Bohobusiness_COVER_210_fmt.jpeg

287.jpg

Copyright © 2012 Talentum Media Oy ja kirjoittajat

Kustantaja: Talentum Media Oy

Kansi ja ulkoasu: Ea Söderberg

Taitto: Anni Palotie

ISBN 978-952-14-1891-4

ISBN 978-952-14-1892-1 (sähkökirja)

BALTO print, Liettua 2012

Anna palautetta: www.talentumshop.fi

Sisältö

Esipuhe

Lukijalle

Boheemien manifesti

1. luku – Tulevaisuus

SYNOPSIS

Asianajaja Koppelo uuden elämän alussa

Boheemiuden uusi aalto vai koneyhteiskunta?

Muutoksen anatomia

Imitointi

Inertia

Alioptimointi

Pelisääntöjen muutos

Paradigman siirtymä

Globaalit trendit ja boheemius

Teknologiakehitys ja boheemiuden uusi muutosaalto

Web 2.0 -vaihe

Web 3.0 -vaihe

Web 4.0 -vaihe

Globalisaatio ja boheemiuden uusi aalto

Väestö- ja ikärakennekehitys: boheemiuden voimistuminen ja vapautuminen

Yhteiskuntien rakennetekijät

Energiatalouden murrostekijät ja vihreät ekoboheemit

Toimintaympäristö ja organisaatioiden strategiset fokukset

Lopuksi

2. luku – Ihminen

SYNOPSIS

Asianajaja Koppelo tajuaa kaiken turhuuden ja mahdottomuuden

Boheemit pelastavat maailman

Yksilöllisyyden uusi kukoistus

Verkottunut yksilö

Aitouden taika

Boheemit innostajina ja energian mobilisoijina

Radikaalien yksilöiden muutoskentät: Miten muutosta saadaan aikaan?

Luovat boheemit: kysymysmerkkejä,tähtiä, lypsylehmiä vai koiria?

Boheemius ja paheellisuus

Vihan tunteet

Yliseksuaalisuus

Turhamaisuus ja turhuudet

Laiskuus

Tappiot elämässä

Kateellisuus

Ahneus

Kohtuuttomuus

Epilogi paheellisuuskeskusteluun

Boheemit muutosagentit

Boheemien voittajien taidot

Hahmottelu

Metakognitiiviset taidot

Ilmiömäinen oppimiskyky

Voittaminen

Yhteisöllinen ajattelu

Intellectual Transit Zone – älyllinen siirtymäalue

Ihmiskunnan voitto koneesta

3. luku – Kone

SYNOPSIS

Koppelo löytää aarteen, joka on muuttava hänen elämänsä

Robotisaation tulevaisuus ja ihminen

Ihminen vai robotti? Vai molemmat?

Reittiopas robotiikkaan

Voitto koneesta?

Osta robotti!

Ihmisen ja koneen rakentava liitto? Hyvinvointirobottien aikaa ennakoiden

Mikä robotti?

Robotit luovassa taloudessa

Raskaan työn raatajat

Kehitys kohti ubiikkiyhteiskuntaa

Ubiikki vauhtisokeus?

Kehittyvät robotit

Ubiikkikommunikointi

Ubiikkivallankumous ja media

Transmedia ja mediayhteiskunnan todellisuus

Mediayhteiskunta ja nopeat muutokset

Mitä on transmedia?

Mikä on toisin transmedian aikakaudella?

Lopuksi

4. luku – Työ

SYNOPSIS

Asianajaja Koppelo oivaltaa elämän tarkoituksen

Paluu tulevaisuuteen: Boheemi työ on tee se itse -työtä

Fraktaaleja jostakin muusta

Itseohjautuvat boheemit

Fraktaalit

Boheemi työntekijä ja Boho X Factor organisaatiossa

Lamauttavien perususkomusten liemestä mahdollisuuksien lähteelle

Boheemi ilmapiiri

Luovuuden tietoinen edistäminen organisaatioissa

Luovuuden edistämisen neljä vaihetta Teresa Amabilen mallia mukaillen

Onnistumisen organisointi ja voittamisen kulttuuri

Innovaatio on verbi

Luova talous ja työelämä: Warhol-klusterin mahdollisuudet

Innostus pääomana

Boheemien johtaminen – ”Leading the crazy ones” -haaste

Miten boheemeja sitten voi johtaa?

