Cover

Mitä minä teen tämän lapsen kanssa?

Janne Viljamaa

Mitä minä teen tämän lapsen kanssa?

Haastavan lapsen kasvatus

logo
Helsinki

www.minervakustannus.fi

© Janne Viljamaa ja Minerva Kustannus Oy
Kansi Sirkka-Liisa Niiranen
Graafinen asu Kalevi Nurmela
ISBN 978-952-492-295-1

Painopaikka WS Bookwell Oy, Juva 2009

ePub konversio: eLibris Media Oy
www.elibrismedia.fi

Lapset opettavat meille monia asioita, mm. kärsivällisyytemme rajat.
– Franklin P. Jones

Kustannustoimittajani Ulla Paavilainen teki suuren työn käsikirjoituksen jäntevöittäjänä, kommentoijana ja kehittäjänä. Kiitos hänelle!

Haluan kiittää käsikirjoituksen kommentoinnista kollegoitani Jyrki Pukarista ja Petri Jaakolaa.

* * *

Kirja on omistettu lapsilleni Niklakselle, Adelinalle, Danielalle, Odelialle ja Tofferille.

Kuka on haastava?

Tässä kirjassa käsitellään haastavaa persoonallisuutta. Haastavan temperamentin lapsella on monia temperamenttipiirteitä, jotka kasvattaja voi kokea vaikeiksi. Lapsi voi olla hyvin nopea, kärsimätön, kovaääninen, äärettömän sinnikäs tai perustyytymätön. Sinänsä mikään temperamenttipiirre ei ole hyvä tai paha, hieno tai vähemmän hieno. Tietynlainen temperamentti vain soveltuu paremmin tietynlaiseen ympäristöön. Aktiivinen, rohkea ja sinnikäs temperamentti sopii hyvin salibandyharjoituksiin: lapsi juoksee tarmokkaasti pallon perässä, hän on rohkea ja taistelee kulmassa pallosta, eikä sinnikkyytensä takia ikinä luovuta.

Haastava temperamentti kuulostaa siedettävämmältä kuin vaikea. Meillä jokaisella on omanlaisemme temperamentti – tapa reagoida ja tehdä asioita. Temperamentin mukaan ihminen voi tehdä saman asian varovasti, vauhdikkaasti, nopeasti, hitaasti, hiljaa tai äänekkäästi. Opimme tunnistamaan muiden temperamentin jo kaukaa. Kun kuulemme isoäänisen naurunremakan, tiedämme kuka on kyseessä, vaikka sanoja ei kuulu. Jos lautanen kilahtaa keittiössä rikki, aavistamme, kuka siellä puuhastelee.

Kirjan keskeinen ajatukseni on, että haastavan lapsen tapa reagoida ympäristön ärsykkeisiin poikkeaa keskiarvolapsen tavasta. Sanat haastava ja epänormaali eivät kuitenkaan ole synonyymeja. Epänormaalius on ihmisten mielessä. Epänormaali on arvolatautunut sana, jolla surutta hutkitaan erilaista, jotta voitaisiin itse tuntea olo hyväksi. Haastavat ihmiset voivat kuitenkin pyörittää maailmaa. Monilla menestyneillä ihmisillä on keskimääräistä enemmän haastavia temperamenttipiirteitä, kuten aktiivisuutta, sinnikkyyttä ja intensiteettiä.

Kirja on tarkoitettu vanhemmille, opettajille ja muille kasvattajille. Esimerkiksi vanhempien ja opettajien osuutta ei kirjassa ole eroteltu, sillä ne nivoutuvat toisiinsa arjessakin. Painopiste on päiväkoti- ja kouluikäisissä lapsissa, vaikka nuoriinkin asti päästään usein. Koska temperamentti on perimässä, ihminen reagoi paljolti samantyyppisesti läpi elämän. Hyvin rauhallisesta ei koskaan tule hyvin vilkasta elämänsä aikana eikä päinvastoin. Jokaisella on oikeus onnistua temperamentistaan huolimatta.

Haastavaa lasta on vaikea ilahduttaa

Aktiivisuuden muodot muuttuvat. Aikuinen ei enää kiipeile seinille, hän on muuten vain koko ajan menossa, eivätkä tavarat ja asiat pysy kyydissä. Monia haastavan temperamentin ihmistä kuvastaa perustyytymättömyys. Koskaan ei näytä olevan hyvä. Kun perustyytymättömyys yhdistyy korkeaan intensiteettiin, jolloin epäkohdat kerrotaan maailmalle kovalla äänellä, on kyseessä ympäristön kannalta vaativa tyyppi. Hänellä on paljon ongelmia, ja hän haluaa muidenkin tietävän niistä. Muiden tehtävä on todistaa tätä kurjuutta. Jos et todista, olet itsekäs. Siis istu ja nyökkäile.

