Kansi

Nimiö

Conn Iggulden

Ruusujen sota

Myrskylintu

Suomentanut Ilkka Rekiaro

missing image file

Kustannusosakeyhtiö Otava

Tekijänoikeudet

Englanninkielinen alkuteos

Wars of the Roses.

Book one: Stormbird

Copyright © Conn Iggulden, 2013

Suomenkielinen laitos © Kustannusosakeyhtiö Otava

Lainauksen William de la Polen runosta suomentanut Merja Virolainen

Otteet William Shakespearen näytelmästä Kuningas Henrik Kuudes II suomentanut Paavo Cajander

Kannen kuva: © Heritage Images/Corbis/SKOY

Tämä on Kustannusosakeyhtiö Otavan vuonna 2014 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos.

Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.

ISBN 978-951-1-28118-4

Kustannusosakeyhtiö Otava 2014

Alkusanat

Mark Griffithille, Juhana Gentiläisen jälkeläiselle

Kartat ja sukupuut

kartta.jpg

kartta2.jpg

kartta3.jpg

sukupuu.jpg

sukupuu2.jpg

sukupuu3.jpg

sukupuu4.jpg

sukupuu5.jpg

Henkilöt

Henkilöt

Albert

de Rochen suvun palvelija Ranskassa

Allworthy, herra

Henrik VI:n henkilääkäri

Alton, David, paroni

Suffolkin herttuan Williamin upseeri-toveri Ranskassa

Beaufort, Henry

kardinaali, Juhana Gentiläisen poika, Henrik VI:n isosetä

Bennett, Edwin

paroni Strangen palkkasoturi Ranskassa

Bernard

Thomas Woodchurchin vanha ystävä

Bertleman, Saul (Bertle),

vakoojamestari, Derihew Brewerin mentori

Brewer, Derihew (Derry)

Henrik VI:n vakoojamestari

Brown, kapteeni

upseeri, joka puolusti Lontoon Toweria Jack Cadea vastaan

Burgundin herttua Filip

tarjosi turvapaikan Suffolkin herttualle Williamille

Burroughs, John

Derry Brewerin urkkija

Cade, Jack

kentiläinen kapinallinen

Clarencen herttua Lionel

Edvard III:n poika

Cornish, Ben

paikalla Jack Caden pojan hirttäjäisissä

Dudley, paroni (John Sutton)

paikalla Suffolkin herttuan Williamin ”tuomionjulistuksessa”

Dunbar

kentiläinen seppä

Ecclestone, Robert

Jack Caden ystävä

Edmund Langleylainen, Yorkin herttua

Edvard III:n poika

Edvard III

Englannin kuningas, Henrik VI:n isoisän isoisä

Farges, paroni le

kuului Ranskan armeijaan Mainessa Ranskassa

Flora

kentiläinen krouvinemäntä

Frédéric, kreivi

Yolande Anjoulaisen kihlattu/puoliso

Gloucesterin herttua Tuomas

Edvard III:n poika

Hallerton

Derry Brewerin palvelija

Henrik VI

Englannin kuningas, Henrik V:n poika

Hew, Sir

ritari Agincourtissa

Highbury, paroni

kostonhimoinen ylimys Mainessa Ranskassa

Hobbs

Windsorin asepalvelija

Iden, Alexander

vastanimitetty Kentin seriffi

James

nuorempi kiduttaja Jewel Towerissa

Jean, Louis ja Nicholas Anjoulainen

Margareeta Anjoulaisen veljet

Jonas

poika, joka kantoi salkoa Caden ylittäessä London Bridgen

Judgment, Alwyn

tuomari Kentissä

Juhana Gentiläinen, Lancasterin herttua

Edvard III:n poika

Kaarle VII

Ranskan kuningas, Henrik VI:n eno

Kentin jaarli (Edmund Grey)

paikalla Suffolkin herttuan Williamin ”tuomionjulistuksessa”

