Conn Iggulden
Ruusujen sota
Myrskylintu
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Kustannusosakeyhtiö Otava
Englanninkielinen alkuteos
Wars of the Roses.
Book one: Stormbird
Copyright © Conn Iggulden, 2013
Suomenkielinen laitos © Kustannusosakeyhtiö Otava
Lainauksen William de la Polen runosta suomentanut Merja Virolainen
Otteet William Shakespearen näytelmästä Kuningas Henrik Kuudes II suomentanut Paavo Cajander
Kannen kuva: © Heritage Images/Corbis/SKOY
Tämä on Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 2014 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos.
Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.
ISBN 978-951-1-28118-4
Kustannusosakeyhtiö Otava 2014
Mark Griffithille, Juhana Gentiläisen jälkeläiselle
Henkilöt
Albert
de Rochen suvun palvelija Ranskassa
Allworthy, herra
Henrik VI:n henkilääkäri
Alton, David, paroni
Suffolkin herttuan Williamin upseeri-toveri Ranskassa
Beaufort, Henry
kardinaali, Juhana Gentiläisen poika, Henrik VI:n isosetä
Bennett, Edwin
paroni Strangen palkkasoturi Ranskassa
Bernard
Thomas Woodchurchin vanha ystävä
Bertleman, Saul (Bertle),
vakoojamestari, Derihew Brewerin mentori
Brewer, Derihew (Derry)
Henrik VI:n vakoojamestari
Brown, kapteeni
upseeri, joka puolusti Lontoon Toweria Jack Cadea vastaan
Burgundin herttua Filip
tarjosi turvapaikan Suffolkin herttualle Williamille
Burroughs, John
Derry Brewerin urkkija
Cade, Jack
kentiläinen kapinallinen
Clarencen herttua Lionel
Edvard III:n poika
Cornish, Ben
paikalla Jack Caden pojan hirttäjäisissä
Dudley, paroni (John Sutton)
paikalla Suffolkin herttuan Williamin ”tuomionjulistuksessa”
Dunbar
kentiläinen seppä
Ecclestone, Robert
Jack Caden ystävä
Edmund Langleylainen, Yorkin herttua
Edvard III:n poika
Edvard III
Englannin kuningas, Henrik VI:n isoisän isoisä
Farges, paroni le
kuului Ranskan armeijaan Mainessa Ranskassa
Flora
kentiläinen krouvinemäntä
Frédéric, kreivi
Yolande Anjoulaisen kihlattu/puoliso
Gloucesterin herttua Tuomas
Edvard III:n poika
Hallerton
Derry Brewerin palvelija
Henrik VI
Englannin kuningas, Henrik V:n poika
Hew, Sir
ritari Agincourtissa
Highbury, paroni
kostonhimoinen ylimys Mainessa Ranskassa
Hobbs
Windsorin asepalvelija
Iden, Alexander
vastanimitetty Kentin seriffi
James
nuorempi kiduttaja Jewel Towerissa
Jean, Louis ja Nicholas Anjoulainen
Margareeta Anjoulaisen veljet
Jonas
poika, joka kantoi salkoa Caden ylittäessä London Bridgen
Judgment, Alwyn
tuomari Kentissä
Juhana Gentiläinen, Lancasterin herttua
Edvard III:n poika
Kaarle VII
Ranskan kuningas, Henrik VI:n eno
Kentin jaarli (Edmund Grey)
paikalla Suffolkin herttuan Williamin ”tuomionjulistuksessa”
Maintagnes, Sieur André de
ritari Ranskan armeijassa Mainessa Ranskassa
Margareeta Anjoulainen / kuningatar Margareeta
Anjoun herttuan Renén tytär, Henrik VI:n puoliso
Maria Anjoulainen
Ranskan kuningatar, Margareeta Anjoulaisen täti