Aikuinen voi oppia tulemaan toimeen temperamenttinsa kanssa, mutta lapsi tarvitsee aikuisen opastusta temperamenttinsa sovittamiseksi ympäristöön. Ujo lapsi voi oppia sosiaalisia taitoja. Ujo voi lämmettyään olla hyvinkin sosiaalinen. Kokiessaan olonsa turvalliseksi ujo on kuin eri ihminen. Hän nauraa, on esillä ja vitsailee. Turvattomassa ilmapiirissä ja vieraiden ihmisten parissa ujo käpertyy turvalliseen kuoreensa tarkkailemaan muita.

Jokainen ihminen tarvitsee temperamentilleen sopivan onnistumisympäristön. Esimerkiksi aktiivinen ja intensiivinen persoona harrastaa näyttäviä sisääntuloja. Keneltäkään ei jää huomaamatta, kuka tuli. Haastava persoonan temperamenttipiirteitä katsotaan kuitenkin helposti läpi sormien, jos hän on esimerkiksi hyvä työssään.

Vahva itsetunto syntyy päivittäisistä onnistumisista. Ilman säännöllisiä onnistumisia omia kykyjä ehkä epäilee läpi elämän. Vahvan identiteetin rakennusaineina on pitkä, kannustava ja luottamuksellinen suhde turvalliseen aikuiseen, joka luottaa, uskoo ja kannustaa. Aikuinen osaa luoda henkeä myös epäonnistumisten hetkellä.

Neurologiset poikkeamat haastavan käytöksen taustalla

Kirjassa käsitellään myös ADHD:tä ja autismia. Arkipsykologiassa monilla on harhaluulo, että jokainen hyvin vilkas ihminen on ADHD-diagnosoitu. Kuitenkin vain noin viisi prosenttia ihmisistä täyttää ADHD-kriteerit. Noin kaksi prosenttia tarvitsee lääkityksen selviytyäkseen ADHD:n kanssa koulusta ja työstä kykyjensä edellyttämällä tavalla. Käytännössä jokaisessa koululuokassa on aika varmasti yksi ADHD-lapsi.

ADHD on hyvin moniselitteinen termi. Arkipsykologiassa leima voidaan kahvipöytäkeskusteluissa lyödä hyvin nopeasti. Pyrin kirjassani tuomaan esiin ADHD-diagnoosin antamisen vaikeudet.

ADHD ei ole temperamenttipiirre, vaan neurologinen poikkeama. Lapsi vaatii selkeää ja suoraa kommunikaatiota, hyvin jäsenneltyjä rutiineja ja paljon rohkaisua ja selkeitä rajoja. Kirjassa annetaan käytännön ohjeita, joita voi soveltaa yhtä lailla myös hyvin vilkkaan tai ADHD-lapsen kanssa yhteistyöhän pääsemiseksi. Yksikin alisuoriutuminen ADHD:n tai ylivilkkauden takia on liikaa, sillä temperamentti tai ADHD eivät liity älykkyyteen. Järki voi leikata kuin partaveitsi, mutta opettajakaan ei aina kestä kynää naputtelevaa, koulukirjansa unohtelevaa ja vastauksia möläyttelevää lasta.

Temperamentti ei ole tekosyy eikä tuomio

Temperamentti ei ole tekosyy huonolle käytökselle. Aktiivinen ja räväkkä joutuu tekemään koko ajan töitä tehdäkseen/jättääkseen tilaa muille, antaakseen toisen sanoa sanottavansa loppuun ja huomioidakseen hitaammat. Kun oman temperamenttinsa tuntee, ymmärtää, miksi tietyn ihmisen kanssa on helppo tulla toimeen: hänhän on rauhallinen pohdiskelija tai räväkkä asioiden aikaan saattaja. Erilaiset temperamentit voivat täydentää toisiaan.

