syntyy vain oivaltavalla johtamisella sekä järjestelmällisellä ja motivoituneella työnteolla.

Tämä kirja kertoo menestykseen johtamisesta ja menestyksen johtamisesta voittamiseen. Tässä kirjassa esimerkkinä menestyksestä käsitellään jääkiekkojoukkueen johtamista huippumenestyksen tasolle ja sitä tietä ratkaiseviin voittoihin.

Samat johtamisen tarpeet ja samat johtamisen keinot luovat loppujen lopuksi menestystä missä tahansa ammattimaisesti toimivassa työyhteisössä: Miten johdetaan ryhmä tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti ratkaiseviin voittoihin ja kestävään menestykseen? Miten johdetaan ja käsitellään yksilöä voittoon tähtäävän ryhmän jäsenenä? Kuinka valmentaja luo joukkueelleen voittamisen edellytyksiä ja kehittää myös itseään tavoitteiden saavuttamiseen?

Menestyksen mittarit työelämässä tai urheilussa vaihtelevat. Pienet arkipäivän onnistumiset omassa työssä ovat jokaiselle ilon lähde. Kun tavoitellaan maailmanmestaruutta, myyntimenestystä tai muuta uutta ennätystä, mittarit voivat olla lukuja, sekunteja, laatua - mitä tahansa tavoiteltavia asioita. Voittamisen ja menestyksen ilo voi olla yhteistä ja yksityistä samalla kertaa.

Menestys ilmenee usein erilaisina voittoina. Yksittäinen voitto voi kuitenkin olla myös tilastollinen sattuma, joka ei takaa menestystä. Menestys pitää ymmärtää laajemmin oppimisena ja kehittymisenä, jotka luovat perustaa mahdollisuuksille voittaa. Voittaminen motivoi uusiin haasteisiin ja tavoitteisiin. Kun on päästy tietylle suoritusvarmuuden ja osaamisen tasolle, voidaan voittaa uudestaan ja yhä vaativammissa kilpailuissa. Parasta valmistautumista hyviin suorituksiin ja menestykseen huomenna on tehdä kaikki asiat mahdollisimman hyvin jo tänään. Menestys ruokkii uutta menestystä yhtä hyvin työelämässä kuin joukkueurheilussa.

"Yksi suuri voitto on tärkeä saavutus ryhmän jäsenille ja johtajalle. Pitää osata olla terveellä tavalla ylpeä ja nauttia saavutuksesta, jos on voitettu kilpailu, tehty hyvä liiketulos, lyöty myyntiennätykset tai voitettu maailmanmestaruus. Voitto ja menestyminen kilpailuissa todistavat, että jotakin hyvin ratkaisevaa on tehty oikein.

Jokainen suunnitelmalliseen valmentautumiseen perustuva saavutus ja voitto motivoivat johtamisvastuussa olevaa valmentajaa kehittymään ja kehittämään itseään vieläkin paremmaksi. Motivoituminen antaa voimaa ja halun tehdä itse vieläkin enemmän tullakseen paremmaksi valmentajaksi ja johtajaksi. Vahvuudet on saatava vieläkin vahvemmiksi ja heikkouksia on parannettava järjestelmällisesti. On eliminoitava omat virheet niin pitkälle kuin kykenee.

Silloin on oikealla tiellä, kun tuntee kehittyvänsä itse koko ajan omassa tehtävässään. Johtaja tai valmentaja ei voi vain koko ajan antaa itsestään ulos maksimaalisella tavalla. Jos ei uudista ja lisää omaa osaamistaan, oman osaamisen pankki tyhjenee." JJ

Jos menestys ymmärretään esimerkiksi vain aineellisena vaurastumisena, jää menestyksen todellinen merkitys ymmärtämättä. Taloudellinen vaurastuminen on monien ihmisten tavoite. Vaurastuminen voi olla menestyksen yksi seuraus, mutta se ei ole menestyksen pääsisältö vaan ennemminkin sivutuote. Menestys on monimutkainen prosessi ja erikoinen tahtotila: menestykseen voi päästä vain kovalla työllä, joka vaatii useimmiten uhrauksia ja epämiellyttävien asioiden sietämistä. Menestyksen pohja luodaan ahkeruudella ja hyvällä johtamisotteella.

