Copyright © Docendo Oy

Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen ilman lupaa painamalla, monistamalla, skannaamalla tai muilla tavoin kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti.

Kirjassa käytetyt valmistaja- ja tuotenimet ovat omistajiensa rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Kirjamme ja niiden oheistuotteet ovat huolellisesti tarkistettuja. Tästä huolimatta virheet ovat aina mahdollisia. Kustantaja ei vastaa näiden kuluttajille mahdollisesti aiheuttamista välillisistä tai välittömistä vahingoista. Parannusehdotuksia otamme mielellämme vastaan.

Kansi: Mikko Puranen sekä Sami Piskonen/Suunnittelutoimisto Nuoska

Kustantaja:

Docendo Oy

Ylistönmäentie 24

40500 JYVÄSKYLÄ

Puh. 044 727 0250

www.docendo.fi

info@docendo.fi

ISBN: 978-952-5912-51-7

Saatesanat

Tämä kirja on omistettu Tuulalle ja 18.12.2011 syntyneelle Tähti-tytöllemme.

Kirja on jatkoa edelliselle, vuonna 2010 pilvipalveluista kirjoittamalleni Cloud computing – palvelut verkossa -kirjalle. Jo tätä kirjoittaessa on käynyt selväksi, että pilvipalveluissa ei ole kysymys ohimenevästä hypestä, vaan suuresta markkinamurroksesta, jolla on vaikutus kaikenkokoisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Kirja auttaa ymmärtämään, mistä pilvipalveluissa on kysymys ja miten niiden käyttöönotossa kannattaisi edetä.

Kirjan luettuasi sinulla on kokonaisvaltainen käsitys pilvipalveluista ja palveluntarjoajista. Yksityiskohtaisimmin esitellyi ksi tulevat Amazon Web Services, Google App Engine, Salesforce.com, Google Sovellukset ja Microsoft Office 365.

Olen tehnyt kirjaa varten haastatteluja lukuisissa suomalaisissa yrityksissä, joista suuri osa tulee myös esitellyksi kirjassa. Kiitos kaikille osallistuneille!

Helsingissä 12.01.2012

Immo Salo

OSA I: KOKONAISKUVA PILVIPALVELUISTA

Luku 1: Johdanto

Pilvipalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Lyhyen historiansa aikana ne ovat osoittaneet olevansa enemmän kuin pelkkä markkinointitermi. Meneillään on suuri murros, joka avaa uusia mahdollisuuksia ja palkitsee ne, jotka niihin osaavat tarttua. Sijoittajalle ja pienyrittäjälle on tarjolla houkuttelevia mahdollisuuksia, jos osaa suunnata huomionsa oikeaan suuntaan.

Johdanto

Internetistä on tullut osa kuluttajien ja yritysten arkea. Monen on vaikea kuvitella elävänsä täysin ilman sitä. Sosiaalinen media eri muodoissaan vie yhä suuremman osan vapaa-ajasta ja usealla toimialalla näkyvyydestä internetissä ja siellä tarjottavien palveluiden käytöstä on tullut elinehto. Jo arviolta yli 2 miljardilla ihmisellä maailmassa on käytössään internetyhteys. Vaikka täsmällistä yleismaailmallista määritelmää siitä, mitä internetin käytöllä tarkoitetaan, ei ole, antaa luku käsityksen siitä, miten suuri merkitys internetillä tänä päivänä on. Kansainvälinen tutkimuslaitos Gartner ennustaa kasvun jatkuvan ja internetin käyttäjämäärän ylittävän 3 miljardin käyttäjän rajan vuoteen 2014 mennessä. Kun muistetaan, että suurelle yleisölle Internet oli tuntematon käsite vielä 1980-luvulla, on kehitys ollut huimaa. Jos 1980-luvun pankkivirkailijalle tai vinyylilevykauppiaalle olisi esitetty visio nykypäivän verkkopankista tai musiikkipalveluista, eivät he olisi uskoneet kuulemaansa.

Tietotekniikan ja internetin kehitykselle ominainen piirre on jatkuva innovointi ja sen myötä uusien käsitteiden ja toimintamallien esittely. Yksi uusimmista ja viime vuosina toimialan puhutuimmista käsitteistä on pilvipalvelut. Vuoden 2008 alusta lähtien sen tunnettuus on vain kasvanut, ja alkuvuosien epäilyt, että kyseessä olisi ohimenevä hype, ovat kaikonneet.

Uuden innovaation elinkaaren alkutaival.