Maintagnes, Sieur André de

ritari Ranskan armeijassa Mainessa Ranskassa

Margareeta Anjoulainen / kuningatar Margareeta

Anjoun herttuan Renén tytär, Henrik VI:n puoliso

Maria Anjoulainen

Ranskan kuningatar, Margareeta Anjoulaisen täti

Marisse, Jean

Nantesin oikeuden korkein tuomari

Moran, Patrick (Paddy)

Jack Caden ystävä

Moselle, Reuben

pankkiiri Anjoussa

Neville, Cecily, Yorkin herttuatar

Yorkin herttuan Richardin puoliso, Juhana Gentiläisen lapsenlapsi

Neville, Ralph, Westmorlandin jaarli

osallistui Windsorin jahtiin

Neville, Richard, Salisburyn jaarli

Nevillen suvun pää, Juhana Gentiläisen lapsenlapsi

Neville, Richard, Warwickin jaarli

Salisburyn jaarlin poika, joka tunnettiin myöhemmin ”kuninkaantekijänä”

Oldhall, Sir William

alahuoneen puhemies

Oxfordin jaarli (John de Vere)

paikalla Suffolkin herttuan Williamin ”tuomionjulistuksessa”

Plantagenet, Richard, Yorkin herttua

Yorkin suvun pää, Edvard III:n lapsenlapsenlapsi

Perrers, Alice

Edvard III:n rakastajatar

Pincher, Ronald

kentiläinen krouvinisäntä

Pole, Alice de la, Suffolkin herttuatar

Suffolkin herttuan Williamin puoliso, Geoffrey Chaucerin lapsenlapsi

Pole, William de la, Suffolkin herttua

sotilas ja hovimies, joka järjesti Henrik VI:n ja Margareetan avioliiton

Recine, kapteeni

Saumurin linnan sotilas, joka pidätti Reuben Mosellen

René, Anjoun herttua

Margareeta Anjoulaisen isä

Rivers, paroni (Richard Woodville)

Lontoossa Caden hyökkäyksen aikaan

Roche, Jean de, paroni

kuului Ranskan armeijaan Mainessa Ranskassa

Say, paroni (James Fiennes)

Lontoossa Caden hyökkäyksen aikaan

Scales, paroni (Thomas de Scales)

Lontoossa Caden hyökkäyksen aikaan

Simone

ranskalainen piika Saumurin linnassa

Somersetin jaarli (Edmund Beaufort)

Suffolkin herttuan Williamin ystävä, Henrik VI:n kannattaja

Strange, paroni

Thomas Woodchurchin naapuri Mainessa Ranskassa

Tanter, James

Jack Caden skotlantilainen kannattaja

Ted

vanhempi kiduttaja Jewel Towerissa

Tresham, Sir William

alahuoneen puhemies

Tudor, Edmund, Richmondin jaarli

Henrik VI:n velipuoli

Tudor, Jasper, Pembroken jaarli

Henrik VI:n velipuoli

Woodchurch, Joan

Thomas Woodchurchin puoliso, Rowanin ja kahden tyttären äiti

Woodchurch, Rowan

Thomas ja Joan Woodchurchin poika

Woodchurch, Thomas

tilallinen, jousimies, Mainen kapinan johtaja

Yolande Anjoulainen

Margareeta Anjoulaisen sisar

Prologi

Prologi

Anno Domini 1377

Lääkäri oli unohtanut sängyn alle kulhoja, joissa oli tummaa kuninkaallista verta. Alice Perrers lepäsi tuolilla ja huohotti kiskottuaan haarniskan Englannin kuninkaan ylle. Huoneen ilma oli hiestä ja kuolemasta kitkerää, ja Edvard makasi kuin patsas – kalpeana ja hallavapartaisena.

Alicen silmissä oli kyyneliä, kun hän katsoi miestä. Edvardin kaatanut isku oli tullut kirkkaalta kevättaivaalta, yllättäen ja hirveänä lämpimän tuulen mukana. Alice kumartui ja pyyhki varovasti sylkeä kuninkaan alaspäin kääntyneestä suupielestä. Edvard oli joskus ollut niin vahva, miehinen mies joka oli jaksanut taistella aamusta iltaan. Hänen haarniskansa kiilsi, mutta siinä oli naarmuja kuten sen peittämässä ihossakin. Sen suojaamat lihakset ja luut olivat näivettyneet ja nuutuneet.