"Valmentajan rooliin menestyvän lajinsa huipputason joukkueen johtajana kuuluu ilman muuta, että hän ymmärtää olevansa joukkueensa jäsenten auttaja. Tulosorientoituneessa työssä ja yhtä lailla ammattiurheilussa motivoituneet ammattilaiset haluavat kehittyä ja kehittää fyysisiä ja henkisiä taitojaan sekä hankkia lisää menestykseen tarvittavaa tietoa. Esimerkiksi parhaat jääkiekkoilijat ovat kuin yksityisyrityksiä, jotka tekevät äärettömän paljon lisätyötä päästääkseen jollakin osaamisen alueella vielä paremmiksi. Heillä on kunnianhimoinen vastuu 'omasta yrityksestään' ja sen tuloksesta niin kauan kuin peliura jatkuu. Huipputason ammattiurheilussa johtaminen on yhä vähemmän käskyttävää komentamista. Valmentaja on yhä selvemmin pelaajiensa auttaja." JJ

Valmentava ja auttava rooli suhteessa johdettavaan edellyttää luottamuksellista johtaja-johdettava-suhdetta. Luottamuksen ilmapiirin aikaansaaminen ja ylläpitäminen vaativat pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä sekä avointa kommunikaatiota.

"Joukkueurheilussa valmentajan työn lähtökohtana on oltava aito pelaajista välittäminen. Pitää kyetä osoittamaan, että välittää jokaisesta ja että kunnioitus ja arvostus ovat molemminpuolisia. Jos on saatu aikaan myös aitoa avoimuutta ja avointa viestintää molempiin suuntiin, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus seuraavat mukana. Valmentajan on silloin helpompaa osoittaa omaa vastuullisuuttaan. Ei tarvitse kierrellä tai kaarrella vaan voi esimerkiksi myöntää virheensä kaikkien kuullen." JJ

Mihaly Csikszentmihalyin useissa suomeksikin julkaistuissa johtamiskirjoissa yritysjohtajat selittävät omia menestymisen motiivejaan. Esimerkiksi Lockheed Martin -konsernin entinen johtaja Norman Augustine totesi aina halunneensa menestyä: "Määrittelen menestyksen kyvyksi lahjoittaa jotakin maailmalle… ja olla onnellinen sitä tehdessä. On nautittava siitä mitä tekee."

Pyrkimys eteenpäin johonkin parempaan ja entisten rajojen ylittämiseen on luonut sen maailman, jossa nyt elämme. Kannattaa muistaa sekin viisaus, joka La Rouchefoucauldin Ajatelmissa todettiin jo vuonna 1664: "Menestyksen kestämiseen tarvitaan suurempaa moraalista voimaa kuin vastoinkäymisten kestämiseen."

Arkipäivän ilo tulee pienestäkin menestyksestä omassa elinpiirissä. Menestystä voi tuntea yksinkin. Moni haluaa voittaa itsensä ylittämällä jonkin henkilökohtaisen kynnyksen, joka on tuntunut liian korkealta. Kun sen ylittää, luottaa itseensä enemmän ja uskaltaa asettaa uusia tavoitteita. Voittoja ja ennätyksiä tavoitellaan tulosorientoituneessa liiketoiminnassa ja urheilussa, mutta on vaikea kuvitella mitään työtä, jossa ei haluta hakea mielihyvää parantamalla suorituksia.

Menestyksen johtaminen on usein myös kyvykkyyden ja lahjakkuuden johtamista. Juuri näitä ominaisuuksia tarvitaan, tasapäistämisellä tai keskinkertaisuudella mikään asia ei kehity. Suomessa tämän asian ymmärtäminen on erityisen tärkeää myös johtamisen kehittämisen näkökulmasta: meillä tuntuu vallitsevan jollakin tavalla kielteinen asenne kilpailemiseen ja voittamiseen. Urheilussa ne sallitaan, mutta muissa yhteyksissä kilpailu-sanalla on jopa kielteisiä kaikuja. Ei saa voittaa kilpailussa markkinoilla, ei saa voittaa työelämässä, ei saa voittaa edes itseään? Mistä tämä asenne on peräisin?