Gartner listaa vuosittain seuraavan vuoden 10 strategista tekniikkaa seurattavaksi ja pilvipalvelut on ollut tuolla listalla mukana joka vuosi vuodesta 2008 lähtien. Alan uutisia vähänkin seuranneet ovat tähän mennessä lukeneet ja kuulleet pilvipalveluista paljon ja muodostaneet mielikuvan siitä, mitä niillä tarkoitetaan. Lyhyt määrittely käsitteelle on ”verkon välityksellä tarjottavia tietotekniikkapalveluita”. Vertauskuva pilvi juontaa juurensa internetin ja puhelinverkkojen arkkitehtuurin kuvaukseen käytetyistä diagrammeista, jossa jotain loogista laite- ja ohjelmistokokonaisuutta kuvattiin pilvisymbolilla.

Pilvipalvelu-käsitteen historia on lyhyt, vain muutamia vuosia, mutta itse ajatus tietotekniikan palvelullistumisesta on kymmeniä vuosia vanha ja saanut ilmenemismuotoja ennenkin. Idea siitä, että tietotekniikkapalveluita jaeltaisiin samalla periaatteella kuin esimerkiksi sähköä, on myös kymmeniä vuosia vanha. Tuossa käyttömallissa käyttäjälle riittää, että hän kytkee laitteensa jakeluverkkoon ja maksaa käyttämistään palveluista, ei muuta. Jakeluverkkoa pilvipalvelumaailmassa edustaa internet, vaikkei se olekaan pilvipalveluiden välttämätön edellytys. Yhteys palveluun voi olla myös esimerkiksi suojattu VPN-yhteys.

Pilvipalvelumarkkinoihin liittyvät odotukset ovat suuret. Meneillään on paradigman muutos, joka haastaa perinteiset ostamiseen ja omistamiseen tai pitkäkestoisiin sopimuksiin perustuvat toimintamallit. Yhä selvemmin on nähtävissä, että pitkällä aikavälillä yritykset, jotka tästä junasta jäävät, menettävät kilpailukykyään. Pilvipalveluissa ei ole kysymys kustannussäästöistä, vaan paljon kokonaisvaltaisemmasta ja kauaskantoisemmasta muutoksesta tavassa, jolla tietotekniikkaa liiketoiminnassa hyödynnetään. Toki on olemassa toimialoja, joilla tietotekniikan rooli on vähäinen, mutta näitä on yhä vähemmän. Yhä useammalla alalla tietotekniikka muodostaa toiminnan selkärangan ja luo pysyvää kilpailuetua sekä tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia erilaistumiseen ja innovatiivisuuteen.

Pilvipalvelumarkkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti, jopa nykyisessa taloustilanteessa. Vuoden 2011 arviossaan tutkimusyhtiö Forrester arvioi kokonaismarkkinoiden kasvavan noin kuusinkertaiseksi vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Arviot markkinoiden koosta vuonna 2011 vaihtelevat suuresti sen mukaan, mitä palveluita pilvipalveluihin lasketaan mukaan. Lukuihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä niiden laskentaperusteet vaihtelevat. Pilvipalvelut ovat vielä uusia, ja vaikka palvelinkeskuksia perustetaan ja laajennetaan kiihtyvällä tahdilla, ei markkinoiden koko vielä suhteutettuna koko informaatio- ja kommunikaatioteknologia-markkinaan päätä huimaa. Pilvipalveluiden osuus tuhansien miljardien informaatio- ja kommunikaatioteknologian kokonaismarkkinoista on pieni, mutta kehityksen suunnasta ei ole erimielisyyttä. Se tekee pilvipalvelumarkkinoista mielenkiintoisen seurattavan lähitulevaisuudessa myös talouden näkökulmasta.

Esitin edellisessä kirjassani Gartnerin näkemyksen pilvipalvelumarkkinoiden kypsymisestä kolmivaiheisena prosessina:

Pilvipalvelumarkkinoiden kypsymisvaiheet

Nyt meneillään on ”Markkinoiden konsolidoituminen” -vaihe, jossa markkinoiden suuret toimijat parantelevat asemiaan ja hakevat strategista eroa kilpailijoihin omien palveluiden kehittämisen lisäksi ostamalla pienempiä toimijoita ja sulauttamalla niiden palveluita omiin kokonaisuuksiinsa. Jyvät alkavat erottua akanoista. Asiakkailla alkaa olla käyttökokemusta ja sen myötä alati täsmentyvä käsitys markkinoilla tarjolla olevista vaihtoehdoista. Edelleen kuitenkin valtaosa potentiaalisista asiakasyrityksistä ja -organisaatioista elää vanhojen järjestelmien ja toimintamallien ikeessä. Arkipäiväistymisvaihetta, jossa pilvipalvelumalli on tullut kiinteäksi osaksi ICT-markkinoita ja markkinoiden suuret toimijat ovat saavuttaneet vankan jalansijan, tuskin saavutetaan muutamana lähivuotena.