Alice odotti, että Edvard avaisi silmänsä; hän ei tiennyt, miten paljon kuningas enää ymmärsi. Edvard oli vuoroin tajuissaan ja tajuton, sammuvan elämän hetket harvenivat ja lyhenivät päivä päivältä. Aamunkoitteessa kuningas oli herännyt ja pyytänyt kuiskaten pukemaan haarniskan ylleen. Lääkäri oli kavahtanut tuoliltaan ja hakenut taas viheliäistä rohtoaan kuninkaan juotavaksi. Edvard, heikko kuin lapsi, oli huitaissut haisevan litkun pois ja alkanut yskiä, kun välskäri oli pidellyt kippoa väkisin hänen suullaan. Sen nähdessään Alice oli tuntenut tahtonsa lujittuvan. Hän oli hätistänyt lääkärin pois kuninkaan kamarista. Mies oli pannut kiivaasti vastaan, mutta Alice oli huitaissut esiliinaansa päin lääkäriä, ummistanut korvansa tämän uhkailuilta ja viimein saanut oven suljetuksi tämän perässä.

Edvard oli katsellut, kun Alice oli nostanut hänen rengaspaitansa haarniskapuusta. Edvard oli hymähtänyt, ja sitten hänen siniset silmänsä olivat sulkeutuneet ja hän oli vajonnut takaisin pielukselle. Seuraavan tunnin ajan Alice oli uurastanut punoittaen, hieraissut otsaansa kämmenselällä tuskaillessaan metallin ja nahkaviilekkeiden kanssa ja nostellessaan hervotonta vanhusta. Mutta Alicen veli oli ritari, eikä hän suinkaan pukenut miestä sotaan ensimmäistä kertaa.

Kun Alice lopulta veti metallikintaat Edvardin käteen ja istahti levähtämään, kuningas oli tuskin enää tajuissaan; hän uinui hiljaa vaikeroiden. Hänen sormensa nytkähtelivät ryppyisellä huovalla, kunnes Alice nousi tajuttuaan, mitä kuningas halusi. Alice kurkotti ottamaan seinältä ison miekan. Hän joutui tarttumaan siihen kaksin käsin laskeakseen sen niin, että Edvard saattoi koskea kahvaan. Joskus ennen Edvard oli heilautellut tuota miekkaa kuin se olisi ollut painoton. Alice pyyhki kasvoiltaan kuumia kyyneliä, kun kuninkaan käsi puristui kouristuksenomaisesti kahvan ympärille ja metallikinnas narskui hiljaisuudessa.

Edvard näytti jälleen kuninkaalta. Hänet oli puettu. Alice nyökkäsi itsekseen tyytyväisenä siitä, että kun hetki koittaisi, Edvard nähtäisiin sellaisena kuin hän oli ollut elämänsä terässä. Alice veti taskustaan kamman ja alkoi suoristaa hallavan parran ja tukan takkuja. Aika oli vähissä. Kuninkaan kasvot olivat valahtaneet vinoon kuin sula vaha, ja hän hengitti rohisevasti ilmaa haukkoen.

Alice oli kaksikymmentäkahdeksanvuotias, melkein neljäkymmentä vuotta kuningasta nuorempi, mutta ennen sairastumistaan Edvard oli ollut vahva ja riuska kuin olisi ollut kuolematon. Edvard oli hallinnut maata Alicen koko elämän ajan, eikä kukaan Alicen tuntema ihminen muistanut Edvardin isää eikä tätä ennen hallinnutta suurta Malleus Scotorumia, Skottien Vasaraa. Plantagenet-suku oli jättänyt jälkensä Englantiin ja repinyt Ranskan hajalle taisteluissa, joita kukaan ei ollut uskonut heidän pystyvän voittamaan.

Alicen kampa tarttui kuninkaan partaan. Siniset silmät avautuivat Edvardin tuntiessa Alicen nykäisyn, ja kuningas katsoi häneen tu...