Omistuskirjoitus

Rakkaudella ja kiitollisuudella Garylle ja Isabellelle

Johdanto

Jos olet kokenut romanttisen suhteen päättymisen, et ole yksin. Joka päivä naiset kaikkialla maailmassa kärsivät kariutuneista suhteista ja avioeroista, jotka vievät heiltä elinvoiman. Sekunnin sadasosassa elämä, jota piti totena, katoaa taivaan tuuliin. Kipu tuntuu piinaavalta, kaikenkattavalta ja loputtomalta. Monet ovat sanoneet varsinaisen eron ja sen jälkeisten viikkojen olleen kuin ruumiista irtautumiskokemus. Kuulen naisten parahtavan usein: ”Ei minulle voi käydä näin!” Kärsimykseen kytkeytyy monimutkaisten tunteiden vuoristorata: tukahdutettua surua, hylätyksi tulemista, pelkoa, syyllisyyttä ja suunnatonta raivoa. Olen nähnyt täysin terveiden ihmisten käyttäytyvän järjettömästi tultuaan hylätyiksi.

Juuri nyt voi tuntua siltä, että elämästä ei ikinä tule parempaa eikä voi elää ilman entistä kumppaniaan. Haluan kuitenkin sanoa, että kyllä elämä paranee: elämä voi jatkua ilman entistä kumppania ja elämä voi jopa kukoistaa. Kukoistaminen voi tarkoittaa täysin uudenlaista ja aiempaa terveempää elämää, jossa on uskoa, itseluottamusta ja rakkautta. Tämä kirja auttaa uskomaan uuteen kukoistukseen ja antaa siihen työkalut. Lue siis kirjaa avoimin mielin ja anna minun johdattaa sinut surustasi nykyistä paljon parempaan olotilaan.

Rakastamisen ja menettämisen kiertokulun kautta elämästä voi oppia valtavan paljon. Kun tuota kiertokulkua tarkastelee viisaasti ja omaa oivalluskykyään käyttäen, oppii tuntemaan, kuka ja millainen on yksilönä ja kumppanina. Saa tietää, mitä asioita teki oikein, ja taitava oppii myös, missä teki väärin. Lopputuloksena on aiempaa eheämpi ja viisaampi ihminen. Vaikka suhteen päättyminen voi tuntua kestämättömältä, ei siihen kuole. Eroihin todellakin pätee vanha sanonta: ”Se mikä ei tapa, vahvistaa.” Kaikkein kiinnostavimmat ihmiset ovat monitahoisia; he ovat kokeneet niin tuskaa kuin mielihyvääkin. He ovat selviytyneet. Sinäkin voit selviytyä.

Monet asiat innoittivat minua tämän kirjan kirjoittamiseen. Parisuhteiden kariutuminen ja avioero ovat yksi keskeisimmistä syistä, joiden vuoksi asiakkaat hakeutuvat vastaanotolleni terapiaan. Olen useiden viime vuosien aikana nähnyt pitkien parisuhteiden päättymisen vaikuttavan läheisiin ystäviini, sukulaisiini ja asiakkaisiini. Heidän kärsimyksensä on koskettanut minua, ja olen toisaalta inspiroitunut valtavasti heidän vahvuudestaan, jonka avulla he ovat saaneet elämänsä hallintaan ja toipuneet. Minulle itselleni on myös hyvin tuttua kariutuneen suhteen jälkeinen sietämätön suru. Valitettavasti vietin itsekin liian monta vuotta hoivaten toistuvasti särkynyttä sydäntäni, kun useat pitkät parisuhteeni päättyivät eroon. Tein päätöksiä, jotka eivät aina olleet omien etujeni mukaisia; päätöksiä, jotka nakersivat itsetuntoani ja pitivät minut loputtomassa melankolian tilassa. En kertaakaan pysähtynyt arvioimaan omaa käyttäytymistäni tai näkemään, että voisin elää elämääni muullakin tavalla.

Eräänä päivänä läheinen miespuolinen ystäväni pani minut istumaan alas ja sanoi: ”Rachel, olet upea nainen ja sinulla on valtavasti annettavaa. En vain lakkaa ihmettelemästä, miksi deittailet jatkuvasti epäsopivia tyyppejä, kun niin monet mukavat miehet pyytävät sinua treffeille. Minä todella toivon, että pääset selvyyteen tästä, sillä olen huolissani sinusta.” Luotin tähän ystävääni. Hän oli kiltti ja kypsä (tyyppi, jollaisen kanssa en olisi tuohon aikaan koskaan mennyt treffeille), ja me ymmärsimme toisiamme. Keskustelumme jälkeen aloin tajuta, että minun täytyi alkaa tehdä töitä itseni kanssa sikäli kuin halusin toimivan romanttisen suhteen. Tuo ystäväni kanssa käymäni keskustelu käynnisti prosessin, joka johti lopulta omaan muuttumiseeni ja kasvuuni.