On tervettä ja luonnollista kehittää osaamistaan ja kyvykkyyttään niin pitkälle kuin haluaa. Yksi voi voittaa, joukkue voi voittaa, kansakunta voi voittaa ja kaikilla osallistuvilla on menestyksen edellytyksiä ja halua menestyä. Kilpailua ja voittamisen halua on kaikkialla: terve kilpailu on kehityksen edellytys.

Suomessa on jo orastavaa keskustelua siitä, kuinka urheilussa saavutettua menestystä voitaisiin hyödyntää paremmin työelämässä. Erityisesti valmentavan johtamisen opeilla on kysyntää. Sille ovat antaneet sytykkeitä useat menestyneet ja menestykseen valmentaneet suomalaiset urheiluvalmentajat, jääkiekon maailmasta esimerkkeinä Rauno Korpi, Sakari Pietilä, Hannu Aravirta ja Juhani Tamminen. Urheilun ja työelämän menestystekijöitä ja onnistuneen johtamisen kokemusta pitäisi hyödyntää molempien hyväksi.

Niukkuus työvoimasta ja paremman suorituskyvyn kehittäminen loivat myös pohjan keskustelulle X-, Y- ja Z-sukupolvista. Tämän keskustelun taustalla on organisaatiotutkija Douglas McGregorin klassinen johtamisen X- ja Y-teoria. McGregor näki jo 1960-luvun ympäristössä, että ihmisten valvontaan perustuva johtamisen X-teoria nojasi rajoittuneeseen ihmiskuvaan. Sen mukaan ihmiset eivät halua ottaa vastuuta itsestään ja työstään. McGregorin mukaan johtamisessa oltiin jo siirtymässä Y-teorian kauteen, jossa ihmiset eivät ole valvottavia vaan osallistuvat työyhteisön kehittämisen ja haluavat vastuuta. Johdon pitäisi antaa työntekijöille onnistumisen mahdollisuuksia. Tiukka valvonta nähtiin haitallisena: se esti johdon ja työntekijöiden tavoitteiden yhdentymisen.

Kysymys oli sen ymmärtämisestä, että suorituskyky paranee oleellisesti, jos työtä delegoidaan, työn tuloksia arvioidaan yhteisesti ja työntekijät voivat osallistua työhön liittyvään päätöksentekoon.

Keskustelussa osallistuvasta johtamisesta päästiin siihen, että johdon tulisi arvostaa työntekijöitään, luoda hyvät työolosuhteet, hyvä ilmapiiri ja kehittää kannusteita. Samoja keskusteluja käydään edelleen kaikissa työyhteisössä, myös joukkueurheilussa. Osallistuvasta johtamisesta jäi eloon yksi tärkeä sana ja käsite: luottamus. Luottamus ja itseluottamus kulkevat käsi kädessä kaikkialla työyhteisöissä ja joukkueurheilussa.

"Menestystä ja voittoa tavoittelevassa joukkueessa pitää osata hyödyntää kaikkien jäsenten vahvuuksia. Johtamisessa pitäisi ohjata keskittymään työn tekemisen laatuun ja eritasoisten suoritusten parantamiseen miettimättä lopputulosta. Tulos tulee palkintona hyvästä työstä, ja siihen pitää uskoa. Samalla pitää ennakoida mahdolliset vaikeudet ja valmistautua myös hyviin aikoihin, koska silloin ote helposti herpaantuu. Huumori on hyvä apuväline, ja esimerkin voima tuottaa lisää intohimoa saavuttaa vieläkin enemmän. Johtamisessa on pidettävä silmällä, että joukkue osaa nauttia siitä, mitä se tekee, ja että ryhmällä on halua ja kykyä uudistua ja kehittyä." JJ

