Sisältö ratkaisee?

YouTube, nuorisomedia

CASE: Frontside Ollie

Älä tee tätä YouTubessa

6. luku: Omat kanavat käyttöön

Mediafirma avoimena

CASE: Levykauppa Äx

7. luku: Joukkovoimaa

Fanituksesta vinkkiä

Juttele asiakkaalle

Joukoista rahaa?

CASE: Sairaalavaatteita joukolla

8. luku: Hyvää ja vastuullista

Somevaikuttamista

CASE: Elinluovutusjono

Varainhankitaan harkintaa

CASE: The Body Shop ja Naisten pankki

9. luku: Blogi

Yhteistyöhön?

Vai tekisikö joku muu?

CASE: Hellapoliisi

10. luku: Yks julkkis

CASE: Makia Clothing

11. luku: Miten muututaan?

Entäs se asiakas?

12. luku: Lopuksi salaisuus

Hakemisto

JOHDANTO

Tämän kirjan syntyhistoria liittyy kahdenlaisen yrityskulttuurin yhteentörmäykseen ja kokemuksiin molemmista. Jos en olisi perustanut yhtään yritystä tai työskennellyt päivääkään korporaatiossa, tätä kirjaa tuskin olisi syntynyt. Kun perustimme ensimmäisen startup-yrityksen pari vuotta sitten, teimme suurin piirtein kaikki asiat väärin. Toisen yrityksen kohdalla teimme siinäkin asioita väärin, mutta ehkä hiukan oppineena. Kolmatta en ole vielä uskaltanut perustaa.

Suuria virheitä tuli tehtyä monta, mutta ilman virheitä ei opi uutta. Iso virhe olivat kuitenkin yrityksen esittelytilaisuudet potentiaalisille sijoittajille. Tällaisissa tilaisuuksissa yrittäjällä on yleensä parista minuutista kymmeneen minuuttia aikaa esitellä eli pitchata ideansa sijoittajalle. Sijoittaja puolestaan joutuu pahimmassa tapauksessa katsomaan vastaavanlaisia esityksiä päivät pääksytysten.

Vaikka liiketoimintamallit olivat usein vähän sinne päin, markkinointi oli usein aivan päin prinkkalaa. Sijoittajilta pyydettävässä rahassa oli toki merkitty iso summa markkinointiin, mutta en avannut rahan käyttökohteita ensimmäisissä esitelmissä lainkaan. Kun sijoittaja sitten kysyi, mihin markkinointibudjettia käytetään, sönkötin jotain epäselvää viraaleista, some-kamppiksista ja näiden lisäksi termeistä, joita olin lueskellut netistä tietämättä niistä tuon taivaallista. Myyntipitchissä kaikkeen kului ihan pirusti rahaa. Aika selvää oli, ettei moisella mongerruksella irronnut rahaa. Eikä mongerruksella pitäisi irrota rahaa perinteisemmissäkään yrityksissä.

Vakiintuneessa isossa organisaatiossa pyritään tekemään asiat totuttujen mallien mukaan. Ja me kaikki korporaatioissa töitä tehneet tunnemme saman ilmiön: markkinointibudjetit pienenevät, resursseja tuotekehitykseen on vähemmän, ihmisiä laitetaan pellolle ja samaan aikaan pitäisi pienenevillä resursseilla saada aikaan vähintäänkin samanlaista kauppaa kuin kultavuosina konsanaan. Yritä siinä sitten ratkoa markkinoinnin haasteita.

Tämä kirja syntyi ahaa-ilmiöstä ja hullusta ajatuksesta: voisiko markkinointia tehdä ilman rahaa tai edes vähän pienemmin resurssein? Jos olet kaukaa viisas, osaat vastata tähän jo suoraan, jouduthan vuosi vuodelta tekemään hommia joka tapauksessa pienenevin resurssein.