Marisse, Jean
Nantesin oikeuden korkein tuomari
Moran, Patrick (Paddy)
Jack Caden ystävä
Moselle, Reuben
pankkiiri Anjoussa
Neville, Cecily, Yorkin herttuatar
Yorkin herttuan Richardin puoliso, Juhana Gentiläisen lapsenlapsi
Neville, Ralph, Westmorlandin jaarli
osallistui Windsorin jahtiin
Neville, Richard, Salisburyn jaarli
Nevillen suvun pää, Juhana Gentiläisen lapsenlapsi
Neville, Richard, Warwickin jaarli
Salisburyn jaarlin poika, joka tunnettiin myöhemmin ”kuninkaantekijänä”
Oldhall, Sir William
alahuoneen puhemies
Oxfordin jaarli (John de Vere)
paikalla Suffolkin herttuan Williamin ”tuomionjulistuksessa”
Plantagenet, Richard, Yorkin herttua
Yorkin suvun pää, Edvard III:n lapsenlapsenlapsi
Perrers, Alice
Edvard III:n rakastajatar
Pincher, Ronald
kentiläinen krouvinisäntä
Pole, Alice de la, Suffolkin herttuatar
Suffolkin herttuan Williamin puoliso, Geoffrey Chaucerin lapsenlapsi
Pole, William de la, Suffolkin herttua
sotilas ja hovimies, joka järjesti Henrik VI:n ja Margareetan avioliiton
Recine, kapteeni
Saumurin linnan sotilas, joka pidätti Reuben Mosellen
René, Anjoun herttua
Margareeta Anjoulaisen isä
Rivers, paroni (Richard Woodville)
Lontoossa Caden hyökkäyksen aikaan
Roche, Jean de, paroni
kuului Ranskan armeijaan Mainessa Ranskassa
Say, paroni (James Fiennes)
Lontoossa Caden hyökkäyksen aikaan
Scales, paroni (Thomas de Scales)
Lontoossa Caden hyökkäyksen aikaan
Simone
ranskalainen piika Saumurin linnassa
Somersetin jaarli (Edmund Beaufort)
Suffolkin herttuan Williamin ystävä, Henrik VI:n kannattaja
Strange, paroni
Thomas Woodchurchin naapuri Mainessa Ranskassa
Tanter, James
Jack Caden skotlantilainen kannattaja
Ted
vanhempi kiduttaja Jewel Towerissa
Tresham, Sir William
alahuoneen puhemies
Tudor, Edmund, Richmondin jaarli
Henrik VI:n velipuoli
Tudor, Jasper, Pembroken jaarli
Henrik VI:n velipuoli
Woodchurch, Joan
Thomas Woodchurchin puoliso, Rowanin ja kahden tyttären äiti
Woodchurch, Rowan
Thomas ja Joan Woodchurchin poika
Woodchurch, Thomas
tilallinen, jousimies, Mainen kapinan johtaja
Yolande Anjoulainen
Margareeta Anjoulaisen sisar
Prologi
Anno Domini 1377
Lääkäri oli unohtanut sängyn alle kulhoja, joissa oli tummaa kuninkaallista verta. Alice Perrers lepäsi tuolilla ja huohotti kiskottuaan haarniskan Englannin kuninkaan ylle. Huoneen ilma oli hiestä ja kuolemasta kitkerää, ja Edvard makasi kuin patsas kalpeana ja hallavapartaisena.
Alicen silmissä oli kyyneliä, kun hän katsoi miestä. Edvardin kaatanut isku oli tullut kirkkaalta kevättaivaalta, yllättäen ja hirveänä lämpimän tuulen mukana. Alice kumartui ja pyyhki varovasti sylkeä kuninkaan alaspäin kääntyneestä suupielestä. Edvard oli joskus ollut niin vahva, miehinen mies joka oli jaksanut taistella aamusta iltaan. Hänen haarniskansa kiilsi, mutta siinä oli naarmuja kuten sen peittämässä ihossakin. Sen suojaamat lihakset ja luut olivat näivettyneet ja nuutuneet.