Nykyisin keskustelu X-, Y- ja Z-sukupolvista ja niiden tavoitteista ja työelämäkäsityksistä on värikästä. Verkottunut sukupolvi X tarkoittaa yleisessä keskustelussa vuosina 1965-1979 syntyneitä ja sukupolvi Y vuosina 1980-1997 syntyneitä. Z-sukupolvi tarkoittaa 2000-luvulla syntyneitä sukupolvia, joille globaalisti verkottunut vuorovaikutteinen maailma on ollut normaali kasvuympäristö syntymästä lähtien. Verkottuminen on globaalia, mutta suhteet verkostossa ovat henkilökohtaisia. Johtamisen haasteet kasvavat, koska verkostoituneiden yksilöiden johtaminen organisoidusti on suuri haaste nykyisille johtamisjärjestelmille.

Vuorovaikutteisessa ja verkottuneessa maailmassa elävien nuorten tapa elää, oppia ja työskennellä on asettanut yhä useammat vanhat elämisen ja työnteon mallit kyseenalaisiksi. Samat muutosten paineet ja tarpeet näkyvät johtamisessakin. X-, Y- ja Z-sukupolvet elävät korkean elintason maailmassa, jossa he voivat tehdä omavalintaisia ratkaisuja, joista aikaisemmat sukupolvet eivät osanneet edes unelmoida.

Y- ja Z-sukupolvet edustavat ikäluokkia, joihin kuuluvien ihmisten sanotaan valitsevan työnsä ja työpaikkansa omilla työehdoillaan. Näinkin varmasti tapahtuu. Itsenäiset päätökset oman elämän ja työelämän tavoitteista eivät tarkoita kuitenkaan sitä, että nämä sukupolvet voisivat itse määritellä itsensä ja elämänsä välittämättä muista.

Johtamisen näkökulmasta kysymys on ennen muuta siitä, ettei autoritaarisilla johtamisopeilla ole minkäänlaista sijaa näiden sukupolvien yhteisöissä. Avoimuus, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys, hierarkkisuudesta karsitut matalat organisaatiorakenteet ja yhteinen innovatiivisuus kuuluvat uuden polven yhteisöjen johtamismalleihin.

Halu menestyä on yleistä ja arkipäiväistä työelämässä. Se ei edellytä kilpailemista globaalilla huipputasolla. Työelämän paineet syntyvät yritysten kilpaillessa markkinoista, tuotannontekijöistä ja yhä enemmän nimenomaan osaavasta työvoimasta. Samat asiat ruokkivat myös ammattimaisen huippu-urheilun kehittymistä.

Kilpailu ja siihen liitetyt tavoitteet eivät kuitenkaan sytytä kaikkia. Oma työ saatetaan ymmärtää vain suoriutumiseksi vailla motivoivia kannusteita. Siinä tapauksessa kysymys on myös työyhteisön tai yrityksen ominaisuuksista ja johtamisen puutteista. Tiukan normiston määrittelemä toistuvasti samanlainenkin virkatyö voi olla erittäin palkitsevaa, kun sen merkityksellisyys nostetaan viran hoitamisen motiiviksi ja kannusteeksi. Työn merkityksellisyyden tunteen luominen on yksi hyvän johtamisen tunnusmerkki.

"Jokaisessa yrityksessä pitäisi pohtia, mitä kannusteita ja palkintoja motivoinnissa voisi käyttää. Ensiarvoista olisi aina, että arkipäivän hyvät suoritukset huomattaisiin. Jokainen haluaa tekemisistään palautetta. Korjaava palaute on nopea tapa saada asiat raiteilleen, eikä siitä jää mitään kielteistä työyhteisöön, jos se tehdään ilman tarpeettomia moitteita. Korjaava palaute mielletään myönteiseksi urheilussakin, koska korjaavalla palautteella osoitetaan, että jokaisen työstä ollaan kiinnostuneita. Jokainen, joka on saanut työstään myönteistä palautetta, muistaa sen hyvin. Jokaisella pitää olla mahdollisuus saada palkinto työstään." JJ

Vaikka tässä kirjassa viitoitettu johtaminen liittyy leimallisesti tulosorientoituneisiin ja kilpailuhenkisiin yhteisöihin, menestykseen ja paremmasta suorituksesta nauttimiseen voidaan johtaa millä tahansa alalla. Turhia ja tarkoituksettomia töitä ja tehtäviä ei pitäisi olla olemassa.

