image1

NOPEAMMIN!

NOPEAMMIN!

Janne Ruokonen

Talentum – Helsinki 2009

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto

OSA I HAASTE: NOPEUS VAI KIIRE?

1. Miksi pitäisi olla nopea?

2. Mitä nopeus on?

3. Mikä ajaa kiireeseen?

4. Nopeusansat

OSA II KEINOT: NOPEAMMIN!

5. Kuinka tulet nopeammaksi

6. Tavoite – nopeammin tavoitteeseen

7. Idea – nopeammin hyviä ideoita

8. Suhde – sosiaalinen nopeus

9. Prosessi – operatiivinen nopeus

10. Ohjaus – nopeuden johtaminen

OSA III PÄÄMÄÄRÄ: MENESTYS VAI MERKITYS?

11. Hitaus – hitauden voima

12. Tarkoitus – syvänopeus

Jälkisanat

JOHDANTO

Kuinka hyödyt tämän kirjan lukemisesta?

Tämä on opas kaikille niille, joiden pitää huomenna olla entistä nopeampia työssään. Siis useimmille meistä.

Sinäkään et ole tarpeeksi nopea.

Joko tulet tähän johtopäätökseen itse tai yrityksesi asiakas tai omistaja kertoo sen sinulle. Tuottavuutesi on hypättävä uudelle tasolle. Tämä jos mikä saa tuntemaan olon epämukavaksi.

Et kuitenkaan pääse nopeusvaatimuksia pakoon. Siksi nopeuteen kannattaa perehtyä kunnolla. Jos jo nimi Nopeammin! hienoisesti ahdistaa, hyödyt varmasti tämän kirjan lukemisesta.* Jos et ole sinut nopeuden kanssa, se hiertää jatkuvasti – vaikka se voisi olla rikkaus.

Oikein oivalletussa nopeudessa on suuri mahdollisuus paitsi yhteisöjen tuottavuuteen, myös yksilön onneen. Tämä onnistuu, kun laajennat nykyistä nopeuskäsitystäsi ja löydät uusia keinoja palvella muita.

Nopeus ei tarkoita sitä, että samat vanhat asiat yritetään tunkea lyhempään ajanjaksoon: se on vain yksi, hyvin stressaava nopeuden muoto. On parempiakin keinoja. Opit ne tästä kirjasta.

Tästä kirjasta opit myös, millä eri tavoin voit olla nopea ja milloin kannattaa olla hidas. Väistät kiireen sudenkuopat.

Yhteiskunta kohtaa valtavan nipun haasteita ja tarvitsee niihin nopeita ratkaisuja. Yritykset haluavat kiihdyttää tuottavuutta. Sinä haluat oman elämäsi tavoitteisiin vauhdilla. Nopeudella on jatkuvaa kysyntää.

Kirjan luettuasi osaat olla nopeampi – fiksusti.

Miten tätä kirjaa kannattaa lukea?

Tietäminen ei riitä. Et tule hyväkuntoiseksi lukemalla kuntoilukirjoja etkä kokiksi lukemalla keittokirjoja. Pitää kokeilla ja viedä päivittäiseen toimintaan.

On älyllisesti epärehellistä sanoa, ettei lukemasi kirja auttanut, ellet todella kokeillut uusia ajatuksia käytännössä, eikö vain? Eikä liene kovin järkevää tuomita lenkkeilyä sen perusteella, että ensimmäinen juoksukerta aiheutti huimasti parantuneen hapenottokyvyn sijasta lähinnä välitöntä hengenahdistusta, hikoilua ja kivistystä.

Pitkäkestoinen tekeminen, tai sarja erilaisia kokeiluja, edellyttää kahta asiaa: ensinnä uskoa siihen, että voit vaikuttaa asioihin, joita sinulle tapahtuu, ja toiseksi halua vaikuttaa.

Uskotko? Haluatko?

Tämä kirja kertoo käytännönläheisesti, miten tuotat itsellesi, asiakkaillesi ja yhteiskunnalle enemmän arvoa lyhyemmässä ajassa – ilman, että tekeminen muuttuu pakkotahtisen kiireen leimaamaksi. Sovella ideoita suoraan tai kehitä niistä jotain aivan uutta.

JANNE RUOKONEN

* Osa kirjan testilukijoista kauhistui nimeä. Päätin heti lisätä huutomerkin sen perään. Se, ettei halua ajatellakaan nopeutta, lisää entisestään riskiä ajautua kiireen uhriksi.

OSA I

HAASTE: NOPEUS VAI KIIRE?

