Copyright © 2009 Talentum Media Oy ja Pentti Sydänmaanlakka

Kustantaja: Talentum Media Oy

Kansi: Ea Söderberg

Taitto: Maria Mitrunen

ISBN 978-952-14-1571-5

ESIPUHE

Verkostot ovat tämän päivän iso juttu. Jatkuva uudistuminen tapahtuu verkostoissa. Luovuus ja innovatiivisuus ovat verkostoissa. Elämme verkostoyhteiskunnassa ja työskentelemme verkosto-organisaatioissa. Teemme työtämme hyödyntäen sosiaalisia ja teknologisia verkostoja. Ajattelemme neurologisen verkostomme avulla. Kaikki asiat tapahtuvat verkostoissa. Elämä on monisäikeinen verkostojen verkosto.

Ihminen on aina elänyt muiden kanssa ja verkostoissa, mutta verkostot ovat olleet löyhempiä. Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on mullistanut elämämme. Tähän kehitykseen liittynyt globalisaatio ja tiedon jakamisen avoimuus ovat johtaneet verkostojen aikakauteen. Tietoyrityksistä olemme siirtyneet verkostoyrityksiin, joissa tieto ei enää ole pääasiallinen vaurauden lähde vaan kyky toimia verkostoissa.

Myös luovuus ja innovatiivisuus kumpuavat entistä enemmän verkostoista. Jatkuva uudistuminen tapahtuu verkostojen avulla ja verkostoissa. Meidän on uteliaasti osattava luoda uusia yhteyksiä, solmukohtia, tai aktivoida jo olemassa olevia, jotta syntyy jotain uutta ja innovatiivista. Uusien yhteyksien systemaattinen rakentaminen tuottaa luovuutta. Meidän on rohkeasti yhdistettävä asioita, ajatuksia, teorioita ja ihmisiä, jotka eivät aikaisemmin ole kohdanneet. Meidän pitää kohdata ihmisiä välimaastossa, oman asiantuntija-alueemme reunoilla, hakiessamme luovia ratkaisuja. Näistä uusista kohtaamisista nousee luovuus tai ainakin sen mahdollisuus.

Olen tässä kirjassa etsinyt joitakin uusia yhteyksiä luovuuden, innovatiivisuuden, uudistumisen ja johtamisen välille. Olen lähestynyt johtamista luovasti ja innovatiivisesti eri näkökulmista. Kirjan sisältökin voidaan esittää käsitteiden välisenä verkostona. Oheisessa kuviossa on esitetty joidenkin pääkäsitteiden verkosto vahvistaen muutamia solmukohtia, joiden merkitys on korostunut kirjaa työstäessäni. Kirja on syntynyt, kuin olisin ollut kutomassa verkkoa tai maalaamassa taulua jatkuvasta uudistumisesta; vaihe vaiheelta se on koko ajan täydentynyt ja muuttanut muotoaan. Toivon, että tämä jatkuvassa muutoksessa oleva käsitteiden verkosto ja siinä esitetyt uudet linkit avaavat uusia näkökulmia käsiteltyihin asioihin.

Kirjan ideoiden ja käsitteiden verkosto sekä joitakin tärkeimpiä solmuja.

Itse uskon, että siirtyminen verkostoyrityksiin ja -organisaatioihin on vasta alkamassa. Tämä siirtyminen tulee merkittävästi vaikuttamaan siihen, miten työskentelemme, opimme, teemme yhteistyötä ja miten meitä johdetaan. Tarvitsemme johtamisen innovaation ja uudet prosessit ja työkalut pystyäksemme toimimaan tehokkaasti verkosto-organisaatioissa.

Myös tämä kirja on lopputulos toimimisesta monessa verkostossa. Olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana näissä ja oppinut monia asioita näiden verkostojen ja niissä toimivien ihmisten avulla. En pysty nimeämään kuin muutaman ”linkin”, mutta haluan kiittää teitä kaikkia tässä yhteisesti. Olette jokainen olleet korvaamaton yhteys, joka on mahdollistanut tämän kirjan syntymisen.