"Kun jonkun suoritustaso paranee ja tieto siitä leviää, ihmiset ovat kiinnostuneita kuuntelemaan menestyjää. Kuunteleminen onkin tärkeä avu kaikessa menestyksen luomisessa. Aika monet ovat kokeneet sen, että jos joku on onnistunut kehittämään taitojaan ja tietojaan, muut tarkkailevat mitkä asiat olisivat arvokkaita heidän oman tekemisensä parantamisessa. Jos on kysymys aivan samasta tekemisestä tai osaamisalueesta, menestyjästä halutaan yhä enemmän tietoa seuraamalla häntä ja hänen suorituksiaan. Mitä pitää tehdä, missä asioissa voi parantaa omaa tekemistään, pitääkö uhrautua vielä enemmän päästäkseen eteenpäin. Esimerkeistä halutaan myönteistä voimaa tai sitten tietoa siitä, mitä ei pidä tehdä." JJ

Menestyksen perustekijät järjestykseen

Johtamiskirjallisuudessa todetaan tavan takaa, ettei omassa työssään voi kehittyä yhä paremmaksi, ellei nauti siitä mitä tekee. Samoin työn ja kaiken muunkin arkipäivän tekemisen pitää olla merkityksellistä. Kehittyneet yhteiskunnat ovat varmasti sillä tasolla, että merkityksellisyys korostuu kaikessa, kun riittävän korkea elintaso antaa mahdollisuuden tehdä valintoja.

Ensimmäiseksi pitää asettaa tavoitteet. Ilman tavoitteita ei synny minkäänlaista menestystä. Onni voi auttaa arpajaisissa, mutta todelliseen menestykseen ei voi ajautua. Ihmisen, urheilujoukkueen, yrityksen tai minkä tahansa yhteisön lähtökohtatilanne määrittelee, minkälaisia tavoitteita voidaan asettaa. Niitä voi olla lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Jos yrityksellä tai yhteisöllä on selkeä visio tulevaisuudestaan, tavoitteet on asetettava niiden mukaan. Yritysten tavoitteista suuri osa on strategisia eli keinovalikoimia, joiden avulla suuremmat tavoitteet voidaan saavuttaa. Samalla tavoin tulevaisuutta voidaan hahmottaa vision ja strategisten tavoitteiden avulla joukkueurheilussa tai yksilöiden tasolla.

Oikein ja täsmällisesti asetettujen tavoitteiden ja kestävän menestyksen yhteys on kiinteä. Kolmas asia tässä yhtälössä on työ, jota menestyksen eteen pitää tehdä. Ilman tinkimätöntä ja armottoman kovaa työntekoa ei synny tavoiteltua kestävää menestystä. Selkeiden ja realististen tavoitteiden, tinkimättömän työn ja harjoittelun lisäksi menestysperustaan tarvitaan monia muitakin asioita, jotka luovat yhdessä menestyksen kivijalkaa.

Siihen kuuluvat johtamistaitojen ohella myös hyvät vuorovaikutustaidot, kyky luoda ja ylläpitää luottamusta, kyky luoda ja kehittää omia toimintoja ja motivoida, kyky luoda uutta, kärsivällisyys ja paineensietokyky, kyky reagoida ja päättää nopeasti, kyky muutoksiin tilanteiden mukaan ja rohkeus tehdä itsenäisiä päätöksiä. Terve ja tunnistettu motivaatio ovat kaiken tekemisen energian perusta. Kun siihen liittyy opittu ahkeruus, motivaatio ja innostus kestävät ja tarttuvat muihinkin. Onni on yleensä ahkeran seuralainen.

Onni on ahkeran seuralainen.

Kaikkien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää joukkueelta, ryhmältä tai yritykseltä päättäväisyyttä, johon kaikki sitoutuvat omien tehtäviensä kautta. Sovittu hanke tai projekti pitää saada valmiiksi käytössä olevilla resursseilla ja annetussa aikataulussa. Jos palaset eivät täsmää tavoitteiden kanssa, voi olla viisasta luopua menestykseen tähtäävästä hankkeesta, jos se ei kerta kaikkiaan palvele kokonaisuutta.