1 MIKSI PITÄISI OLLA NOPEA?

Rakastat nopeutta. Vihaat kiirettä. Kärsit, kun nämä sekoitetaan keskenään. Haluat sekä ihmisenä, työntekijänä, johtajana että asiakkaana päästä nopeammin sinulle tärkeisiin tavoitteisiin. Useimmat meistä haluavat myös tuottaa enemmän arvoa ympäristölleen, olipa kyseessä meille läheiset ihmiset, työyhteisö tai yhteiskunta. Kuitenkin jo nykyinen työpaine lisää stressiä, horjuttaa laatua ja kaventaa valintoja. Vaatimus kiristää tahtia entisestään ahdistaa. Mistä kaikki kumpuaa?

Viisi syytä, jotka pakottavat organisaatiot nopeammiksi

Viimeisen vuosisadan ajan työtahti on koko ajan kiihtynyt. Myös jatkossa arvoa on tuotettava joka työviikko enemmän kuin nyt – siis nopeammin. Halu pysyä kilpailukykyisenä ajaa etsimään nopeutta. Lisäksi nopeuteen pakottaa viisi ylitsepääsemätöntä syytä:

I Työikäisten määrä vähenee. Hyvinvoinnin ja talouden ylläpito vaatii työläisiltä koko ajan enemmän. Suomen huoltosuhde eli työikäisten määrä suhteessa ei-työikäisiin vajoaa 2010-luvulta alkaen yhdeksi länsimaiden huonoimmista. Tätä kehitystä ei voi lähivuosikymmeninä pysäyttää. Sama koskee useimpia Länsi-Euroopan maita ja muita kehittyneitä talouksia. On pakko tuottaa nykyinen määrä arvoa, tai mieluummin enemmän, huomattavasti vähemmillä kokonaistyötunneilla.

II Kehittyvät maat ryntäävät kisaan. Kilpailu pakottaa nostamaan tuottavuutta, aivan kuten se on tehnyt tähänkin asti. Kilpailua koventaa entisestään tietotekniikka. Kehittyvissä maissa on yhä enemmän ihmisiä, jotka voivat manuaalisen työn sijaan osallistua myös tietotyön arvontuotantoon. He ovat muutaman klikkauksen päässä. Eikä länsimaiden keskinäinen kilpailuhalukkuuskaan osoita muuta kuin kiihtymisen merkkejä.

III Valtion ja kuntien velka on hoidettava. Finanssi- ja talouskriisin laskua maksetaan pitkään. Samalla, kun huononeva huoltosuhde vähentää maksajien määrää, maksettava lisääntyy. Valtio, siis me tavalliset suomalaiset, on velkaantunut ennennäkemättömän no peasti. Sama koskee lähes kaikkia maita. Jos halutaan ylläpitää nykyinen hyvinvointi ja maksaa vielä sen päälle velan korot – puhumattakaan itse velan kuittaamisesta – on töissä synnyttävä lisäarvoa roimasti nykyistä nopeammin.

IV Väestömäärä kasvaa, luonnonvarat eivät. Maailman väkimäärä li - sääntyy noin puolellatoista miljoonalla ihmisellä joka viikko. Luonnonvarat sen sijaan vähenevät kiihtyvää tahtia. Siksi ympäristökysymyksiin pitää löytää vauhdikkaasti uusia ratkaisuja. Kun tuotanto kasvaa, myös sen haittavaikutukset on saatava kuriin entistä nopeammin. Olipa kyseessä maatalouden ympäristökuormituksen pienentäminen, vedensaanti, jätteiden käsittely, saasteiden vähentäminen tai kierrätyksen lisääminen, hitaus ei ole ratkaisu.

V Halpa energia ehtyy. Energiatehokkuutta on nostettava ja päästöjä vähennettävä huimasti. Fossiilisten polttoaineiden tupruttelun sijasta on käytettävä muita, usein kalliimpia ratkaisuja, koska hiilidioksidipäästöjen kasvu on pysäytettävä. Lisäksi öljy, kivihiili ja maakaasu kallistuvat nekin, koska valtaosa edullisesti hyödynnettävistä esiintymistä on jo käytetty. Yritysten on maksettava kalliimmasta energiasta ja osoitettava vastuullisuutensa tuottamalla entistä enemmän lisäarvoa jokaista käytettyä energiayksikköä kohti. Valmista on siis synnyttävä nopeammin kuin nyt.

