Kansi

Etusivu

Susanna Purra

KADOTETTU YHTEYS
Löydä tunteesi voima

Werner Söderström Osakeyhtiö

Helsinki

Tekijänoikeudet

ISBN 978-951-0-40219-1

© Susanna Purra 2013

Kansi: Anni Paunila

Teoksen jakelu ja osittainen kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.

Versio 1.0

Werner Söderström Osakeyhtiö 2013

Alkusanat

Kun henki on vahva

niin vähäkin työ

riittää maailman luomiseen

– Juice Leskinen

Saatteeksi

Toivon, että tämä kirja tuo helpotusta ihmiselle, joka nykyelämän paineissa kaipaa tietoa omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa elämäänsä ja purkaa sen kipupisteitä. Parhaassa tapauksessa tämä voi olla sinulle käsikirja koko elämän varrelle, ja se voi tarjota mahdollisuuden ottaa kohtalo omiin käsiisi.

Elämässä asiat ovat perimmiltään hyvin yksinkertaisia, kuten tämän kirjan perusviestikin on. Kuitenkin tähän näennäiseen yksinkertaisuuteen sisältyy pettämätöntä logiikkaa, jota voi soveltaa elämässä kaikkeen. Yksinkertaisuus avautuu runsaudeksi, joka luotaa elämää syvyyksiin, sen ytimeen asti.

Matka kaikkein pienimpään ja suurimpaan maailmaan

Pidän kertomuksista. Pidän niiden lukemisesta ja niiden katselemisesta. Kuvakertomuksilla elämää voi joskus kuvata sanoja paremmin. Mieleni syvyyksissä on laaja kokoelma elokuvia, joista silloin tällöin putkahtaa pätkä sisäisten silmieni eteen. Kuten nyt.

Nuori Ellie istuu huoneessaan ja yrittää radiotaajuuksilla saada yhteyttä hiljattain kuolleeseen äitiinsä. Hänellä on suuri kaipuu tavoittaa taivaalle, avaruuteen ja kenties pidemmällekin. Näin alkaa Ensimmäinen yhteys -elokuva. Elokuvan alku puhuttelee minua aina, kun katson sitä. Se ehkä muistuttaa minua omasta lapsuudestani. Olosuhteet silloin kannustivat mieltäni lentelemään taivaalla tai muissa ulottuvuuksissa, joista löytyi yhteys, johonkin kadotettuun. Silloin minussa alkoi itää kipinä, joka on saanut etsimään itse elämän ja ihmisen tarinaa.

Muistikuvat, joita minulla on lapsuudestani, ovat ehkä epätyypillisiä pienelle lapselle. Muistan suunnitelleeni, että sitten kun tulen isoksi, alan tutkia joko kaikkein pienintä tai kaikkein suurinta maailmaa. Kouluiässä mietin, miksi ihmeessä eri tieteen alat ovat erillään toisistaan. Hahmotin maailmaa niin, että esimerkiksi astronomia, fysiikka, uskonto, filosofia, mytologia, psykologia ja lääketiede kuuluvat jotenkin yhteen, nivoutuvat tai liittyvät toisiinsa läheisesti siten, että niiden erottaminen toisistaan on keinotekoista ja rikkoo kokonaisuuden. Samoin ajattelin ihmiskunnasta, kun hämmästelin eri kansojen ja maiden välille vedettyjä rajaviivoja.

Lapsen mieli kuitenkin luopuu viisaudestaan, kun koko ympäröivä maailma, aikuiset ja koulu kertovat toista ja odottavat lapsen omaksuvan tämän aikuisten totuuden. Koulu ehkä osittain katkaisi yhteyteni taivaalle, mutta antoi tilalle mielen ja älyn maailman, joka olikin hetkellisesti toimiva pakopaikka huolten täyttämästä tunneilmapiiristä. Lapsena ja nuorena minulla oli erilaisia ammatinvalintavaihtoehtoja, jotka vaihtelivat taiteellisten alojen ja hoitoalan välillä. Lukioaikana luovat alat jäivät kakkoseksi, kun lääketiede tuntui turvallisemmalta vaihtoehdolta. Ja olihan minulla myös halu perehtyä ihmiseen.

