Kuljetusvälineet ja ympäristö
Sisällysluetteloon
Globaali kuljetusjärjestelmä tuottaa ympäristölle tuhoa. Laiva-, maantie-, rautatie- ja lentoliikenne samoin kuin putkilinjat ja korkeajännitejohdot kasvattavat välittömästi useimpia ympäristöongelmia.
Ilmastonmuutos
Kansainväliset kuljetukset ovat merkittävästi edistäneet ilmastonmuutosta. Liikennemäärät maailmassa ovat kasvaneet voimakkaasti, niinpä kulkuneuvojen kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet 120 prosenttia vuoden 1970 jälkeen.43 Samalla niiden osuus kaikista päästöistä on noussut. Ilman radikaaleja muutoksia liikenteen päästöt jatkavat kasvuaan ja vuonna 2050 niiden osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on 30–50 prosenttia44.
Kansainvälisessä liikenteessä olevat laivat käyttävät ilmeisesti jopa kaksi ja puoli kertaa enemmän polttoainetta kuin päästölaskelmien pohjana olevissa energiatilastoissa esitetään.45
Liikenne tuottaa 13 prosenttia kasvihuonepäästöistä – tai enemmän
Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että liikenteen päästämien kasvihuonekaasujen osuus kaikista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä oli 23 prosenttia vuonna 2004. Koska myös maa- ja metsätalous ja muu maankäyttö sekä teollisuus ja jätteidenkäsittely tuottavat ilmaan runsaasti näitä kaasuja, liikenteen osuus kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä oli pienempi: 13 prosenttia47.
Uudet tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että liikenteen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä tosiasiassa on IPCC:n arviota suurempi.
Kun oletetaan kuljetusten päästöjen olevan verrannollisia energiankulutuksen kanssa, tavarakuljetusten osuus kasvihuonekaasupäästöistä oli 2000-luvun alussa noin yhdeksän prosenttia. Kansainvälisten tavarakuljetusten päästöosuus on vastaavasti nelisen prosenttia. Jos uudet tutkimukset otetaan huomioon, voi päästöosuus nousta 5–7 prosenttiin46. Luvut ovat kuitenkin tällä hetkellä jo suurempia, sillä kaikesta liikenteestä juuri tavarakuljetukset lisääntyvät eniten48.
Muu tuho
Lisääntyneet kasvihuonekaasut tuottavat ilmastonmuutoksen lisäksi myös muita haittoja. Fluoratut hiilivedyt heikentävät maapallon otsonikehää ja lisäävät vahingollista ultraviolettisäteilyä49. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu altistaa joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisiä ja eläimiä tulehdustaudeille50.
Ilmastoa muuttavien kaasujen lisäksi kuljetusvälineet päästävät luontoon satoja muita vahingollisia aineita51. Pelkästään bensiini sisältää 225:tä myrkyllistä tai syöpää aiheuttavaa kemikaalia52. Sikiöt, pienet lapset ja vanhukset ovat näille aineille ratkaisevasti herkempiä kuin keski-ikäiset aikuiset, mutta normit laaditaan yleensä työikäisen miehen kestokyvyn mukaan.53 Monien kemikaalien vaikutuksia ei tunneta kunnolla – eikä varsinkaan niiden yhteisvaikutuksia.
Esimerkiksi maantiekuljetukset saastuttavat maaperää ja vesistöjä. Pelkästään USA:ssa joka vuosi autoista vuotaa ja tihkuu ympäristöön 76 miljoonaa litraa polttoainetta eli kaksi kertaa enemmän kuin pääsi mereen Exxon Valdezin aiheuttamassa suuronnettomuudessa Alaskassa vuonna 1989. Käytettyä voiteluöljyä leviää autoista maahan ja vesistöihin vielä tätäkin paljon suurempi määrä.54
Typen oksidit
Merkittäviin saasteisiin kuuluvat ilmaan pääsevät typen oksidit (NOx). Ne aiheuttavat maaperän ja vesien happamoitumista, metsävaurioita ja vakavia hengityselinsairauksia55. Typpioksidin suurin lähde on liikenne56. Liikenteen NOx-päästöistä selvästi yli puolet tulee raskaista kuorma-autoista, rekoista ja laivoista57.