5. luku – Vauraus

SYNOPSIS

Asianajaja Koppelo pohtii rikastumisen salaisuutta

Vaurauden luominen tulevaisuudessa

Eteenpäin finanssikriisistä

Vaurauden luomisen uudet reunaehdot

Fordin automaatiohypoteesi I

Ihminen vai robotti?

Älykäs keskustelu älykkäistä koneista kateissa?

Fordin automaatiohypoteesi II

Työn uusjako

Singulariteetti-ilmiö

Robotisaatio, automaatio ja tuottavuus

Tuottavuus ja bohotalouden hyvinvointi

Miksi on tärkeää mitata tuottavuutta?

Kannustaminen ja hyvä fiilis

Vauraus ja innovaatiot

Innovointi boheemissa kapitalismissa

Kapitalismin moraali

Bohokapitalismi?

Boheemit tavat luoda varallisuutta

Boheemit ja talous

Varallisuus ja boheemit

Myöhäiskukoistajat bohotalouden kulminaatiopisteessä

Nettisukupolvi tulevaisuuden tekijänä

Lopuksi

Ihmiskunnan voitto koneesta

6. Luku – Bohobusiness

SYNOPSIS

Asianajaja Koppelo löytää suunnan elämälleen

Mitä boheemius merkitsee taloudelle ja yrityksille?

Boheemin ajattelun edut ja mahdollisuudet

Bohobusiness on universaali hybridiyritys

Ei vain rahan vuoksi

Hybriditalous

Hybridikilpailu

Dynaamiset fraktaalit

Hybridin sumeat kentät

Boho-organisaatiot

Voittava johtaminen

Fraktaalit pilvessä

AdHocista WinHociin

Boheemi asiakkuus

Yhteisluominen ja fanit liiketoimintainnovaatioiden keskipisteessä

Boheemit keksijät BohoBusineksen virtalähteinä

Yhteisluominen, keksijät ja systeemiset innovaatiot

Älykäs boheemi

Loppukaneetti

Bohologi

Jälkikirjoitus

Kirjallisuusluettelo

Yleisesti koko kirjaan liittyvä kirjallisuus:

Kirjallisuutta Luku 1: Tulevaisuus

Kirjallisuutta Luku 2: Ihminen

Kirjallisuutta Luku 3: Kone

Kirjallisuutta: Luku 4: Työ

Kirjallisuutta Luku 5: Vauraus

Kirjallisuutta Luku 6: Boho Business

Kirjan kuvat

BOHEEMIT PELASTAVAT MAAILMAN

Herra Pii Poo

Herra Pii Poo

oli taikuri.

Hän huusi: hii hoo!

ja maata potkaisi

ja taikoi:

rusinoita

mansikoita

omenoita

perunoita

porkkanoita

prinsessoita

makkaroita,

siis

herra Pii Poo

oli noita.

Kerran

herra Pii Poo

kulki Espalla.

Hän huusi: hii hoo!

ja maata polkaisi

ja sitten vespalla

hän ajeli.

Se oli herra Pii Poon

suuri erehdys.

Näes, noidan mahti

ei pysty koneisiin

ei moottoriin

ei mutteriin

ei polkimiin

ei vaihteisiin

ei kytkimiin

kerta kaikkiaan:

koneella on koneen tahti.

No niin,

herra Pii Poo

ajoi asemalle.

Hän huusi: hii hoo!

ja vespaa polkaisi

ja jäi junan alle.