Oraclen vuonna 2010 ostama Sun Microsystems puolestaan esitti vuonna 2009 kauaskantoisen ennusteen pilvipalveluiden käyttöönotosta ja yleistymisestä. Siinä www-yritysten (verkkopalvelut) kohdalla pilvipalveluiden käyttöönoton suurin kasvu tapahtuu tällä vuosikymmenellä ja perinteisten yritysten kohdalla kasvu kiihtyy ensi vuosikymmenellä.

Perinteiset yritykset lähtevät hitaammin pilvipalveluiden käyttäjiksi.

Tämä ennuste näyttää edelleen hyvin paikkaansapitävältä. Pilvipalvelumallissa internet näyttelee keskeistä roolia, koska palveluita käytetään verkon välityksellä. Tietoisuus palveluista ja kiinnostus niitä kohtaan on internetissä toimivilla yrityksillä luonnollisesti muita yrityksiä suurempi.

Tietotekniikalla on keskeinen liiketoiminnan mahdollistava ja sitä tukeva rooli yhä useammalla toimialalla ja yhä useammassa yrityksessä. Yrityksen sisäiset prosessit varastonhallinnasta palkanlaskentaan ja suhteet ulkoisiin sidosryhmiin, esimerkiksi asiakkuuden hallinnan näkökulmasta, ovat monesti riippuvaisia informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta eli arkisemmin tietotekniikasta. Siitä on tullut liiketoiminnassa menestymisen välttämätön mutta ei riittävä ehto. Lähitulevaisuudessa pilvipalveluiden käyttö tulee olemaan sitä.

Pilvipalvelumarkkinoilla toinen trendi kasvun lisäksi on kaksinapaistuminen. Infrastruktuurin ja geneeristen palveluiden kohdalla suuruuden ekonomia näyttelee merkittävää roolia ja luo kilpailuetua suurille globaaleille yrityksille. Verkon latenssi, tietojen säilyttämiseen liittyvät juridiset esteet ja kotimaisuuteen liittyvät mielikuvaedut puolustavat paikallisuutta, mutta menettävät ajan kuluessa merkitystään. Vapaiden markkinoiden esteisiin ja epämääräiseen paikallisuusmielikuvaan nojaavat tarjoomat menettävät asemiaan markkinoilla globaaleille kilpakumppaneilleen, mutta tilaa jää silti pienillekin palveluntarjoajille.

Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän joustavuutta ja erikoistumista.

Menestyvät, globaalissa mittakaavassa pienet palveluntarjoajat tulevat olemaan joustavia ja pitkälle erikoistuneita. Ne kykenevät reagoimaan nopeasti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja muihin markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Suuret toimijat ovat puolestaan tekemiensa valintojen vankeja. Vanha sanonta, että suuri laiva kääntyy hitaasti, pitää paikkansa myös pilvipalveluissa. Tulevaisuuden globaalit pilvipalvelumarkkinat koostuvat todennäköisesti tuhansista toimijoista. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että tulevaisuuden voittajat palveluntarjoajien joukosta löytyvät joko pienten, nopealiikkeisten ja joustavien toimijoiden tai suurten ja kustannustehokkaiden yritysten joukosta. Väliin jäävät ovat väliinputoajia.

Tässä kirjassa tarkastellaan pilvipalveluiden nykytilaa, esitellään niitä hyötyjä, joita pilvipalveluiden avulla on saavutettavissa sekä niitä riskejä, joita pilvipalveluiden käyttöön liittyy. Lisäksi esitellään markkinoiden merkittävimpiä palveluntarjoajia ja heidän tarjoamiaan palveluita. Kirja on tarkoitettu pilvipalveluista kiinnostuneille, yrityksen strategisia päätöksiä tekeville sekä tietotekniikkaan liittyvistä hankinnoista ja käytännön toteutuksista huolehtiville.

Luku 2: Pilvipalveluiden esittely

Pilvipalveluihin kohdistunut huomio on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosina. Osalle yrityksistä on kertynyt käyttökokemusta jo runsaasti, toisille itse käsitekin on vielä epäselvä. Tietoisuus ilmiöstä on kuitenkin kasvanut ja näkemykset siitä, että kyseessä olisi ohimenevä hype, ovat hävinneet lähes olemattomiin. Kuten kaikkia laajoja ilmiöitä, myös pilvipalveluita voi lähestyä monesta näkökulmasta.