Olkaa hiljaa!
Miljoona suomalaista kärsii melusta. Kaikkein merkittävin häiriötekijä on liikenne, joka vaivaa noin 900 000:ta suomalaista. Se vaivaa myös muita naapureitamme. Jopa 170 miljoonan eurooppalaisen altistaminen melulle aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Niiden lasketaan olevan vuosittain noin 0,2–0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomeen sovellettuna se tarkoittaa noin 250–700 miljoonan euron laskua.
Äänen ei tarvitse vaurioittaa kuuloa ollakseen melusaastetta. Esimerkiksi toistuva liikennemelu öiseen aikaan voi muutoin hiljaisessa ympäristössä häiritä syvää unta.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan esimerkiksi asuntojen terasseilla tai parvekkeilla melutaso ei saisi päivällä ylittää 55 desibelin keskiäänitasoa eikä asuinhuoneistojen sisällä 35 desibelin keskiäänitasoa58. Kuitenkin ulkoilman raja-arvot ylittyvät suurella osalla asuinalueista. Noin 30000 suomalaista asuu lentomelualueella.
Lähde:www.ymparisto.fi
PAH-yhdisteet ja mikrohiukkaset
Noki ja muut ilman mukana kauas kulkeutuvat mikrohiukkaset ovat myös merkittäviä saasteita. Niiden läpimitta on pienempi kuin 10 millimetrin tuhannesosaa. Hiukkaset ovat usein kyllästettyjä vaarallisilla polyaromaattisilla hiilivedyillä eli PAH-yhdisteillä.
Pienhiukkassaasteella on monia kielteisiä vaikutuksia: ne heikentävät näkyvyyttä, vaikuttavat ilmastoon ja rapauttavat rakennuksia. Kulkeutumalla syvälle keuhkoihin ja viemällä sinne PAH-yhdisteitä ne aiheuttavat ihmisille ja eläimille astmaa, keuhkosyöpää ja muita vakavia sairauksia ja perinnöllisiä mutaatioita.59 Monissa maissa liikenne on syypää yli kahteenkymmeneen prosenttiin ihmisten aiheuttamista hiukkaspäästöistä60. Näin ollen kansainvälinen tavarakuljetus on yksi keskeinen typpioksidisaasteen lähde.
Liikenteen päästöistä tässäkin tapauksessa yli puolet tulee raskaista kuorma-autoista, rekoista ja laivoista61. Niinpä kansainvälinen tavarankuljetus on myös iso hiukkassaasteen aiheuttaja.
Melu
Liikenne on suurin haitallisen melun lähde modernissa yhteiskunnassa62. 20–30 prosenttia EU:n asukkaista kokee liian kovaa liikenteen melua63. Melu johtaa oppimis- ja unihäiriöihin, kuulovaurioihin, korkeaan verenpaineeseen ja altistaa verenkiertoelinten sairauksille. Tutkimuksissa on havaittu ihmisten kuluttavan meluisilla alueilla enemmän lääkkeitä ja psykiatrien palveluja kuin rauhallisilla.64 Kuljetusten osuutta liikennemelusta on vaikea arvioida. Raskaiden ajoneuvojen jyrisevä melu koetaan usein kuitenkin kaikkein häiritsevimmäksi65.
Meteliä veden alla
Joulukuussa 2008 monet ympäristöjärjestöt ilmaisivat huolensa siitä, kuinka ilmaston lämpeneminen näyttää voimistavan vesistöjen äänenjohtokykyä. Joillekin eläimille melu on jo nyt hengenvaarallista. Laivojen moottoriäänien lisäksi muun muassa kaikuluotaimet, seismiset tutkimukset ja sotilaskäytössä olevat vedenalaiset äänilaitteet häiritsevät suuresti eläimiä.