Kuolen,

huusi Pii Poo,

liian aikaisin!

Hän huusi: hii hoo!

ja kuoli myöhemmin.

– Kirsi Kunnas,

Tiitiäisen satupuu

Esipuhe

Elämme yhteiskunnallisten maanjäristysten aikaa. Et voi tehdä suuria, tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, jos tyydyt vain tekemään vähän paremmin tai vähän eri tavalla kuin aikaisemmin – olitpa sitten liike-elämän palveluksessa, yrittäjä tai yhteiskunnan päättäjä. Kilpailun sekä teknologian ja tieteen vallankumouksellisen kehityksen aikakaudella ainoa tapa erottautua on omintakeisuus.

John Dewey, kuuluisa psykologi, filosofi ja koulutuksen uudistaja, pohtii syvällisesti ihmisen kehityksen ja positiivisen muutoksen logiikkaa. ”Jokainen loistava tieteen edistysaskel on lähtöisin mielikuvituksen uudesta uskalluksesta”, hän väittää kirjassaan Pyrkimys varmuuteen. Mikä pätee tieteeseen, pätee myös yrityksiin, yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Tämän ajan johtajien suuri haaste – ja selkeä mahdollisuus – on nostattaa uutta ”mielikuvituksen rohkeutta”, joka innostaa organisaatioita, alueita ja valtioita tarttumaan aivan uusiin tapoihin hahmottaa koneiden käyttöä, työn tulevaisuutta ja vaurauden luomista.

Lainataksemme Alan Kayn, legendaarisen tietotekniikan tutkijan, sanoja, paras tapa ennustaa tulevaisuutta on keksiä se. Cristina Andersson ja tri Jari Kaivo-oja esittävät tässä tärkeässä kirjassa merkittäviä näkemyksiä, ideoita ja tarinoita, joiden tarkoitus on innostaa meitä kaikkia rohkaistumaan mielikuvituksen uuteen uskallukseen – ja auttaa meitä keksimään tulevaisuus, jossa haluamme elää. Kirjoittajat kertovat keinoälyn, robotiikan, biotieteiden ja monen muun teknologian alan edistyksistä ja kehityksestä, joka muuttaa käsitystä siitä, mikä on mahdollista organisaatioissamme ja elämässämme. En ole näiden alojen asiantuntija, mutta minulla on sen verran kokemusta alan huippujohtajien ajattelutavasta ja mielenlaadusta, että voin sanoa suuren muutoksen olevan käynnistymässä nopeasti liikkuvassa ajassamme.

Kun luet kirjaa ja yrität saada selvää sen esittämistä trendeistä ja murrosvaiheista, älä ajattele pelkästään tiedettä, teknologiaa tai julkistaloutta. Ajattele itseäsi: minkälainen johtaja olet tai minkälaiseksi haluat tulla. Ajattele minkälaisen ajattelutavan tuot siihen kovaan työhön, jota tarvitaan positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Kysy itseltäsi kolme yksinkertaista kysymystä, joiden uskon määrittävän tämän päivän johtamistyöskentelyä:

Mitä arvoja edustat?

Teknologia edistyy ja tiede kehittyy, mutta arvot, se ydin, johon ihmiset ja organisaatiot uskovat, säilyvät. Mitä aiot päättäväisesti vaalia maailmassa, joka ei milloinkaan lopeta muuttumista?

Saatko parhaat ideat monilta tahoilta?

Johtamisen todellinen testi on katsoa mahdollisimman laajalle oman kapean osaamisalueesi ulkopuolelle, katsoa toimialasi, teknologiasi ja maasi ulkopuolelle etsiäksesi uusia näkökulmia ja innostuksen lähteitä, joita voit soveltaa omaan toimintasi. Joskus jonkin alan radikaaleimmat ideat ovat hyvin tunnettuja, koeteltuja, jopa rutiininomaisia ideoita toisella, täysin erilaisella alalla.

Ole...