Pilvipalveluiden määritelmä

Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi ajoi monet yritykset ahdinkoon ja pakotti ne miettimään uudelleen arvontuotantoaan ja kulurakenteitaan. Talouskriisin toinen vaihe, jonka keskipisteessä ovat pankkien sijasta velkaantuneet julkistaloudet, on jatkanut kurimusta ja tarvetta kulukuriin sekä innovointiin. Talouden nousukausina yritysten menoilla on taipumus paisua ja investointisuunnitelmista yhä useammalle näytetään vihreää valoa tulevaisuuden odotusten ollessa positiivisia. Laskukautena investoinnit jäädytetään ja juokseviin menoihin kiinnitetään tarkempaa huomiota. Pilvipalvelumalli vapauttaa yrityksen osasta tai jopa kaikista ICT-investoinneista, muuttaa kulurakennetta kiinteistä kustannuksista muuttuviin painottuvaksi ja parhaassa tapauksessa alentaa kokonaiskustannuksia. Lama-aika on siis ollut taloudellisesta näkökulmasta otollista maaperää pilvipalvelumallin leviämiselle.

Globalisaatio on ollut viime vuosikymmeninä yksi maailmantalouden megatrendeistä ja pilvipalvelut ovat luonnostaan globaalin talouden ehdoilla toimivia. Kun palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen erotetaan toisistaan, on palvelut maantieteellisesti mahdollista tuottaa missä tahansa tiedonsiirtokapasiteetin rajoissa. Lisäksi työelämässä työntekijöiden liikkuvuus on lisääntynyt jatkuvasti eikä tämäkään trendi ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Liikkuva työntekijä tarvitsee liikkuvaa työtä tukevat työvälineet, joten internetpohjaiset pilvipalvelut ovat tässä omiaan. Pilvipalvelut istuvat siis hyvin kokonaiskuvaan siitä, mihin suuntaan työelämä varsinkin tietotyöntekijöiden kohdalla on muuttunut ja muuttumassa.

Myös ympäristöarvot ovat voimakkaasti pinnalla tämän päivän yritystoiminnassa ja kuluttamisessa. Pilvipalvelumalli on monella ulottuvuudella edesauttamassa informaatio- ja kommunikaatioteknologian vihertymistä. Käyttöasteiden paraneminen jaettujen resurssien myötä ja etäkäyttömahdollisuudet sieltä, missä on saatavilla internetyhteys, kasvattavat resurssien käyttöastetta, vähentävät tilan- ja energiantarvetta sekä mahdollistavat työn tekemisen sieltä, missä sen tekijä kulloinkin sattuu olemaan, jolloin työperäisen matkustamisen tarve vähenee.

Pilvipalvelut eivät siis ole vain, eivätkä edes ensisijaisesti, teknologinen murros, vaan myös liiketaloudellisen ajattelutavan muutos sen suhteen, miten tietotekniikkaa liiketoiminnassa hyödynnetään. Tietotekniikan palvelullistuminen mahdollistaa niitä oikein hyödyntäville yrityksille kustannussäästöjä, kustannusrakenteen muutoksen joustavampaan suuntaan sekä liiketoimintaprosessien suunnittelun tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua silmälläpitäen.

Yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää käsitteelle pilvipalvelut (cloud computing) ei ole. Käsitettä pilvi (cloud) käytetään kielikuvana, jolla viitataan internetiin ja pilvipalveluilla puolestaan tarkoitetaan mallia, jossa tietotekniikkaresursseja (tietoliikenneyhteydet, laskenta- ja tallennuskapasiteetti, sovellukset sekä palvelut) tarjotaan verkon välityksellä käyttöön ilman, että käyttäjän tarvitsee tietää, missä resurssit sijaitsevat, tai huolehtia niiden toiminnasta ja ylläpidosta. Määritelmän laajuudesta riippuen pilvipalveluilla voidaan tarkoittaa meneillään olevaa laajempaa muutosta informaatioteknologiassa tai suppeammin tarkasteltuna palveluntarjoajan ICT-resurssien dynaamista tarjoamista asiakkaiden käyttöön verkon välityksellä.

Yksi yleisimmin siteerattuja määritelmiä on Yhdysvalloissa julkishallinnon standardeja pohtivan paikallisen elinkeinoministeriön alaisen NIST:n (National Institute of Standards and Technology) määritelmä pilvipalveluille:

Pilvipalvelut on toimintamalli, joka mahdollistaa pääsyn vapaasti konfiguroitaviin ja skaalautuviin tietotekniikkaresursseihin, jotka voidaan ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä helposti ja nopeasti.

Tietotekniikkaresurssit viittaavat määritelmässä laskentatehon ja tallennustilan lisäksi sovelluskehitysalustoihin ja sovelluksiin. Asiakkaalla on pääsy näihin resursseihin verkon välityksellä.