Rannoille ajautuneista valaista on löydetty kudosvaurioita, jotka muistuttavat liian nopeasti pintaan nousseiden sukeltajien vammoja. On mahdollista, että kaikuluotaimet ja seismiset tutkimukset ovat säikäyttäneet eläimet sukeltamaan syvälle ja nousemaan takaisin pintaan liian nopeasti. Whale and Dolphin Conservation Societyn tutkimusjohtaja Mark Simmonds on esittänyt vuodelta 2008 kaksi tapausta, jotka voivat olla esimerkkejä melusaasteen aiheuttamasta poikkeavasta käytöksestä: Madagaskarin rannikolle ajautui sata melonipäävalasta ja Britannian etelärannikolle kymmeniä delfiinejä. Merieläimet ääntelevät kommunikoidessaan laumansa muiden jäsenten kanssa, jolloin laivojen synnyttämä melu voi hukuttaa alleen eläinten viestinnän. Seurauksena eläinten luonnollinen toiminta vaikeutuu, jotkin eivät löydä ruokaa ja ne alkavat käyttäytyä oudosti.
Lähde: www.unep.org, www.cms.int
Tiet tappavat vuodessa 1,2 miljoonaa ihmistä
Liikenne tappaa tehokkaammin kuin monet sodat. Liikenneonnettomuus on yksi kaikkein yleisimmistä kuolinsyistä66. Maailmassa kuoli 2000-luvun alussa tieliikenneonnettomuuksissa 1,2 miljoonaa ihmistä ja loukkaantui 50 miljoonaa. Valtaosa kuolonkolareista tapahtuu maanteillä. Eniten tämäkin vitsaus koettelee Etelän köyhiä ihmisiä.67
Vielä enemmän kuolee eläimiä. Yksin Yhdysvaltojen teillä menehtyy joka päivä noin miljoona eläintä. Pienessä Suomessakin autot tappavat vuosittain pelkästään lintuja useita miljoonia. Liikenteen tappotahti on niin kova, että jotkin lajit uhkaavat menehtyä sukupuuttoon. Maantiet ovat suurin uhka esimerkiksi harvinaiseksi käyneelle Floridan pantterille.68
Kuljetusten tarkkaa osuutta surmista on vaikea arvioida. Tilastotiedoista voi kuitenkin päätellä, että useissa kymmenissä prosenteissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tavarakuljetus oli tavalla tai toisella osallisena. Tämä merkitsee, että tavaraliikenteeseen liittyvissä onnettomuuksissa kuolee maailmassa vuosittain useita satoja tuhansia ihmisiä. Merkittävä osa kuolemista lankeaa kansainvälisten kuljetusten kontolle.69
Törmäysonnettomuuksissa kuolleet ovat kuitenkin vain osatotuus. Myös liikenteen saasteet tappavat. Useissa maissa ne niittävät vielä enemmän ihmisiä kuin onnettomuudet. Maailmanterveysjärjestön WHO:n tutkimuksen mukaan vuonna 1996 Itävallassa, Sveitsissä ja Ranskassa liikenteen hiukkaspäästöihin kuoli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa70. Muissakin maissa maanteiltä ja vesireiteiltä leviävät pienhiukkaset surmaavat joukoittain ihmisiä ja näistä päästöistä yli puolet tulee kuljetuksista71. Kansainvälisten tavarakuljetusten syntitaakka kasvaa siis tätäkin kautta valtavan suureksi.
Joka vuosi 4–5 suuronnettomuutta merellä
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO arvioi, että 22 prosenttia mereen laskettavista jätteistä on peräisin laivoista. Öljypäästöt ovat vakava uhka merten elämälle ja lähes puolet öljypäästöistä on peräisin laivoista.72 Suuria öljytankkerionnettomuuksia – joissa öljyä vuotaa yli 700 tonnia – on joka vuosi 4–5, pienempiä vuotoja yli sata73. Onnettomuudet kuitenkin aiheuttavat vain pienen osan öljypäästöistä. Valtaosa mereen valuvasta öljystä liittyy rutiinitoimiin: tankkien puhdistukseen, öljyn lastaamiseen ja purkuun74.
Likaiset laivat
Kansainvälisen liikenteen laivat käyttävät yleisesti polttoaineenaan niin sanottua bunkkeriöljyä. Se on muiden öljytuotteiden jalostuksessa syntyvää jätettä, johon on usein sekoitettu myös käytettyä voiteluöljyä. Tämä polttoaine on halvinta ja likaisinta öljyä, jolla dieselkoneet vielä pyörivät. Se sisältää suuria määriä myrkkyjä, joiden käyttö muilla aloilla on kielletty.