Lähin verkosto minulle on Pertecin tiimi, jonka kanssa mietin näitä asioita päivittäin. Mauri Metsäranta, Susanna Rahkamo ja Mauno Tirkkonen ovat kaikki tutustuneet huolellisesti käsikirjoitukseen ja antaneet jokainen syvällistä palautetta, jota olen hyödyntänyt kirjaa viimeistellessäni. Timo Sydänmaanlakka on ollut meille konsulteille tärkeä linkki kaikissa käytännön tehtävissä. Ei-suomalaiset kollegani eivät ole pystyneet lukemaan käsikirjoitusta, mutta heidän sparrauksensa näissä asioissa on ollut kuitenkin monella tavalla tärkeää kirjan valmistumisen kannalta. Suuret kiitokset tästä myös Sudhanshu Palsulelle, David Goddardille, Michael Greenille, Laura Vargasille ja Matt Cobbille.

Myös Pertecin tohtoritiimi, jossa on johtamisen asiantuntijoita eri organisaatioista, on ollut itselleni tärkeä keskustelufoorumi. Siellä on syntynyt monia uusia ja luovia oivalluksia johtamisesta. Tähän asiantuntijatiimiin kuuluvat Guy Ahonen, Visa Huuskonen, Paula Kirjavainen, Mikko Kosonen, Mika Mannermaa, Marjo-Riita Parzefall, Timo Santalainen ja Matti Vartiainen. Timo Santalainen ja Matti Vartiainen ovat myös lukeneet ja kommentoineet käsikirjoituksen. Monesti tällainen löyhä asiantuntijatiimi, jonka jäsenet katsovat asioita hieman eri näkökulmista, mahdollistaa hyvin rakentavan kyseenalaistamisen ja uusien ideoiden löytymisen välimaastosta. Tässä tiimissä on myös hyvä sekoitus akateemista, bisnes- ja konsulttitaustaa, mikä on eduksi uusien assosiaatioiden synnylle. Kiitos teille kaikille tuestanne ja hyvistä keskusteluista, joiden hedelmiä löytyy kirjan sivuilta.

Haluan kiittää myös monia asiakkaitani, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Näissä asiakasprojekteissa olemme löytäneet monia uusia oivalluksia. Haluan myös kiittää Jussi Kullaa, Mari Kiraa ja Keijo Mannerta, jotka ovat lukeneet käsikirjoituksen ja antaneet siihen arvokasta palautetta sekä Liisa Poikolaista, joka on toiminut ansiokkaasti kustannustoimittajana. Lopuksi haluan kiittää vaimoani Margita Klemettiä, joka on ensimmäisenä lukenut ja kommentoinut käsikirjoitusta. Hän on taas joutunut kestämään luovaa työtä tekevän kirjailijan ahdistusta, epätoivoa ja eristäytymistä. Mutta toivottavasti hän on saanut kokea myös kirjoittamiseen liittyvää ihmettelyä, innostumista ja innovointia. Kiitos tästä tuesta, ilman sitä en olisi saanut kirjaa valmiiksi.

Suuri kiitos myös Sinulle lukijani, joka olet uteliain mielin tarttunut kirjaani lukeaksesi sen. Toivon Sinulle luovaa matkaa kirjan teemoihin. Jaksa ihmetellä, innostua ja innovoida, niin pidät huolta omasta jatkuvasta uudistumisestasi.