Yleisen määrittelyn lisäksi NIST nimeää viisi pilvipalveluiden ominaispiirrettä:

1. itsepalvelullisuus
2. pääsy palveluihin eri päätelaitteilla
3. resurssien yhteiskäyttö
4. nopea joustavuus
5. käytön tarkka mittaaminen.

Itsepalvelullisuudella tarkoitetaan, että tietotekniikkaresursseja saa tarvittaessa käyttöön ja niiden käytön voi lopettaa itsepalveluna eli ilman tarvetta olla yhteydessä palveluntarjoajan myyntiedustajaan tai asiakaspalvelijaan. Tarvittaessa käytössä olevat resurssit (laitekapasiteetti, ohjelmistoalusta tai sovellukset) ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan, eivätkä ne aiheuta kuluja, jos niitä ei tarvita. Itsepalvelullisuus antaa siis käyttäjän määrittää itse, milloin hän käyttää resursseja, sekä myös sen, mitä resursseja hän tarvitsee ja miten hän niitä käyttää. Varsinkin PaaS- ja IaaS- palveluissa vapausaste on suuri.

Päätelaiteriippumaton palveluiden käyttö onnistuu niin työasemalla, kannettavalla tietokoneella kuin mobiililaitteellakin. Palveluna saatavien resurssien hyödyntäminen onnistuu ihannetilanteessa sieltä, missä on saatavilla verkkoyhteys. Palvelut mukautuvat päätelaitteeseen, eikä päinvastoin.

Rerurssien yhteiskäytössä asiakas ei tarvitse tietoa eikä yleensä myöskään saa tietoa siitä, millä tavoin ja missä palvelut toteutetaan. Palveluntarjoajan resurssien käyttöaste on korkea, koska lukuisat asiakkaat käyttävät samaa laitteisto- ja ohjelmistokapasiteettia yhteisesti toisistaan tietämättä tai riippumatta. Palveluntarjoajan saavuttamat mittakaavaedut mahdollistavat edulliset hinnat. Yhteiskäyttö tehostaa ylläpitoa, mutta tuo mukanaan yhteiskäyttöön liittyviä haasteita, kuten käyttäjien eristämisen toisistaan ja yhden käyttäjän vahingollisen toiminnan rajaamisen toisia käyttäjiä häiritsemättömäksi tapahtumaksi.

Pilvipalvelut skaalautuvat nopean joustavuuden ansiosta helposti ja nopeasti sekä ylös- että alaspäin. Kapasiteettirajoitetta ei asiakkaan näkökulmasta ole usein lainkaan. Uusien sovellusten kehittäminen ja käyttöönotto nopeutuvat. Laskenta-, tallennus- ja tietoliikennekapasiteetin lisääminen suunnittelemattomaan tarpeeseen onnistuu tarvittaessa lähes välittömästi tarpeen ilmetessä.

Resurssien käyttöä mitataan ja valvotaan tarkasti, joten siitä on palveluntarjoajan ja asiakkaan saatavilla paljon yksityiskohtaista tietoa. Asiakas maksaa vain kapasiteetista, jota käyttää, ja laskutus on läpinäkyvää. Palveluntarjoaja saa tarkan tiedon asiakkaan resurssikäytöstä, asiakas voi luottaa laskutuksen oikeeellisuuteen ja saa runsaasti informaatiota omasta resurssikäytöstään.

Pilvipalveluilla ei kuitenkaan tarkoiteta ainoastaan ulkoisen palveluntarjoajan tuottamia palveluita vaan myös yrityksen itsensä pilvipalvelun yllämainittujen ominaispiirteiden mukaisesti harjoittamaa toimintamallia, jossa palveluiden tuottaja ja käyttäjä on yritys itse. Tällöin puhutaan yksityisestä pilvestä (private cloud). Pilvipalveluita voidaankin tarkastella kahdesta näkökulmasta:

1. Pilvi tietotekniikka-arkkitehtuurina – yhteiskäytetään resursseja tehokkaasti itsepalvelullisesti ja käyttöä mitaten, jotta saavutettaisiin tehokkuutta, skaalautuvuutta ja joustavuutta.
2. Pilvi palveluarkkitehtuurina – hyödynnetään palveluntarjoajien tietotekniikkaresursseja käyttöön perustuvalla laskutuksella.

Yksityisen pilven ja palveluntarjoajan tarjoaman vaihtoehdon lisäksi on vielä muitakin tapoja pilvipalveluiden käyttöönottoon. NIST on esittänyt yhteensä neljä vaihtoehtoa:

1. yksityinen pilvi
2. yhteisöllinen pilvi
3. julkinen pilvi
4. hybridipilvi

Yksityisessä pilvessä pilvipalveluinfrastruktuuri on organisaation omistuksessa ja yksin sen käytössä. Hallinnoinnista voi vastata kolmas osapuoli ja laitteisto voi sijaita muuallakin kuin organisaation omissa tiloissa.