Menestyksen tekijöitä pitää kyetä arvioimaan jatkuvasti. Menestyksen luominen on jatkuva prosessi, jatkuvaa liikettä, jonka johtamisessa tilanteita tunnistavien antureiden pitää olla vireinä. Kaikkia näitä asioita käsitellään kirjan seuraavissa luvuissa menestykseen ja voittamiseen johtamisen työkaluina.

Voittaminen luo lisää menestystä

Suomessa on runsaasti yrityselämän ja urheilun maailmasta esimerkkejä siitä, kuinka menestykselle on rakennettu pohja ja sitten on kyetty johtamaan ja potensoimaan menestymistä. Esimerkiksi Nokia, Wärtsilä, Kone, Metso, Fazer, metsäteollisuuden yhtiöt ja uudemmat tarinat kuten vaikkapa Linuxin kehitystie, Rovion Angry Birds -peli sovelluksineen, sadat perheyhtiöt ja vahvat kasvuyritykset ja niiden luomat työelämän menestystarinat kertovat juuri siitä, että on ylletty eri tavoin kansainvälisessä kilpailussa tasolle, jolla kyetään voittamaan jatkuvasti.

Jääkiekossa Suomen maajoukkue on jo saavuttanut menestymisen perustason. Kaksi maailmanmestaruutta sekä lukuisat mitalisijat ja olympiamitalit eivät ole sattumia vaan nousuja voittoihin riittävän korkealta menestyksen perustasolta. Sen taustalla on koko lajin parissa ja seuroissa tehty perustyö, lajin kansainvälistyminen, kansainvälistymisen kautta oppiminen ja ammattimaisuus kaikessa tekemisessä.

"Jos tunnet itse panneesi peliin kaiken minkä osaat ja sitten saavutat sen mitä olet tavoitellut, se on menestystä."
Jukka Jalonen

Menestys on ennen muuta kykyä ja halua saavuttaa missä tahansa asiassa kestävä taso, jolta voidaan yltää huippusuorituksiin eli voittoihin toistuvasti. Kysymys on siitä, miten menestyksen ura jatkuu sen jälkeen kun ei tarvitse enää aloittaa aina alusta.

Maailman kaikkien aikojen parhaisiin valmentajiin kuuluva amerikkalainen koripallovalmentaja John Wooden kehitti omaa menestymistekijöiden pyramidiaan koko elämänsä ajan. Hän perusteli itselleen elämänsä ja valmentamisoppinsa kiinnekohdat ja sovitti ne harmoniaksi. Wooden eli niin kuin valmensi ja opetti. Siksi Woodenin pyramidia ja oppeja käytetään kaikkialla mallina valmennus- ja yrityskirjallisuudessa hyvin paljon. Wooden tiivisti jo varhain menestyksen kivijalan näin: "Menestys on mielenrauhaa, joka on suora seuraus itsetyytyväisyydestä tietäessäsi, että teit parhaasi tullaksesi parhaaksi kykyjesi sallimissa puitteissa."

Woodenilla on mainio luettelo nimeltä "Kahdeksan ehdotusta menestykseen". Se on tarkoitettu koripallokentillä voittamiseen, mutta ohjeissa on myös yleispätevyyttä. Menestyksen kahdeksikko on seuraavanlainen:

  1. Älä pelkää vastustajaa. Kunnioita jokaista vastustajaa.
  2. Täydellisyys pienimmissä yksityiskohdissa toteuttaa suuret asiat.
  3. Päättäväinen eteenpäin puskeminen kompensoi väistämättömiä virheitä.
  4. Ole kiinnostuneempi luonteesta kuin maineesta.
  5. Ole nopea, mutta älä hätäile.
  6. Ymmärrä, että mitä enemmän työskentelet, sitä enemmän sinulla on onnea.
  7. Rehellinen itseanalyysi on ratkaisevaa suorituksen parantamiselle.
  8. Mikään ei korvaa kovaa työtä ja huolellista suunnittelua.