Jokaisen organisaation on toimittava nopeammin. Tapahtuu ikäviä, jos edellä mainittuihin haasteisiin ei vastata. Hienoa on, että moni organisaatio myös haluaa olla entistä nopeampi, jotta se osaltaan voisi auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa.

Nyky-Suomen yhteiskuntajärjestelmän ylläpito edellyttää parin prosentin vuotuista talouskasvua. Se onnistuu vain, jos tuotamme lisäarvoa nykyistä vauhdikkaammin.

Tarvitsemme hyviä tuloksia nopeasti.

Käpertyminen ei ole ratkaisu

Et pääse vaikutuksia pakoon, vaikka työpaikkasi asenne olisi ”maailma huolehtikoon ongelmistaan, me teemme juuri niin kuin lystäämme”.

Ensinnäkin, yhteiskunta vierittää vastuun ylläkuvatuista haasteista yritysten ja muiden organisaatioiden ratkaistavaksi. Vastuita seuraavat pakotteet, olipa kyseessä kiristyvä verotus tai yhä tiukemmat toimintavaatimukset. Velvoitteet ovat jo vuosikymmeniä lisääntyneet, eikä trendi laannu. Organisaatiosi resursseja halutaan yhä enemmän ydintoimintoihin kuulumattomien asioiden hoitoon.

Toiseksi, asiakaskuntasi tarpeet jatkavat sirpaloitumistaan. Sovitat palvelusi (tuotteesi) yhä enemmän yksilöllisiin tarpeisiin. Uusasiakashankintasi perustuu uudenlaisten ongelmien ratkaisuun. Bulkkikaman asemesta asiakas haluaa sinun osallistuvan yhteiseen arvontuotantoon. Se vie aikaa.

Yhdessä nämä kaksi seikkaa tarkoittavat, että joudut tekemään enemmän töitä pysyäksesi edes nykytilanteessa. Muutoin yrityksesi voitto pienenee vuosi vuodelta.

Koska et kuitenkaan voi etkä halua lisätä työmäärää loputtomasti, jää tasan kaksi ulospääsyreittiä: joko annat toimintasi hiljaa hiipua lisääntyvien paineiden alla tai päätät tuottaa arvoa nopeammin.

Kaksi syytä, miksi sinä haluat olla nopeampi

Entä yksilö? Miksi ihmeessä haluaisit itse olla nopeampi? Koska nopeuteen pyrkiminen on luonnollista. Siihen on kaksi syytä:

I Haluat päästä nopeammin omiin tavoitteisiisi. Ihminen on sen verran aikaan sidottu olento, että ei se koko elämäänsä viitsi käkkiä odottamassa. Oli kyseessä sitten työsi, vapaa-aikasi tai ihmiset ympärilläsi, on koko joukko asioita, joiden haluat tapahtuvan mieluummin enemmin kuin myöhemmin. Hieman pulleammin ajatellen, haluat päästä toteuttamaan elämäsi tarkoitusta tai vaikkapa suurta unelmaa mahdollisimman nopeasti. Jos edelliset tuntuvat kaukaisilta, niin vähintään haluat selvitä tylsistä rutiineista ja ei-vapaaehtoisista hommista vauhdikkaasti, jotta pääset todellisen mielenkiintosi pariin.

Jos rakastat itseäsi ja haluat etsiä omaa onneasi, haluat olla nopea.

II Tiedät, että nopeus on hyvän elämän kannalta välttämätöntä. Nopeudella luot arvoa muille ihmisille. Ikuisella hidastelulla puolestaan ryöväät muilta heidän rajallista aikaansa. Tämä ei tietysti päde erämaassa eläviin yksinäisiin susiin, mutta heitä tämä kirja ei koske muu - tenkaan.

Nopeus ei suinkaan ole tekemistä yhä pienemmässä aikayksikössä. Nopeus tarkoittaa tuottamasi lopputuloksen, siis arvon, lisäämistä annetussa ajassa. Se voi tarkoittaa vaikkapa koko elinaikanasi tuottamasi hyvän kasvattamista. Kun osallistut lähipiirisi elämään ja rikastutat sitä vuorovaikutuksellasi, luot arvoa läheisillesi ja yhteisöllesi.

Teemaa laajentaen – sillä uhallakin, että esimerkit tuntuvat maailmoja syleileviltä – kukaan meistä ei varmaankaan halua demokratian ja ihmisoikeuksien leviävän nykyistä hitaammin? Tai terveydenhuollon. Tai lukutaidon.

Työelämässä puolestaan moni sidosryhmä hyötyy, kun palvelet asiakkaitasi ...