Yhteisöllisessä pilvessä pilvipalveluinfrastruktuuri on useamman organisaation yhteisomistuksessa ja -käytössä. Hallinnoinnista voi vastata ulkopuolinen taho ja laitteisto voi sijaita muuallakin kuin käyttöön osallistuvien organisaatioiden tiloissa.

Julkisessa pilvessä pilvipalvelut ovat halukkaiden saatavilla maksua vastaan palveluntarjoajan toimittamina. Hallinnoinnista, laitteistosta, ohjelmistoista ja palveluista vastaa palveluntarjoaja.

Hybridipilvi on yhdistelmä yllä mainittuja. Osa arkkitehtuurista on yksityistä tai yhteisöllistä ja osa julkista.

Vielä NIST:n esittämää mallia laajempi pilvipalveluiden käyttöönottovaihtoehtoja luokitteleva malli on Jericho Forumin esittelemä kuutiomalli. Jericho Forum on tietojärjestelmien verkottumista ja avoimuutta edistämään pyrkivä kansainvälinen organisaatio, jonka jäseninä ovat mm. CapGemini, IBM, Motorola ja Symantec. Jercihon kuutiomallissa on neljä ulottuvuutta, joista kolmea kuvataan kuution sivuilla ja neljättä väreillä. Kuution ulottuvuudet ovat seuraavat:

1. Sisäinen–Ulkoinen
2. Suljettu–Avoin
3. Rajattu–Ei–rajattu
4. Itse tuotettu–Ulkoistettu

Ensimmäisessä (Sisäinen–Ulkoinen) ulottuvuudessa tarkastellaan, missä pilvipalvelun tuottavat fyysiset resurssit sijaitsevat: yrityksen vai palveluntarjoajan tiloissa. Omien tilojen kohdalla hallinnan mahdollisuus on suurempi. Ulkoisen palveluntarjoajan kohdalla asiakkaan täytyy luottaa palveluntarjoajan kykyyn turvata palvelun saatavuus, jatkuvuus ja tietoturva.

Toinen (Suljettu-Avoin) ulottuvuus tarkastelee, perustuuko palvelun tuottamiseen käytetty tekniikka avoimiin standardeihin vai suljettuihin järjestelmiin. Mitä avoimemmat ratkaisut, sitä helpompaa on integrointi ja myös palveluntarjoajan vaihtaminen kitkatta. Suljettuihin ratkaisuihiin nojautuminen johtaa monesti asiakkaan näkökulmasta kiusalliseen lukittumistilanteeseen, jossa palveluntarjoajan vaihtamisesta tulee hankalaa ja kallista.

Kolmannen (Rajattu-Ei-rajattu) näkökulmana on, toimivatko yrityksen IT-järjestelmät yhteistyön ja ulkopuolisten palveluiden kanssa vuorovaikutuksen mahdollistaen vai siilomaisesti. Rajattu järjestelmä toimii yrityksen palomuurin suojissa ja vuorovaikutus ulkopuolelle tapahtuu VPN-yhteyden tai muun tilapäisen ratkaisun avulla. Ei-rajatussa järjestelmässä vuorovaikutus ulkopuolisten tahojen kanssa tapahtuu Jerichon muissa esityksissään käsittelemän yhteistyösuuntautuneen arkkitehtuurin (Collaboration Oriented Architecture, COA) mukaisesti. Tässä kirjassa ei käsitellä erikseen Jercichon esittelemää yhteistyösuuntautunutta arkkitehtuuria.

Neljännen (Itse tuotettu-Ulkoistettu) näkökulma puolestaan on palveluiden tuottamiseen liittyvä eli tuotetaanko palvelut oman henkilöstön vai ulkoisen palveluntarjojan toimesta. Oman henkilöstön tuottamat ovat itse tuotettuja, palveluntarjoajan ulkoistettuja.

Turvallisuustasoltaan korkein ja samalla yhteistyön ja ulkoisen integroitavuuden puolesta haasteellisin on yhdistelmä Sisäinen-Suljettu-Rajattu-Itse tuotettu. Vastakohtana puolestaan on turvallisuushaasteiltaan suurin, mutta yhteistyöorientoitunut Ulkoinen-Avoin-Ei-rajattu-Ulkoistettu. Pilvipalveluiden maailmassa ollaan pitkällä aikavälillä siirtymässä ensimmäisestä vaihtoehdosta kohti jälkimmäistä. Se, kuinka pitkä edessä oleva tie on, jää nähtäväksi.