Alice odotti, että Edvard avaisi silmänsä; hän ei tiennyt, miten paljon kuningas enää ymmärsi. Edvard oli vuoroin tajuissaan ja tajuton, sammuvan elämän hetket harvenivat ja lyhenivät päivä päivältä. Aamunkoitteessa kuningas oli herännyt ja pyytänyt kuiskaten pukemaan haarniskan ylleen. Lääkäri oli kavahtanut tuoliltaan ja hakenut taas viheliäistä rohtoaan kuninkaan juotavaksi. Edvard, heikko kuin lapsi, oli huitaissut haisevan litkun pois ja alkanut yskiä, kun välskäri oli pidellyt kippoa väkisin hänen suullaan. Sen nähdessään Alice oli tuntenut tahtonsa lujittuvan. Hän oli hätistänyt lääkärin pois kuninkaan kamarista. Mies oli pannut kiivaasti vastaan, mutta Alice oli huitaissut esiliinaansa päin lääkäriä, ummistanut korvansa tämän uhkailuilta ja viimein saanut oven suljetuksi tämän perässä.
Edvard oli katsellut, kun Alice oli nostanut hänen rengaspaitansa haarniskapuusta. Edvard oli hymähtänyt, ja sitten hänen siniset silmänsä olivat sulkeutuneet ja hän oli vajonnut takaisin pielukselle. Seuraavan tunnin ajan Alice oli uurastanut punoittaen, hieraissut otsaansa kämmenselällä tuskaillessaan metallin ja nahkaviilekkeiden kanssa ja nostellessaan hervotonta vanhusta. Mutta Alicen veli oli ritari, eikä hän suinkaan pukenut miestä sotaan ensimmäistä kertaa.
Kun Alice lopulta veti metallikintaat Edvardin käteen ja istahti levähtämään, kuningas oli tuskin enää tajuissaan; hän uinui hiljaa vaikeroiden. Hänen sormensa nytkähtelivät ryppyisellä huovalla, kunnes Alice nousi tajuttuaan, mitä kuningas halusi. Alice kurkotti ottamaan seinältä ison miekan. Hän joutui tarttumaan siihen kaksin käsin laskeakseen sen niin, että Edvard saattoi koskea kahvaan. Joskus ennen Edvard oli heilautellut tuota miekkaa kuin se olisi ollut painoton. Alice pyyhki kasvoiltaan kuumia kyyneliä, kun kuninkaan käsi puristui kouristuksenomaisesti kahvan ympärille ja metallikinnas narskui hiljaisuudessa.
Edvard näytti jälleen kuninkaalta. Hänet oli puettu. Alice nyökkäsi itsekseen tyytyväisenä siitä, että kun hetki koittaisi, Edvard nähtäisiin sellaisena kuin hän oli ollut elämänsä terässä. Alice veti taskustaan kamman ja alkoi suoristaa hallavan parran ja tukan takkuja. Aika oli vähissä. Kuninkaan kasvot olivat valahtaneet vinoon kuin sula vaha, ja hän hengitti rohisevasti ilmaa haukkoen.
Alice oli kaksikymmentäkahdeksanvuotias, melkein neljäkymmentä vuotta kuningasta nuorempi, mutta ennen sairastumistaan Edvard oli ollut vahva ja riuska kuin olisi ollut kuolematon. Edvard oli hallinnut maata Alicen koko elämän ajan, eikä kukaan Alicen tuntema ihminen muistanut Edvardin isää eikä tätä ennen hallinnutta suurta Malleus Scotorumia, Skottien Vasaraa. Plantagenet-suku oli jättänyt jälkensä Englantiin ja repinyt Ranskan hajalle taisteluissa, joita kukaan ei ollut uskonut heidän pystyvän voittamaan.
Alicen kampa tarttui kuninkaan partaan. Siniset silmät avautuivat Edvardin tuntiessa Alicen nykäisyn, ja kuningas katsoi häneen tu...