Nuorena ja opiskelujen alkuvaiheessa etsin kyllä paljon erilaista ymmärrystä maailmasta ja ihmisestä, mutta vasta neljännen opiskeluvuoden alussa koulutuksella ja järkiperäisyydellä hetkellisesti lokeroitu maailmankuvani mureni lopullisesti. Silmäni avautuivat näkemään, kuinka mekanistinen lääketieteen ihmiskuva on, ja tajusin olevani hankkimassa itselleni mekaanikon koulutusta. Tarinaa ei ollut missään. Näin ja näen edelleen länsimaisen lääketieteen suuren arvon monissa asioissa. Lukuisten akuuttien sairaustilojen ja vammojen hoidossa se on korvaamaton. Mutta lääketieteen edustamana kertomus ihmisestä ei ollut sisäisen viisauteni mukainen, kun nyt lopulta yli vuosikymmenen tauon jälkeen aloin saada siihen taas yhteyttä.

Vein silti lääkärinkoulutuksen loppuun ja suoritin myös lastenpsykiatrin koulutuksen. Lastenpsykiatrina toimiminen auttoi erinomaisesti ymmärtämään ihmisen tarinaa. Se auttoi käsittämään, mitä meille tapahtuu lapsuudessa, kun kadotamme yhteyden syvimpään itseemme. Takanani on pitkä työkokemus haastavissa elämäntilanteissa olevien perheiden ja aikuisten kanssa työskentelystä. Jokaisen kohtaamisen kautta olen oppinut elämän kertomuksesta.

Olen jatkanut yhteyden palauttamista sisäiseen viisauteeni tähän päivään asti. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan olen etsinyt ihmisen tarinaa. Olen perehtynyt muun muassa psyykkisen trauman vaikutukseen niin kehoon kuin mieleen ja etsinyt laajalti ihmisen sisäistä potentiaalia. Hyvin tärkeä opiskeluni kohde on ollut energeettinen ihmiskuva. Siinä ihminen nähdään mieli-sielu-keho-kokonaisuutena, ja yksilö on vuorovaikutuksessa sekä eri ulottuvuuksiensa että ympäristön kanssa. Myös muinaiset henkiset perinnöt ja nykyisten henkisten opettajien viestit kertovat tällaisesta ihmiskuvasta. Mielenkiintoni ovat herättäneet erityisesti ne shamanistiset perinteet, jotka lomittuvat yhteen sekä modernin psykologisen ja psykiatrisen näkemyksen että kvanttimekaniikan teorioiden kanssa. Parhaimmillaan shamaanit olivat ja ovat yhteisönsä lääkäreitä, psykologeja, parantajia, tietäjiä ja sielunpaimenia.

Tutkimusmatkallani minua ovat kiehtoneet kohdat, joissa tiede, henkisyys ja shamanistinen viisaus kohtaavat. Koen näissä yhtymäkohdissa löytäneeni etsimäni tarinan ytimen. Tutkimusmatkani on myös osoittanut lapsen ihmetyksen eri tieteen lajien erillisyydestä oikeaksi. Elämässä kaikki liittyy yhteen, ja kaikki teoriat kuvaavat pohjimmiltaan samaa asiaa. Teoriat ovat elämän kertomuksen ja elämänhologrammin eri puolia, joista jokainen osaltaan kuvaa elämää ja on yksi näkökulma siihen, mutta jotka vasta yhdistettynä luovat kokonaisuuden. Tässä kirjassa kerron tästä elämänhologrammista. Kerron, mitä löysin.

Tarinat ja tieto kutovat kokonaisuuden

Olen käyttänyt tutkimusmatkallani löytämääni tietoa kahdenkeskisissä keskusteluissa tapaamieni ihmisten kanssa. En kutsuisi näitä keskusteluja terapiaksi, en valmennukseksi enkä ohjaukseksi. Suomen kielessä ei oikein ole sopivaa sanaa tällaiselle työskentelylle. Parhaiten tarjoamiani keskusteluja kuvaavat englanninkieliset termit ’life design consultation’ ja ’mentoring for dreamers’. Suomeksi nämä voisivat olla konsultointi elämän tarkoituksen ja suunnitelman löytämiseksi sekä unelmoijien mentorointi eli opastus ja tien näyttäminen.