Harvat vanhemmat jaksavat iloita lapsensa poikkeuksellisen sinnikkäästä mankumisesta. He eivät lyö käsiä yhteen ja sano, että lapsellamme on näkemys. Kuitenkin samalla sitkeydellä, näkemyksellä ja peräänantamattomalla asenteella lapsi voittaa myöhemmin elämän haasteet ja menestyy. Hän ei lannistu. Hyvä esimerkki lahjakkuuden ja sinnikkyyden yhdistelmästä on kauhukirjailija Stephen King, joka laittoi kustantajilta saamansa hylkäyskirjeet naulaan huoneeseensa seinälle. Hylkäyskirjeitä tuli monen sentin nivaska, mutta King katsoi nivaskaa ja sisuuntui näkemästään. Sisulla voitetaan kovatkin olosuhteet, todisti King, joka lienee maailman menestynein jännityskirjailija.

Keväällä 2009

Janne Viljamaa

Persoonallisuus ja temperamentti

Persoonallisuus on laaja käsite, joka sisältää maailmankuvan, minäkäsityksen, itsetunnon, arvot, luonteen ja sen, mitä me kutsumme temperamentiksi. Temperamentti on persoonallisuuden ydin. Huomaamme nopeasti toisesta, onko hän nopea, hidas, ulospäin suuntautunut vai sulkeutunut.

Helppo ihminen on tyytyväinen ja sopeutuva, vaikea taas hyvin herkkä tai raju. Hitaasti lämpiävä näyttää itsensä todellisessa valossa vasta, kun tuntee olonsa turvalliseksi. Alussa hän katselee ympärilleen ja lataa itseensä turvallisuutta. Tutkimusten mukaan estyneitä ihmisiä, joille kaikki sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita, on noin kymmenen prosenttia. Joka kymmenes taas kuuluu estottomiin ihmisiin, joita muiden mielipiteet eivät hetkauta. Kahdeksassakymmenessä prosentissa ihmisiä on piirteitä molemmista, sekä estyneistä että estottomista.

Temperamentin tärkeimpiä käsitteitä on lähestymis-välttämispiirre: lähestyjä ottaa kontaktia ja tarttuu asioihin nopeasti, välttäjä vaatii aikaa ja turvallisen viestintätilanteen. Toinen tärkeä ihmisiä erotteleva temperamenttipiirre on intensiteetti: korkealla intensiteetillä tarkoitetaan kontaktin rajuutta, matalalla varovaisuutta.

Ihmisen persoonallisuus ei ole koskaan valmis, vaan se muovautuu koko elämän ajan. Persoonallisuus on kuin työkalu, jonka avulla olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Muut kertovat, keitä me olemme. Näin persoonallisuutemme muovautuu osittain ympäristön vaatimusten mukaiseksi. Koska persoonallisuus on tallentunut kokonaan ihmisen muistiin, dementoitunut vanhus menettää samalla persoonallisuutensa. Hän kadottaa muistin lisäksi minuutensa.

Persoonallisuustutkijat ovat arvioineet, että noin puolet persoonallisuudesta on perimää, joka tulee vanhemmiltamme. Ympäristö vahvistaa näitä piirteitä. Jos olemme perineet vanhemmiltamme korkean intensiteetin ja aktiivisuuden, puhumme helposti kovalla äänellä ja teemme asiat nopeasti. Kun jokainen perheessä puhuu kovaa ja tekee asiat vauhdikkaasti, ei hiljainen ääni kuulu, vaan nopeat syövät hitaat. Näin ympäristö vahvistaa joitakin temperamenttipiirteitämme. Kova ääni, hirveä vauhti ja jatkuva kolina voivat olla jonkun perheen tavaramerkkejä. Tyylin tuntee ja kuulee jo kaukaa.

Ympäristö voi myös häivyttää temperamenttipiirteitämme. Vaikka lapsi on syntyjään ujo, vanhemmat voivat opettaa hänelle sosiaalisia taitoja ja auttaa ottamaan kontaktia muihin. Näin lapsen ujous ei ehkä koskaan pääse kovin voimakkaasti esille.

Persoonallisuutta kuvaava Big five -persoonallisuusteoria

Persoonallisuus on psyykkisten piirteiden melko pysyvä kokonaisuus, joka muovautuu läpi elämän. Alle kouluikäisen persoonallisuutta muovaavat eniten vanhemmat. Koululaisella muovaajaksi tulevat myös opettajat ja muut perheen ulkopuoliset aikuiset

Klassisen Big Five -persoonallisuusteorian avulla on helppo havainnollistaa meitä erottel...