Saiturin markkinointikirjan tarkoituksena ei ole välttämättä pistää markkinointi- tai viestintäbudjettiasi nollille tai välttämättä edes lähelle nollaa. Kirjan ajatuksena on ennen kaikkea herätellä joukkoja ja antaa toivottavasti uusia ajatuksia siihen aivan arkipäiväiseen duuniin.

Kun kerroin ystävälleni kirjasta, hän totesi hissipuheen kuultuaan, että sinähän kirjoitat kolmea kirjaa samaan aikaan: kirjaa ideoista, sosiaalisen median opasta ja vaikuttamisteosta. Sama se, yksi kirja tästä kuitenkin tuli.

Tapasin, jututin, mailailin ja chattasin tämän kirjan teon aikana kymmenien todella mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Vain yksi kieltäytyi haastattelusta, ja vain muutamat jättivät vastaamatta. Aika monen mielestä idea tämäntyyppisestä kirjasta oli hyvä. Aika näyttää, oliko se sitä sinunkin mielestäni.

Tämä on kirja ideoista ja erityisesti välinelähtöisestä ideoinnista. Aluksi tutustumme työpaikan ideanikkareihin ja heidän kanssaan toimimiseen. Sen jälkeen kahlaamme läpi väline välineeltä ja keissi keissiltä erilaisia tapoja tehdä markkinointia ja viestintää halvalla. Koska taustani on ennen muuta viestinnässä, toimittajan työssä ja ehkä vasta viimeiseksi markkinoinnissa, näkökulma on korostetun sisältökeskeinen. Toisaalta, maailma on muuttunut entistä enemmän sisällön ehdoilla tapahtuvaksi. Nautit ja kulutat enemmän sisältöjä kuin koskaan, ja maksettu tai tuettu viesti kilpailee samalla viivalla ystäväsi Facebook-päivitysten tai kansainvälisten videoiden joukossa.

Kaikki tämän kirjan case-esimerkit ovat kotimaisia. Olen pyrkinyt myös siihen, että toisin esille myös tekijöitä, jotka eivät välttämättä ajattele tekemistään puhtaasti kaupalliselta kulmalta. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjaan haastatellut bloggaajat sekä YouTubeen omia videoitaan tekevä Soikku. Väitän, että Soikun kaltaiset tyypit tulevat tulevaisuudessa olemaan ihan avainasemassa aika monenlaisen jutun tekemisessä. Kaikki lähtee nimittäin sisällöstä.

Maailma muuttuu, eikä enää ole yhtä ainoaa totuutta. Kun ryhdyt harrastamaan, sanotaanko vaikkapa noutajien taipumuskokeita, huomaat nopealla googlauksella sen, että mielipiteitä on vähintään yhtä monta kuin on kertojaa. Enää kotiin neljä kertaa vuodessa tuleva harrastelehti ei olekaan se jumalallinen sana, vaan gurut löytyvät todennäköisimmin jostain aivan muualta.

Bloggaajat ja muut uuden ajan sisällöntekijät eivät pelaa tiedolla, vaan tunteella. Sisällöt muuttuvat entistä henkilökohtaisemmiksi. Bullshittiä ei kukaan jaksa jakaa edes Facebookissa, ellei sillä todella ole jotain merkitystä. On aivan sama käytätkö välineenä Facebookia, Twitteriä, sanomalehteä tai vaikka pullopostia. Jos sisältö on skeidaa, et hyödy siitä mitenkään.

Tähän kirjaan ei ole mitään erikoisempaa käyttöohjetta, mutta rakenne on jokaisessa luvussa kohtuullisen sama: Ensin jaaritellaan ja käydään läpi hyviä ja huonoja tapoja tehdä asioita kussakin välineessä. Luvun keskivaiheilla on yleensä keissi ja luvun lopussa aina joku ilmainen vinkki.

Et välttämättä voi nollata markkinointi- ja viestintäbudjettiasi tämän kirjan luettuasi, mutta ainakin sinulla on nippu uusia ajatuksia taskussasi. Jos ei ole, heitä minulle viesti vaikka Twitteriin.