Uskon lujasti, että kuka tahansa voi muuttaa epämieluisat tunteet ja käyttäytymistavat ja tehdä elämässään täyskäännöksen. Siihen tarvitaan vain kaksi asiaa: halu muuttumiseen ja halu tehdä työtä muutoksen aikaansaamiseksi. Joskus tarvitaan kriisi, ennen kuin alkaa miettiä mahdollisuuttaan ”herätä henkiin”; niin minulle kävi. Sitouduin selvittämään, mikä sabotoi kykyäni rakentaa onnistunut rakkaussuhde. Lopetin treffeillä käymisen välittömästi, ja vietin kokonaisen vuoden terapiassa tutkien säntillisen tarkkaan koko siihenastista elämääni saadakseni vastaukset ydinkysymyksiin. Niin vaikeaa kuin tuo työ olikin (ja haluan painottaa: se oli vaikeaa), luotin siihen, että valtaisan muutoksen myötä ymmärrykseni ja vahvuuteni lisääntyisivät ja kasvaisin ihmisenä. Työ kantoi lopulta hedelmää, ja palapelin palaset löysivät vihdoin paikkansa. Pystyin näkemään, mitä sellaista elämässäni oli tapahtunut aiemmin, mikä oli ajanut minut toistuvasti toimimattomiin ihmissuhteisiin. Muutoksen tapahduttua sitouduin täysin uudenlaiseen tapaan käydä treffeillä ja elää elämääni. En olisi tätä nykyä onnellisesti naimisissa oleva nainen ja kariutuneiden suhteiden ja avioerojen asiantuntija ellen olisi käyttänyt aikaa paljastavaan itsetutkiskeluun ja vannonut opettelevani uusia ja parempia tapoja toimia. Aion nyt opettaa kaiken oppimani ja enemmänkin. Tuskin maltan odottaa, että saan nähdä luijoiden surun johtavan häikäisevään kasvuun aivan kuten minullekin kävi.

Aloitettuani tämän kirjan taustatutkimuksen minulle selvisi, että haastattelemiani naisia yhdisti kolme asiaa.

•Naiset olivat valmiita aloittamaan henkilökohtaisen toipumisen ja pyysivät tarvitsemiaan neuvoja, työkaluja ja tukea toipumisen mahdollistamiseksi.

•He halusivat naisille tarkoitetun älykkään ja realistisen välineen kuten kirjan jossa käsitellään suhteen päättymisen emotionaalista sekasortoa ja opastetaan toipumaan ja jatkamaan elämää.

•He halusivat kuulla muiden naisten tarinoita siitä, miten nämä olivat selviytyneet samankaltaisista tilanteista ja toipuneet.

Pohdin vakavasti näiden kommenttien merkitystä. Naisten puheista kävi tarkkaan selville, mitä heiltä puuttui ja mitä he tarvitsivat toipuakseen erosurusta.

Aloin tavata naisia, jotka olivat käyneet läpi kivuliaita suhteiden kariutumisia tai avioeroja ja jotka olivat selviytyneet niistä vaikuttavalla tavalla. Sen jälkeen aloin kertoa heidän tarinoitaan muille, toipumisen varhaisemmassa vaiheessa oleville naisille. Kuunnellessaan näitä tarinoita toipumisen tiellä olevat naiset tunsivat saavansa lohtua suruunsa ja oikeutusta tunteilleen. Luettuani eräälle naiselle tarinan, jonka tapahtumat muistuttivat hänen kokemaansa, nainen puuskahti: ”Tänään voin ensimmäistä kertaa paremmin kuin kuukausiin.”

Olin tunnistanut yhteisen kokemuksen voiman. Kun esimerkiksi riippuvuudesta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai fyysisestä sairaudesta kärsivä henkilö saa kuunnella jotakuta toista, joka on kamppaillut samanlaisten asioiden kanssa ja selviytynyt niistä, hän tuntee saavansa tukea ja tulevansa ymmärretyksi. Hän tuntee parantavan yhteisön myötätunnon ja hyväksynnän auttavan häntä eteenpäin.

Minulle myös selvisi, että paraneminen teki täyden ympyrän: naiset paranivat kuunnellessaan toisten tarinoita ja kertoessaan omia kokemuksiaan. Samaa menetelmää noudatetaan myös tässä kirjassa. Hyödynsin ikivanhaa tarinoiden kertomisen perinnettä ja loin yhteisön, jossa lukija voi kuunnella toisia samanlaisia asioita kokeneiden kokemuksia. Muiden kokemusten kuunteleminen antaa oikeutuksen sille, mitä itse parhaillaan kokee, ja se vauhdittaa paranemista. Anna itsellesi aikaa surra, saada lohtua ja oppia uutta. Olet tervetullut samaa kokeneiden yhteisömme huomaan niin pitkäksi aikaa kuin se on sinulle tarpeen.

Yhteisömme

Minulle oli tärkeää, että voin esitellä sinut joukolle esimerkillisiä naisia, jotka ovat tehneet virheensä, työskennelleet itsensä kanssa, oppineet läksynsä ja toipuneet täysin. Heidän kaikkien tarinat ovat aitoja, mutta joidenkin henkilöyttä ja henkilötietoja on muutettu heidän pyynnöstään. Kaikki naiset ovat omalla tavallaan erityislaatuisia meillä kaikilla on jotakin syvällistä annettavaa. Olen itse oppinut valtavasti yhteisömme naisten tarinoista, vastoinkäymisistä ja rohkeudesta ja toivon lukijoiden oppivan myös. Naiset kertovat tarinansa ja jättävät ne lukijoiden käyttöön. Uskon, että lukijat tulevat näkemään osan itsestään jokaisessa tarinassa, ja se antaa oikeutuksen jokaisen omalle kokemukselle. Kukin yhteisömme nainen on eri vaiheessa omaa toipumistaan, mutta jokaisen naisen kärsimys on päättynyt ja he ovat päässeet elämässään eteenpäin. Monet kertovat elävänsä elämänsä parasta aikaa. Tuo päivä koittaa vielä myös sinulle. Nämä naiset ovat sisariasi he eivät ole yhtään enempää tai vähemmän kuin sinä. Jotkut voivat olla pidemmällä toipumisensa tiellä kuin sinä, mutta kehotan sinua käyttämään heidän kokemustaan kannustimena jatkaa eteenpäin. Pyydän sinua olemaan turhautumatta. Pidä miele...