Edellä esitetyt määritelmät pilvipalveluista ja niiden käyttöönotosta havainnollistavat hyvin käsitteen moninaisuutta. Eri toimijat määrittelevät pilvipalvelut eri tavoin ja eri näkökulmista, eikä konsensusta käsitteen yksiselitteisestä ja tarkasta merkityksestä ole syntynyt.

Pilvipalvelumallit

Idea ICT-markkinoiden palvelullistumisesta ei ole uusi. Jo vuonna 1960 tietojenkäsittelytieteilijä ja tekoäly-käsitteen isä John McCarthy esitti, että tulevaisuudessa tietotekniikkaa tarjottaisiin kuluttajien ja yritysten käyttöön palveluna ei tuotteena. Tästä käytetään nimitystä Utility computing, jossa tietotekniikkapalveluita jaeltaisiin samalla periaatteella kuin esimerkiksi sähköä. Sähkönjakelussakaan käyttäjän ei tarvitse omistaa voimalaa tai murehtia siitä, miten sähköä tuotetaan tai paljonko kapasiteettia verkosta löytyy. Käyttäjälle riittää, että hän kytkee laitteensa jakeluverkkoon ja maksaa käyttämästään sähköstä, ei muuta. Pilvipalveluiden yhteydessä töpselin seinään laittamista käytetäänkin tiuhaan vertauskuvana.

Pilvipalveluista puhuttaessa ne jaotellaan tyypillisesti useampaan ryhmään ominaispiirteidensä mukaan. Yleisimmin käytetty on jako kolmeen: infrastruktuuri palveluna (IaaS), sovellusalusta palveluna (PaaS) ja sovellukset palveluna (SaaS). Monia muitakin aaS- eli as-a-service-lyhenteitä näkee käytettävän, mutta yllämainitut ovat yleisimmät. Neljäntenä kategoriana mainitaan usein BPaaS eli liiketoimintaprosessi palveluna (business-process-as-a-service), jolla tarkoitetaan yksittäisen palvelun sijasta kokonaisen liiketoimintaprosessin toimittamista pilvipalveluperiaatteiden mukaisesti. Esimerkkeinä BPaaS-tarjoomista voisivat olla PayPal tai Amazon Marketplace Web Service eli MWS, joka korvaa edellisessä kirjassani Cloud Computing - palvelut verkossa (2010) esitellyn Fullfillment Web Servicen. MWS on tilaus–toimitus-ketjun hallintaa ja automatisointia parantava palvelu ja PayPal maksuliikenteen hoitamiseen tarkoitettu palvelu.

Liikevaihdollisesti SaaS-markkinat ovat ylivoimaisesti suurimmat ja pisimmälle kehittyneet. Jälleen lähteestä riippuen luvut ovat erilaisia, mutta poikkeuksetta SaaS-markkinoille jää pilvipalveluista suurin siivu ja niille ennustetaan myös suurinta absoluuttista kasvua. IaaS on järjestyksessä seuraava, mutta esimerkiksi tutkimuslaitos Forrester ennustaa (Global public cloud market size, 2011 to 2020), että PaaS- ja BPaaS-markkinat kasvaisivat lähitulevaisuudessa IaaS-markkinoiden ohi.

Sovellukset palveluna (SaaS) on käsitteistä tutuin ja ollut käytössä jo vuosia. Sillä tarkoitetaan sovellusten käyttöä palveluna perinteisen ostamisen, asentamisen, ylläpitämisen ja omistamisen sijaan. Tämä ajattelutapa ei ole uusi ja vastaavia palveluita on tarjottu jo ennen kuin niistä alettiin käyttää yleisnimitystä SaaS. Keskustietokone-asiakastietokone-infrastruktuurikin on tuttu vuosikymmenten takaa. SaaS-palveluissa käyttöliittymänä voi olla internetselain, muu asennettava erillinen sovellus tai SaaS-palvelu voi tukea ja tehostaa jonkin työpöytäsovelluksen toimintaa. Yhtenä SaaS-kategoriana voidaankin pitää lisäksi asennettuille työpöytäsovelluksille tarkoitettuja lisäpalveluita ja laajennoksia verkkopalveluna. Alusta palveluna (PaaS) viittaa pilvipalveluun sovelluskehityksen ja niiden ylläpitämisen alustana. Liikevaihdollisesti PaaS on vielä toistaiseksi varsin pieni pilvimarkkina, mutta sovelluskehityksen näkökulmasta erittäin houkutteleva sellainen. Infrastruktuuri palveluna (IaaS) on tietotekniikkainfrastruktuurin eli fyysisten laitteiden ja niiden koordinointiin, hallinnoimiseen ja turvaamiseen tarvittavien ohjelmistojen kapasiteetin tarjoamista palveluna.