Vuosaaressa 31. toukokuuta 2013

Ville Kormilainen

@kormis

1. LUKU:

”KYLLÄ ME

TEHTÄIS, MUTTA…”

Tee testi. Laita iPhonen ajanottotoiminto päälle, kutsu tiimisi neukkariin ja pyydä ihmisiä ideoimaan ja laske aikaa, kauanko menee siihen, kun ensimmäinen tiimistäsi ottaa puheeksi rahan vähyyden.

”Kyllä me tehtäis, mutta kun ei ole rahaa…”

”Kilpailijalla on asiat niin paljon paremmin, koska niillä on rahaa.”

Mitä pidempään kellotat, sitä enemmän löytyy tekosyitä sille, miksi jotain asiaa ei voida tehdä, ja useimmiten syynä on aina raha. Koskaan sitä ei ole tarpeeksi.

Tee toinen testi. Laita iPhonen ajanottotoiminto päälle, kutsu tiimisi neukkariin ja heijasta seinälle jokin realistinen summa esimerkiksi tiettyä markkinointiprojektia varten. Pyydä nyt tiimisi jäseniä ideoimaan käytettävissä olevalla budjetilla markkinointitoimenpiteitä tekeillä olevaan projektiin. Oliko vastauksena hiljaisuus? Niin arvelinkin.

Raha on helpoin tekosyy olla ideoimatta mitään luovaa. Se, kuka ehtii ensimmäisenä sanomaan, ettei ole rahaa, selviää usein paineenalaisesta ideointitilanteesta kuivin jaloin ja saa muut tiimin jäsenet komppaamaan rahan vähyyttä. Kaikki ideointi alkaa ja päättyy rahaan, ja nyt siihen tulee loppu. Totta hemmetissä markkinointiin menee rahaa, eivätkä tämänkään kirjan kaikki vinkit ole ilmaisia, mutta lähtökohtana tekemiselle ei saa olla raha tai sen puute.

Ideointi on ilmaista, paitsi jos palkkaat käsienheiluttajan ideoimaan puolestasi. Koska tämän kirjan tarkoituksena on vaikuttaa ensisijassa ihmisten ostopäätöksiin pienellä rahalla, jätämme käsienheiluttajan palkkaamisen myöhempään vaiheeseen ja yritämme sen sijaan ideoida asioita itse. Sitä paitsi, kallispalkkaisen käsienheiluttajan tai konsultin tuntipalkan hinnalla saat tämän kirjan omaksesi, ja konsultin opit eivät ehkä ole paljon tämän kirjan opetuksia kummempia.

Heittelen usein itse ideoita omalle tiimilleni pitkin päivää. Idea voi lähteä musiikkivideosta, levyn nimestä, kappaleen nimestä ja vaikkapa bändin solistin harrastuksesta. Sinun tuotteidesi kanssa ideointi lähtee tietysti liikkeelle todennäköisesti jostain aivan muusta, vaikkapa maitopurkin kyljestä, uusien juoksulenkkareiden nauhoista, pakokaasun hajusta tai vaikkapa talvitakin vetoketjusta. Ideointi ei todellakaan ole vaikeaa; saat taatusti päivittäin kymmeniä ideoita, joista jalostamalla syntyy kenties jotain. Tai sitten ei. Tärkeintä on saada aikaan aito innostus siihen, että asioita voi tehdä toisellakin tavalla ja että niiden avulla voi saada aikaan tulosta. Tai sitten ei. Periaate on kuitenkin se, ettei nykymeininki voi jatkua samalla tavalla kuin on aina ennenkin toimittu.

Ai miksi ei? Otetaanpa muutama esimerkki.

• Koska olet viimeksi asioinut matkatoimistossa?
• Tiedätkö edes, missä lähin matkatoimistosi sijaitsee?
• Koska olet viimeksi asioinut pankissa?
• Koska olet viimeksi asioinut pankissa muuten kuin pakotettuna?
• Koska kävit viimeksi videovuokra...