NO AGENDA CLUB

ELÄ VÄLJÄSTI

Copyright © Talentum Media Oy ja tekijä

ISBN: 9978-952-14-1570-8

Kansi: Ea Söderberg

Taitto: Lapine Oy

PEKKA PIRHONEN

NO AGENDA CLUB

ELÄ VÄLJÄSTI

TALENTUM | 2009

SISÄLLYS

KIITOKSET

ESIPUHE

ALKUSANAT

LUKUOHJEITA

I EPÄMUKAVALLA TIELLÄ

KROONINEN KIIRE

SANKARIEN KILPAILU

TULEVAISUUDEN MUREHTIMINEN

PUHEIDEN JA TEKOJEN RISTIRIITA

YHDENMUKAISUUDEN VAATIMUS

II AIDON KOHTAAMISEN JÄLJILLÄ

KYSEENALAISTUKSIA

NO AGENDA CLUB

NO AGENDA CLUBILTA FOORUMEILLE

Foorumien idea

Foorumien käytännön toimintamallit ja säännöt

Foorumimielentila ja sen levittäminen foorumin ulkopuolelle

Foorumien soveltamiskohteita

Klubin tai foorumin perustaminen

Dokumentointiin liittyviä kokemuksia

Esimerkkejä aktiivisista foorumeista

Fyysisen ja henkisen tilan vuorovaikutus

Foorumi 2.0

III VÄLJÄN MIELEN AIKAANSAANNOKSIA

SUHDE ITSEEN

Itsensä löytäminen

Energian hallinta ja suuntaaminen

Eloon herääminen ja luovuuden vapauttaminen

Yksinkertainen tapa elää

Rajaton kasvu

SUHDE TOISIIN IHMISIIN

Sovussa eläminen

Merkityksellisten suhteiden rakentaminen

Toimivan ryhmän rakentaminen

Hyvän suhteen kulmakivet

KOHTI MUKAVAA TIETÄ

IV MUKAVA TIE

MUKAVUUSOIVALLUS

Toukan maailmanloppu

Notkea mieli ja lämmin sydän

Läsnäolosta läsnäiloon

Viisaan oma polku

KOLME MUKAVAA TAPAA

Muista itsesi

Sulaudu muihin

Elä väljästi

MUKAVUUSALUE KÄYTÄNNÖSSÄ

Mukava arki

Tuottava ja mukava työ

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

LOPUKSI

KIRJALLISUUTTA

”Tärkeintä on nostaa ihminen esille.”

– Tauno Palo

KIITOKSET

Rakkaat kiitokset perheelleni ja hulluille ystävilleni, joita ilman elämäni ei olisi väljää ja mukavaa.

Syvä kumarrus ja kiitos kaikille foorumien jäsenille, erityisesti alusta asti mukana olleille veteraaneille sekä foorumeilla käyneille vieraspuhujille. Ilman teitä olisi jäänyt paljon oppimatta, merkittävä muutosmatka kokematta ja tämä kirja kirjoittamatta.

Erityiskiitokset Chris Evattille ja Jukka Suuniitylle No Agenda Clubin ja yhteisten foorumiemme vuoksi sekä Olli Rusille aktiivisesta panoksesta Johtajuusfoorumin Helsingin ryhmän perustamisessa ja tilojen järjestämisessä.

Kiitos myös muutoshenkisille kollegoilleni ja asiakkailleni, joilta olen oppinut paljon. Kiitos Heikki Pylkkäselle, joka mahdollisti foorumien perustamisen ja puolusti niitä, kun ne olivat vielä hentoja taimia.

Kiitos Heikki Juuri-Ojalle ja Marika Javanaiselle, joiden ansiosta keskeneräinen käsikirjoitus löysi oman olemuksensa ja kustantajansa. Ja kiitos kirjan lopulliseen maaliin saattaneelle ammattitaitoiselle kaksikolle Talentumista, Suvi Aallolle ja Hanna Virusmäelle.

Kiitos synkroniteetin näkymättömille voimille. Tämän kirjan syntyprosessi on sarja keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuneita ”sattumia”. Olen oppinut, että selkeä aikomus luo sitä toteuttavan tapahtumaketjun – joskus aika hassullakin tavalla.

ESIPUHE

Minulla on aina taskussani punakantinen muistivihko, johon kirjoitan huomioitani. Numeroin vihot ja otan pinosta uuden aina, kun vanha täyttyy. Olen toiminut ICT-alalla lähes 30 vuotta, aluksi projekteissa eri rooleissa ja viimeiset 17 vuotta johdon konsulttina. Tämä työ on vienyt minut monta kertaa kotipaikkani Turun ja usean asiakkaani kotipaikan Helsingin väliseen junaan. Juna aiheuttaa minussa virtauksen ja pakon kirjoittaa outojakin ajatuksia muistiin – tässä kirjassa olevat muistikirjan aukeamat ovat syntyneet tämän pakon ohjaamina.