"Valmistautumisessa epäonnistuminen merkitsee epäonnistumisen valmistelua."
John Wooden

Woodenin kahdeksikko sisältää koeteltuja totuuksia, jotka sopivat moniin johtamistilanteisiin. Peli tai kilpailu hävitään, jos vastustajaa tai kilpailijaa aliarvioidaan tai pelätään. Kumpaakin on nähtävissä ja aistittavissa kaikilla aloilla.

Perfektionistina Wooden piti koripalloa yksityiskohtien pelinä myös johtamisen tasolla. Hän osasi suhteuttaa menestyksen ja voittamisen toteamalla, että menestyä voi vaikka hänen joukkueensa ei olisi voittanut koskaan mestaruutta.

Luettelon kolmannessa kohdassa Wooden muistuttaa siitä, että pitää puskea eteenpäin, koska kaikkia virheitä ei voi kuitenkaan eliminoida. Rapatessa roiskuu, se pitää vain sietää. Menestys oli Woodenille sitä, että valmentaja ja joukkue olivat tehneet ja tunsivat tehneensä parhaansa niillä resursseilla ja edellytyksillä, jotka heillä oli käytössään.

Nopeus on kyvykkyyttä ja harjaantumisen tulos, mutta hätäileminen voi pilata kaiken. Tämä viisaus pätee myös johtamistilanteisiin oikein hyvin.

Kuudennessa kohdassa tulee esille sinnikkyys ja päättäväisyys. Ne ovat ehdottomasti menestyksen ydintekijöitä missä tahansa työssä tai urheilussa sekä tietenkin johtamisessa. Sattumavoitto ei tyydytä ketään, joka ymmärtää mitä menestymisen tason saavuttaminen vaatii. Suurin voittamisen tyydytys tulee siitä, että oivaltaa ja tuntee saavuttaneensa määrätietoisella työllä ja harjoittelulla mahdollisesti hyvinkin kaukana siintäneen tavoitetason, jolta on mahdollisuus yltää voittoihin tai omalta kannalta maksimisuorituksiin. Nekin ovat voittoja.

Tähän liittyy seitsemäs ohje, eli tunne itsesi ja tunnusta puutteesi. Itseanalyysi on välttämätöntä yksilön, johtajan, yrityksen ja kansakunnan menestyksen luomisessa. Olemme oppineet J.K. Paasikiven klassisen esimerkin kautta, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken perusta. Ei pidä pettää itseään, koska silloin valehtelee itselleen ja muillekin pienissä, ja sen jälkeen ehkä myös suurissa asioissa.

Kahdeksantena asiana Wooden nosti esille kovan työn lisäksi sen, että pitää valmistautua hyvin. Urheilussa tämä on itsestäänselvyys, josta kaikki puhuvat kuin mantrana, mutta jonka kovin moni yksilö, joukkue, johtaja tai valmentaja kuitenkin liian usein unohtaa.

Nämä tappion hetkellä lausutut selitykset ovat tuttuja vuodesta toiseen: "Emme olleet hyvin valmistautuneita", "emme olleet hereillä ensimmäisessä erässä", "annoimme vastustajalle liikaa tilaa" tai "meillä oli liian suuri ylilataus jo alusta lähtien". Silloin on kysyttävä, mistä asiantilat johtuvat: onko johtamisessa puutteita, onko motivaatio vajavainen vai mikä estää paremman suorituksen, johon ryhmä ja sen johtaja tietävät kykenevänsä.

Sama hyvän valmistautumisen välttämättömyys läpäisee koko työelämän. Eteen tuleviin tilanteisiin ja tehtäviin pitää ymmärtää valmistautua hyvin. Se koskee johtamistilanteita ja vaikkapa asiakkaiden tai kilpailijoiden kohtaamista.

Voittamisen käsite on liike-elämässä ja urheilussa laajempi ja moniulotteisempi kuin yksi numeerinen voitto tai maailmanmestaruuden voittaminen. Voitto on ilman muuta tavoite yritystoiminnan eri vaiheissa suhteessa kilpailijoihin ai...