Jako kolmeen on siis tavallisin, mutta ei suinkaan ainoa tapa tarkastella palveluarkkitehtuuria. Omiksi kokonaisuuksikseen voidaan irroittaa esimerkiksi tallennustila palveluna (Storage-as-a-Service), tietoturvapalvelut palveluna (Security-as-a-Service) tai viestintä palveluna (Communication-as-a-Service). Yhteisenä akronyyminä kaikelle palvelullistamiselle ylipäänsä voidaan käyttää lyhennettä XaaS eli X-as-a-Service tai EaaS, Everything-as-a-Service.

Käytettiin palveluntarjoajien tarjoamista pilvipalveluista mitä hyvänsä yllä mainituista lyhenteistä, niin yhteisinä nimittäjinä niillä on edellä mainitut ominaispiirteet: itsepalvelullisuus, pääsy palveluihin eri päätelaitteilla, resurssien yhteiskäyttö, nopea joustavuus ja resurssien käytön tarkka mittaaminen. Asiakkaan näkökulmasta palvelumalli on selkeä. Käyttäjä maksaa vain tarvitsemistaan skaalautuvista resursseista, joita on käytössä näennäisesti rajoittamaton määrä itsepalveluperiaatteella käyttöön otettavissa ja käytöstä poistettavissa. Ei investointeja, ei kiinteitä laitteistoon, sovelluksiin tai ylläpitoon liittyviä kustannuksia eikä kapasiteettitarpeen etukäteisarviointia tai kapasiteetin loppumisongelmaa. Asiakas maksaa vain siitä, mitä tarvitsee, ei muusta ja saa selkeät raportit resurssikäytöstään.

Palveluita käyttävän yrityksen näkökulmasta keskeisiä ovatkin liiketoimintaprosessit, eivät mahdollistavat tekniikat. Teknologialla ei ole itseisarvoa, vaan pilvipalveluiden ja muiden teknisten ratkaisujen arvo muodostuu niiden kyvystä mahdollistaa liiketoimintaprosessit ja tukea yrityksen liiketoimintaa. Pilvipalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia ei kuitenkaan voi ymmärtää, eikä siten myöskään hyödyntää, jos ei ymmärrä, mistä niissä on kyse.

Yrityksen arvontuotantokyky eli kyky tuottaa lisäarvoa asiakkailleen riippuu liiketoimintaprosessien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Tilaus–toimitus-ketjun hallinnassa tavoitteena on saada oikeat asiat oikeaan paikkaan oikean laatuisina ja oikeaan aikaan, kun taas asiakassuhteiden hallinta tähtää asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseen, tunnistamiseen ja tyydyttämiseen.

Sovellukset palveluna (SaaS) ja niiden alustana toimivat PaaS- ja IaaS-ratkaisut eivät ole yrityksen kannalta itsessään kiinnostavia tai oleellisia muutoin kuin liiketoiminnan mahdollistavina, sitä tukevina ja kehittävinä toimintoina. Pilvipalveluilla on niitä käyttävälle yritykselle vain välinearvo. Liiketoimintaprosesseistaan yritys vastaa joko itse tai ulkoistaa osan niistä yhteistyökumppaneilleen. Ulkoistamisvaihtoehtoina pilvipalvelumarkkinoilta löytyy tarjoomia sovelluksista sovellusalustoihin ja infrastruktuuriin. Löytyy myös tarjoomia, joissa palveluntarjoaja ottaa hoitaakseen kokonaisen liiketoimintaprosessin, kuten esimerkiksi maksuliikenteen tai verkkokaupan logistiikkoineen. Yrityksestä itsestään riippuu, mistä tasosta se haluaa vastata itse ja minkä ostaa palveluna tai ulkoistaa.

Suurella osalla yrityksistä on edelleen ja tuleekin olemaan järjestelmiä omassa omistuksessaan ja hallinnassaan. Näihin järjestelmiin pilvipalvelut tulee kyetä integroimaan eli saumattomasti yhdistämään. Lisäksi hankittujen palvelujen suorituskyvyn ja luotettavuuden mittaaminen on yritykselle sisäisen sekä ulkoisen laadunvarmistuksen ja halutun palvelutason säilyttämisen näkökulmasta olennaista. Siksi kokonaisuutta täytyy kyetä hallinnoimaan ja hankitut palvelut liittämään osaksi kokonaisuutta.

Yritys on viime kädessä vastuussa omista liiketoimintaprosesseistaan ja niiden lopputuloksista omille asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen. Pilvipalveluilla on tässä mahdollistava rooli. Mikäli käytössä on useamman pilvipalveluita tarjoavan toimijan ratkaisuja, on niiden suorituskyvyn, hi...