Seuraavassa väsyneen miehen junaraapustus eräänä pimeänä maanantaiaamuna:

Mitä jos olisin kaikki nämä vuodet kulkenut Helsinkiin omalla autollani? Hiilidioksidisyntisäkkini olisi ainakin huomattavasti raskaampi, ehkä jokin hirvi olisi päässyt hengestään. Autoilu olisi voinut laukaista päässäni joitakin muita tunnelmia ja tekoja, joista en nyt tiedä mitään. Elämä on valintoja. Minä olen valinnut junan ja junassa vietetyt hetket ovat valinneet tällaisen kirjan. Monet kirjassa esittämäni ajatukset, erityisesti harjoitukset, ovat syntyneet paikoillaan istumisen pakon ja junan ikkunassa vilistävän maiseman yhdistelmästä. Tehottomalta näyttävä aika on osoittautunut luovaksi ja tuottavaksi.

No Agenda Club kertoo omasta valinnastani, tietoisesta käännöksestä kohti mukavaa elämää ja tapaa tehdä työtä. Kirjassa on neljä osaa. Ensimmäinen osa, Epämukavalla tiellä, havainnoi työpaikoilta löytyviä epämukavia ilmiöitä ja ajatusrakenteita. Toinen osa, Aidon kohtaamisen jäljillä, kertoo yhteisöllisemmän ja rennomman polun etsimisestä sekä kokouksista, joissa ei ole agendaa, asialistaa. Kolmannessa osassa, Väljän mielen aikaansaannoksia, esitän joitakin keskeisiä teemoja, jotka No Agenda -ryhmät kokivat tärkeimmiksi keskustelunaiheiksi. Olen työstänyt ja jäsentänyt usean ryhmän keskusteluja pyrkien dokumentoimaan ideoita ja johtopäätöksiä sellaisina kuin ne ovat. En vastaa tyhjentävästi ryhmien etsimiin ja löytämiin kysymyksiin, vaan toivon lukijan etsivän omat vastauksensa – sekä muutaman uuden ja itselleen vielä paremmin sopivan kysymyksen. Kirjan viimeinen osa, Mukava tie, kertoo foorumikokemusten minulle avaamasta mukavuusoivalluksesta, joka on viitoittanut tietäni kohti omaa mukavuusaluettani sekä yksityiselämässä että työssä. Uskon omassa oivalluksessani olevan yleispäteviä piirteitä, mutta silti se on vain yksi tapa hahmottaa elämää ja työntekoa.

Toivon, että lukija saa tarinastani apua oman mukavuusoivalluksensa ja polkunsa löytämiseen.

Raisiossa 9.3.2009 Pekka Pirhonen

ALKUSANAT

CHRISTOPHER EVATT,

JOHTAJUUSFOORUMIEN PERUSTAJA

“Ollako vai eikö olla, siinä kysymys”, kirjoittaa William Shakespeare. Kaksi voimaa, kuin jättiläiset, taistelevat juuri nyt elämästäsi; koko olemassaolostasi. Toinen haluaa sinun olevan se, kuka sinä todella olet… elävän täysillä, koko potentiaalisi mukaisesti. Toinen haluaa käyttää elämäsi omiin tarkoituksiinsa. Mitä sinä haluat? Se on sinun kysymyksesi.

Juuri sitä kysymystä sinun ei kuitenkaan haluta kysyvän. Silti kysymys voi muuttaa kaiken. Vastauksellasi on valta vapauttaa sinut rajoittavista uskomuksista ja tehdä sinusta itsensä tuntevan, itseään toteuttavan, itsestään ja elämästään vastuun ottavan ihmisen.

Mitä Shakespearen kysymyksen oleminen tarkoittaa? Ollaksesi oma itsesi sinun on tunnettava itsesi. Sinun on tiedostettava, mikä inspiroi sinua, mitkä ovat sisimmät tarpeesi ja motivaattorisi, mitkä ovat ajatuksesi, uskomuksesi ja asenteesi. Näistä aineksista luot elämäsi. Elämäsi on yhtä kuin sisäisen ja ulkoisen maailmasi välinen vuorovaikutus. Elämäsi laatu on suora seuraus vuorovaikutuksen laadusta.