Saivojärvellä 17.2.2009
PENTTI SYDÄNMAANLAKKA

SISÄLLYS

Esipuhe

Johdanto

1 JATKUVAN UUDISTUMISEN HAASTE

1.1 Nopeasti muuttuva toimintaympäristö

1.2 Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys

1.3 Jatkuvan uudistumisen elementit

2 LUOVUUDEN OLEMUS

2.1 Luovuuden määrittelyä

2.2 Luovuuden tutkimus

2.3 Systeeminen malli luovuudesta

2.4 Luova ongelmanratkaisu

2.5 Luovuus on kovan harjoituksen tulos

2.6 Yhteenveto ja johtopäätökset

3 INNOVAATIOT JA INNOVATIIVISUUS

3.1 Mikä on innovaatio?

3.2 Erilaisia innovaatiota

3.3 Avoin innovaatio

3.4 Tuotekehityksestä innovaatiojohtamiseen

3.5 Mitä on innovatiivisuus?

3.6 Innovatiivisuuden kehittäminen

3.7 Yhteenveto ja johtopäätökset

4 JOHTAMISEN INNOVAATIO: ÄLYKÄS JOHTAMINEN 6.0

4.1 Johtamisen vallankumous ja uusi viitekehys

4.2 Älykäs johtaminen 6.0: johtaminen eri tasoilla

4.3 Itsensä johtaminen

4.4 Yksilöiden johtaminen

4.5 Tiimin johtaminen

4.6 Virtuaalitiimin johtaminen

4.7 Verkostojohtaminen

4.8 Monimuotoisuuden johtaminen

4.9 Yhteenveto ja johtopäätökset

5 LUOVUUDEN JA INNOVATIIVISUUDEN JOHTAMINEN

5.1 Yksilöiden luovuuden edistäminen

5.2 Luovaksi huipputiimiksi kehittyminen

5.3 Innovaatiojohtaminen: strategiasta mittaamiseen

6 LUOVUUTTA JA INNOVATIIVISUUTTA ETSIMÄSSÄ

6.1 Älykkyys, luovuus ja viisaus

6.2 Luovuuden kokonaisvaltainen systeemimalli

6.3 Jatkuva uudistuminen kiteytettynä

Sanasto

Viitteet

Kirjallisuutta

Asiahakemisto

 

JATKUVA UUDISTUMINEN ON YKSILÖIDEN, TIIMIEN JA YRITYSTEN ainoa pysyvä kilpailuetu. Uudistumisen tarve korostuu koko ajan nykyisessä toimintaympäristössä. Jatkuva uudistuminen edellyttää luovuutta ja innovatiivisuutta.

Yritysten toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana ja tämä muutos näyttää nopeutuvan koko ajan. Teknologinen kehitys on kiihtynyt ja kehityksen mukanaan tuomien sovellusten käyttöönotto on nopeutunut. Tieto- ja informaatioteknologia on mullistanut käsityksemme tiedon olemuksesta. Tietotulvat vyöryvät ylitsemme ja olemme sairastumassa krooniseen infoähkyyn. Web 2.0 ja sosiaalinen media tuovat fysikaalisen todellisuuden rinnalle virtuaalisen todellisuuden. Globalisoituminen on jatkanut ja maailmastamme on tullut entistä pienempi. Lähes kaikki yritykset ovat joutuneet globaalin kilpailun keskelle, jossa selviytyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uusiutumista. Olemme myös siirtyneet suljetuista avoimiin organisaatioihin, joissa yhteistyötä tehdään yli rajojen.

Verkostotaloudessa toimintaa ohjaavat avoimuus, vertaisohjaus, tiedon jakaminen ja globaalit markkinat.”

Olemme siirtymässä verkostotalouteen, jonka toimintaa ohjaavat avoimuus, vertaisohjaus, tiedon jakaminen ja globaalit markkinat. Massatuotannosta siirrymme massayhteistyöhön. Uudenlainen massayhteistyö mahdollistaa läpimurtoja kaikilla alueilla. Verkostotalous vaikuttaa tulevaisuudessa syvällisesti siihen, miten organisoimme ja johdamme yrityksiämme. Tiukasta suunnittelusta ja kontrolloinnista siirrymme kohti itsestään organisoitumista. Nopeasti muuttuvassa ja kaoottisessa ympäristössä herkkyys lukea ajan heikkoja signaaleja ja reagoida niihin nopeasti ovat ainoita tapoja selviytyä.

Myös yhteiskunta on nopeassa muutosprosessissa. Olemme siirtyneet tietoyhteiskunnan toiseen vaiheeseen, jota hallitsevat verkostot. Tätä yhteiskuntaa voidaan kutsua myös verkostoyhteiskunnaksi. Verkostoyhteiskunta ei ole yksi kokonaisuus vaan pitää sisällään useita yhteiskuntia, kuten elämysyhteiskunnan, ubiikkiyhteiskunnan, riskiyhteiskunnan, virtuaalisen yhteiskunnan jne. Tällainen yhteiskunnan pirstaloituminen näyttää olevan tyypillistä uudelle ajalle; ei välttämättä löydy enää yhtä selkeää vahvaa trendiä vaan useita rinnakkaisia ja kilpailevia.

Verkostoyhteiskunta on jatkuvasti monimutkaistuva riskiyhteiskunta, jossa reaalinen ja virtuaalinen m...