Kerron kirjan joka luvussa yhden henkilön tarinan sekä tarinaan liittyvää tietoa. Lukujen henkilöissä ja heidän kertomuksissaan on ripaus kohtaamiani ihmisiä ja ripaus mielikuvitusta. Joissakin tarinoissa on ripaus myös minua. Ihmisten elämää kuvaavat esimerkit kutovat tiedosta tarinoita. Tarinat ja tieto vuorottelevat, limittyvät ja menevät osin päällekkäin. Esimerkeissä asiat avautuvat varsin nopeasti, ja yhdellä sivulla saatan kuvata viikkojen tai kuukausien edistyksen. Elävässä elämässä asiat vievät oman aikansa, vaikka myös välähdyksenomaisia avautumisen hetkiäkin voi olla.

Käytän tarinallisuutta, koska pidän siitä ja koska tarinat ovat ihmiselle luontaisin tapa hahmottaa maailmaa. Anna kirjan kertomuksille aikaa, pysähdy niiden äärelle ja anna niiden koskettaa. Tarinoissa saattaa olla sinulle jotain paljon tärkeämpää kuin tiedossa. Tiedonsaanti ei aina ole oleellisinta, vaikkakin uusi tieto voi avata uutta ymmärrystä. Molemmilla on paikkansa.

Moniin asioihin ja tiettyihin pääkohtiin palaan uudestaan toisessa kohdassa kirjaa hieman syvemmin. Toisto avaa uutta ymmärrystä avautumisessa. Kirjassa lukujen tieto lomittuu ja punoutuu toisiinsa, ja edellisten lukujen tieto saattaa avautua kokonaisuudessaan vasta luettuasi myöhemmät luvut. Koko uusi ajatusmaailma tai maailmankuva ei ehkä aukene ensimmäisellä lukukerralla. Kirjaan kannattaa palata ajan kanssa.

Tärkeimmät viestini

Uskon, että maailmassa on olemassa kaikki, mitä elämässä tarvitsemme. Maailma on loistava, ellei jopa täydellinen juuri sellaisena kuin se on. Vain ihmisten ajatukset maailmasta saavat sen joskus tuntumaan hankalalta paikalta. Meissä on elämän luomiseen tarvittava voima. En ajattele kenenkään tarvitsevan parantamista tai eheyttämistä, mutta jokainen hyötyy elämänvoiman löytämisestä ja sen virtauksen palauttamisesta.

Tämän kirjan tärkein viesti on, että jokaisella on ytimessään voima, jonka avulla kaikki on mahdollista. Tiedämme olevamme yhteydessä tähän voimaan, kun olemme erittäin hyvässä tunnetilassa, sydän tuntuu laulavan ja elämä avautuu kuin itsestään.

Toinen kirjan tärkeä teema on todelliseksi itsekseen tuleminen. Mahdollisimman hyvässä tunnetilassa oleminen ja omaksi itsekseen tuleminen kulkevat käsi kädessä. Jos pysyt mahdollisimman hyvässä tunnetilassa, kuljet vääjäämättömästi kohti todellista itseäsi. Ja mitä enemmän olet varsinainen itsesi, sitä paremmassa tunnetilassa olet.

Tämä kirja perustuu omaan kokemukseeni sekä elämäni varrella avautuneeseen ymmärrykseen ja mukaan tarttuneeseen tietoon. En kirjoita tätä asiantuntijana, enkä sellainen koe olevani. Olen ennen kaikkea elämän kokija, joka on katsonut elämää kuin laajakulmalla. Olen pyrkinyt kuuntelemaan sisintäni ja menemään sinne, minne sisäinen lauluni minua kutsuu. Aina tämä ei ole onnistunut, ja olen ollut itseni pahin este. Mutta toisaalta epäonnistumiset ja paikoilleen pysähtymisen vaiheet ovat saaneet etsimään yhä syvemmin.

Etsintä on ollut jotakin, johon minulla on ollut sisäinen pakko ja palo. Opiskeluaikojen matriisissa minua kuvattiin ikuiseksi etsijäksi. Sitä en enää ole, etsintä on nyt päättynyt. Nyt on...