Bunkkeriöljyssä on rikkiä viisi prosenttia eli 5 000 kertaa enemmän kuin tavallisessa dieselöljyssä.75 Niinpä laivat tuottivat vuonna 2001 maailman rikkidioksidipäästöistä kahdeksan prosenttia ja liikenteen päästöosuudesta yli 70 prosenttia76. Rikkidioksidilla on samanlaisia vaikutuksia kuin typen oksideilla: metsäkuolemat, maaperän ja vesistöjen happamoituminen, rakennusten ja muistomerkkien rapautuminen, vakavat hengityselin- ja muut sairaudet.77 Esimerkiksi Euroopassa vilkkaat laivareitit kulkevat lähellä rannikkoa, josta rikkisaaste leviää suureen osaan mannerta78.
Rikkidioksidilla on ilmastonmuutoksen kannalta yllättävä vaikutus. Se muuttuu ilmassa viilentäviksi sulfaattihiukkasiksi: hiukkaset heijastavat auringonsäteilyä takaisin avaruuteen ja edistävät matalalla olevien pilvien muodostumista, jotka myös vaikuttavat kylmentävästi. Laivojen päästämillä orgaanisilla hiiliyhdisteillä on samankaltainen mutta pienempi vaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan viilentävät vaikutukset ovat yhteensä niin suuret, että kaiken kaikkiaan laivat ovat tähän saakka hidastaneet ilmaston lämpenemistä. Negatiivinen nettovaikutus muuttuu kuitenkin aikaa myöten positiiviseksi, koska sulfaatti- ja muut hiukkaset eivät pysy kauan ilmakehässä toisin kuin kasvavat hiilidioksidipäästöt. Jos nykyisten päästöjen käyttäytymistä tarkastellaan 500 vuoden perspektiivillä, on laivojenkin säteilypakote79 lopulta positiivinen eli ne lämmittävät ilmakehää.80
Öljyinen Itämeri
Vaikka tavaroiden siirtäminen meritse on vähiten energiaa vieviä kuljetusmuotoja, ovat merikuljetusten ympäristövaikutukset vakavia myös Itämerellä. Tämän Suomelle keskeisen merialueen keskisyvyys on vain 55 metriä. Mataluutensa takia se on poikkeuksellisen haavoittuvainen ja vain suhteellisen harvat lajit ovat sopeutuneet sen vähäsuolaisiin olosuhteisiin. Keskimäärin puolet Itämerestä jäätyy joka talvi ja leutoinakin vuosina noin neljännes Itämerestä saa jääpeitteen. Murtajien jäiden keskelle avaamissa kapeissa ränneissä törmäyksen riski kasvaa etenkin, jos sääolot ovat hankalat. Onnettomuuden sattuessa jää vaikeuttaa öljyn talteenottoa, ja Itämerestä puuttuvat öljyä syövät bakteerit, joita on esimerkiksi Barentsinmeressä.
Silti Itämeren poikki kuljetetaan runsaasti öljyä. Viimeisten 25 vuoden aikana on keskimäärin kerran vuodessa sattunut laivaonnettomuus, jossa yli sata tonnia öljyä on valunut mereen. Lisäksi pelkästään vuonna 2007 havaittiin 238 pienempää öljyvuotoa. Muutenkin Itämerellä on vilkasta: jopa 15 prosenttia maailman kaikista merikuljetuksista tapahtuu Itämerellä tai sen kautta.
Itämeri saattaa olla jo nyt maailman saastuneimpia meriä. Sen pohjalle laskeutuneet DDT, PCB ja dioksiinit ovat hitaasti hajoavia yhdisteitä. Myös elohopeaa, kadmiumia, kuparia, lyijyä, nikkeliä ja muita raskasmetalleja on kertynyt runsaasti pohjan sedimentteihin. Satamia ja laivareittejä ruopatessa kasautuneet raskasmetallit ja ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle, jolloin ne voivat siirtyä takaisin Itämeren ravintoketjuun. Myös laivojen potkureiden synnyttävät virtaukset saavat pohjan ravinteet ja saasteet leviämään. Vesiliikenteen mekaaninen vaikutus ulottuu kauas itse väylästä. Esimerkiksi sisäsaaristossa laivojen aallot aiheuttavat eroosiota ja levävyöhyke kärsii laivaliikenteestä.