Mitä tarkoittaa ei-oleminen? Se tarkoittaa sitä, kun kiellät tai jätät huomiotta, kuka olet ja hyväksyt sen sijaan muiden tarjoamat määritelmät itsestäsi. Alat vähitellen uskoa ja toimia ulkoisen maailman mukaisesti, usein tuhoisin seurauksin. Menetät uskon itseesi, koska sinut on määritelty muiden ihmisten mielipiteiden kautta. Menetät terveytesi, koska uskot muiden väittämät terveellisestä ruoasta ja lisäaineiden harmittomuudesta. Menetät hyvinvointisi, koska muiden määrittämä työ aiheuttaa vakavaa stressiä. Menetät mielenhallintasi, koska media kertoo, mitä sinun tulee ajatella.

Se alkaa jo kotoa. ”Ole kiltti poika/tyttö. Käyttäydy kunnolla, mukaudu. Syö tätä, juo tuota”. Nämä voivat olla sinulle hyväsi tai pahaksi – ne ovat kuitenkin sinusta huolehtivien ihmisten ajatuksia. Toivottavasti nämä ihmiset todella välittävät sinusta.

Sitten mennään kouluun. ”Tee tätä. Älä tee tuota. Istu hiljaa, Käyttäydy. Opi tämä. Toista tuo. Hanki hyvät arvosanat.” Kaikki tähtää sinun ehdollistamiseesi tietynlaiseen ajatteluun ja käyttäytymiseen. Tämä sopii muiden ihmisten intresseihin, ja toki se saattaa sopia myös sinulle.

Mutta mikä sinua kiinnostaa? Rohkaistiinko sinua koskaan keksimään omia ajatuksia, kyseenalaistamaan, kokeilemaan? Kerrottiinko sinulle, mitkä ovat luonnolliset vahvuutesi ja lahjasi? Rohkaistiinko sinua olemaan oma itsesi, vai muovattiinko sinua joksikin toiseksi?

Koulun jälkeen sama meno jatkui. ”Erikoistu johonkin… sitten olet joku. Hanki työpaikka. Osta talo. Kuluta. Ota velkaa, pysy velassa, ja ennen kaikkea jatka kuluttamista.”

Mitä tästä kaikesta seuraa? Meidät on eristetty itsestämme, inspiraatiostamme, ajatuksistamme, tunteistamme… niitä pidetään epäammattimaisina. Jätämme omat arvomme huomioitta. Sen sijaan, että luottaisimme itseemme, päädymme luottamaan heihin, jotka opettavat meitä, joille me teemme työtä ja jotka valitsemme vaaleissa. Lamaannumme ja tunnemme itsemme voimattomiksi. Näytämme ihmisiltä ulospäin, mutta sisällämme on muiden ohjelmoima mikrosiru: elämme muiden määrittelemää elämää.

Onko tämä oikein vai väärin? Sitä on turha pohtia. Oikea kysymys on, mitä sinä haluat itsellesi. Haluatko olla enemmän oma itsesi, vai vähemmän? Minkälaisen elämän haluat? Omasi vai muiden määrittelemän? Ja jos haluat muiden määrittelemän elämän, onko maksamasi hinta sopiva?

Aloitimme yhdessä Pekan ja muutaman muun kanssa tutkimusmatkan pienissä ryhmissä, joita kutsuimme Johtajuusfoorumeiksi. Kuukausittaisissa tapaamisissamme avasimme mielemme laajentaaksemme ja syventääksemme ajatteluamme. Opimme toisiltamme tuoreita näkökulmia, kyseenalaistimme, pohdimme, määrittelimme uudelleen itseämme ja elämäämme, yksinkertaistaen ja fokusoiden siihen, mikä tuntui toimivan. Hyödyt ovat olleet valtavat. Opimme johtamaan itse itseämme ja toivoakseni vaikuttamaan positiivisesti omaan elämäämme ja ympäröivään maailmaan.

Mikä siis toimii? Oleminen toimii. Tekojemme laatu nousee olemisemme laadusta, ja elämämme laatu on tulosta tekojemme laadusta. Tästä Pekka kirjoittaa kirjassaan. Suosittelen lämpimästi.

Christopher Evatt

www.chrisevatt.com

LUKUOHJEITA

Tässä kirjassa on monta tasoa ja mahdollista lukemistapaa. Hahmotan itse todellisuutta vahvasti assosioiden, leikittelevästi ja epälineaarisesti, mikä tietysti näkyy myös tässä kirjassa.

Minulla on tapana tehdä erilaisia harjoituksia keskellä arjen ja työn tohinaa uskon arjen tietoisuuteen. Olen sijoittanut harjoituksia tekstin sekaan: ne ovat harmaalla pohjalla.