Kaikesta tästä tuhosta, kaikista suojelusopimuksista ja kaikista ympäristöhurskaista juhlapuheista huolimatta meriliikennettä ei aiota supistaa vaan päinvastoin kasvattaa. Esimerkiksi Suomenlahden kautta kulkeva meriliikenne on tarkoitus kaksinkertaistaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
Ilmastoa viilentävään vaikutukseen päätyvät tutkimukset eivät ota huomioon, että laivojen päästämä noki vähentää lumen ja jään heijastavuutta81. Johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluvan James Hansenin mukaan arktisilla alueilla kulkevien alusten nokipäästöt voivat merkittävästi lisätä jään sulamista ja sitä kautta merenpinnan katastrofaalista nousua82.
Myös laivojen mereen laskema vesi on huomattava ekologinen ongelma. Suurin osa siitä on niin sanottua painovettä, jonka avulla tyhjänä kulkeva alus pidetään merikelpoisena. Painovettä kuljetetaan lähtösatamien läheisyydestä vuosittain useita miljardeja tonneja tulosatamien tuntumaan. Veden mukana eliöt kulkeutuvat maapallon puolelta toiselle. Uudessa ympäristössä ne voivat aiheuttaa vakavia ekologisia häiriöitä. Vieras eläin tai kasvi voi esimerkiksi lisääntyä räjähdysmäisesti, jos sillä ei ole uudessa ympäristössä luontaisia vihollisia. Tunnettu esimerkki on eurooppalaisen vaeltajasimpukan tuhoisa leviäminen Pohjois-Amerikan suuriin järviin. Atlantin meduusan invaasio Mustallamerellä aiheutti 1980-luvulla kalakantojen romahduksen. Amerikankampamaneetti siirtyi ensin Mustallemerelle, mutta on levinnyt vuodesta 2006 alkaen voimakkaasti myös Itämerellä ja tuhoaa kalakantoja Suomenlahdellakin. Päivittäin painovesitankeissa liikkuu noin 4 000 lajia mereltä toiselle, ja joka yhdeksäs viikko jokin merialue saa asukkaakseen sille täysin vieraan organismin. Myös rahtitavaran mukana kulkeutuu eliölajeja.83
Eliöiden leviäminen mantereelta toiselle uhkaa myös ihmisiä: vieraat organismit voivat levittää tauteja. Perussa puhkesi vuonna 1991 koleraepidemia, noin 322 000 ihmistä sairastui ja ainakin 2 900 kuoli. Tätä ennen koleraa ei ole tavattu Perussa eikä muuallakaan Latinalaisessa Amerikassa lähes sataan vuoteen. Epidemian syytä ei varmuudella tiedetä. Yhden teorian mukaan kolerabakteeri levisi painovedestä, jonka Etelä-Aasiasta tullut laiva laski Perun rannikolle.
Monet vakavat epidemiat ovatkin saaneet alkunsa kansainvälisistä kuljetuksista. Viime vuosikymmeninä esimerkiksi Aasian tiikerihyttystä on tavattu laajalti sen perinteisen alueen ulkopuolella ja leviämisen on havaittu noudattavan laivareittejä. Tiikerihyttynen kuljettaa vaarallisia tauteja, muun muassa dengue- ja chikungunya-kuumetta.84
Tyynenmeren muovilautta
Tyynellämerellä kelluu valtava jätelautta, se alkaa 800 kilometriä Kalifornian rannikolta ja päättyy reilun 300 kilometrin päähän Japanista. Jäte on pääosin pieneksi silpuksi jauhautunutta muovia, josta viidennes on peräisin laivoista ja loput rannikoilta.
Lautta on pinta-alaltaan kaksi kertaa Yhdysvaltoja suurempi ja sen paksuus on kymmenen metriä. Mikäli kertakäyttöisten muovipakkausten määrää ei rajoiteta, lautan arvellaan laajenevan kymmenessä vuodessa kaksinkertaiseksi. Yhtenä suurimpana syynä...
