ISO-kansi-A5b.jpg

TILAUS–TOIMITUSKETJUN HALLINTA - Digitalisoitumisen haasteet

Jouni Sakki

8. uudistettu painos 2014 (e-kirja)

Versio 8.1

Copyright © 2014 Jouni Sakki

Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.

Kirjan kustantaja:

Jouni Sakki Oy, www.jounisakki.fi

Kirjan aiempien versioiden ilmestymisvuodet:

1. ja 2. painos 1997

3. painos 1998

4. uud. painos 1999 (nimellä Logistinen prosessi)

5. uud. painos 2001(nimellä Tilaus–toimitusketjun hallinta)

6. uud. painos 2003

7. uud. painos 2009

Kannen suunnittelu: Ari Karhu

Epub: Ants Tuur, OY Flagella

ISBN 978-951-97668-5-0 (PDF)

ISBN 978-951-97668-6-7 (EPUB)

Vantaa 2014

Jouni Sakki

omakuva-1.jpg

Liikkeenjohdon konsulttina kirjan kirjoittajalla on 40 vuoden kokemus hankintatoiminnan ja logististen prosessien kehittämisestä kaupassa, teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa.

Suomen Logistiikkaforum myönsi Vuoden 2008 Logistikko -tunnustuksen konsultti ja yrittäjä Jouni Sakille. Tunnustuksen perusteluna oli hänen työnsä oston ja logistiikan koulutuksen kehittämiseksi.

Yhteystiedot: www.jounisakki.fi,

sähköposti: jouni.sakki(at)jounisakki.fi,

puhelin +358 50 60828.

Jouni Sakki on aikaisemmin julkaissut seuraavat kirjat:

Yrityksenostotoiminnot. Taloustieto ry, 1979.

Materiaalitoiminnot 1. AKH, Valtionpainatuskeskus, 1981.

Ostotoiminnan kehittäminen (toim.) Ekonomia- sarja. Weilin+Göös, 1982.

Suomalaisen yrityksen materiaalihallinto. Weilin+Göös, 1985.

Käytännön materiaalin ohjaus kaupassa ja teollisuudessa. Weilin+Göös, 1986.

Yrityksenmateriaalitalous. Taloustieto ry, 1987.

Logistiikan opas. MH-Konsultit Oy, 1992.

Logistinen materiaalin ohjaus. MH-Konsultit Oy, 1994.

Ostotoiminta yrityksen kehittämisessä. (Myös muita kirjoittajia.) WSOY, 1995.

Logistiikka tuottamaanarvoketjuanalyysi avuksi. TT-Kustannustieto Oy, 1996.

Esipuhe

Tämän esipuheen kirjoittaminen ajoittui Nokian matkapuhelinten myynnin aikoihin. Sen kaupan taustoista kertoo paljon teollisuuden tilinpäätöstilasto edelliseltä vuodelta. Elektroniikkatuotteiden toimiala (tol 26) teki vuonna 2012 ällistyttävästi tappiota ja peräti huikeat 2,7 miljardia euroa! Se oli lähes toimialalla maksettujen palkkojen ja tehtyjen poistojen verran. Lisäarvoa ei syntynyt juuri lainkaan. Koko toimialan jalostusarvo oli vain yksi prosentti viiden vuoden takaiseen verrattuna! Syynä tähän kaikkeen oli tietysti Nokia. Sen tappioon katosi toimialan 552 muunkin yrityksen työn tulos. Kaiken tämän karmeuden valossa Nokian puhelinliiketoiminnasta saama kauppahinta tuntuu huimaavan suurelta. Ei voi kuin onnitella kaupanneuvotelleiden taitavuutta. Jotain se tietysti kertoo myös siitä, että kaikesta huolimatta puhelinten ominaisuudet ja laatu herättävät luottamusta ja siitä kuinka kiihkeästi ostaja haluaa päästä mukaan tähän liiketoimintaan.

Tämä tapahtuma liittyy kirjan toisessa luvussa käsittelemääni teemaan liiketoiminnan tehokkuudesta. Tilastojen valossa siinä olisi meillä parannettavaa lähes kaikilla teollisuuden ja kaupan toimialoilla. Viidessä vuodessa on useimmilla toimialoilla taannuttu tai pysytty korkeintaan ennallaan. Toisessa luvussa todetaan myös: ”Kun kilpailu laskee tuotteen myyntihintaa, vaatii jo paikallaan pysyminen jatkuvaa kehitystä. Pitää keksiä parempia tuotteita, tehdä niitä vähemmällä työmäärällä tai maksaa työstä vähemmän.”

Erityisesti vähemmällä työmäärällä tekeminen on yksi tämän kirjan teemoista. Olen työskennellyt hankintatoiminnan, materiaalin ohjauksen ja yritysten tilaus–toimitusketjujen parissa koko työelämäni ajan, neljä vuosikymmentä. Kokemukset ovat kiistattomia: yritysten tuloksen ja kilpailukyvyn parantamiseksi on tilaus–toimitusketjuissa jatkuvasti paljon käyttämätöntä potentiaalia. Nyt verkkokaupan yleistyessä ja digitalisoitumisen tunkeutuessa arvoketjun kaikkiin vaiheisiin, on tilaus–toimitusketjujen kehittäminen entistäkin ajankohtaisempaa.

B2B-liiketoiminnan käsittelyn yhteydessä totean: ”Verkkokehityksessä on pakko olla mukana, koska kilpailijat tekevät todennäköisesti monenlaisia kokeiluja liiketoimintansa kehittämisessä. Verkottuneessa toimitusketjussa lisäarvo syntyy uudessa paikassa ja osapuolten entiset suhteet ja keskinäiset vaikutusmahdollisuudet muuttuvat.” Kirjan alaotsikolla ”digitalisoitumisen haasteet” haluan korostaa uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisen välttämättömyyttä. Verkottuva toimintamalli sopii meille kuitenkin ehkä paremmin kuin hyvin, sillä tällä pohjoisessa kuluttajia on vähän, etäisyydet ovat pitkiä ja kaupan volyymit pieniä. Juuri täällä kustannustehokkuuden pulmat on parhaiten ratkaistavissa verkottumalla.

Tässä on haasteita, joihin pyrin vastaamaan. Erityinen tarkoitukseni on selvittää sitä metodiikkaa, jonka avulla jokainen voi itse tutkia omia tavaravirtojaan rakentaessaan parempaa pohjaa kestävälle liiketoiminnalle. Kirjan oppeja voi soveltaa heti käytännössä internetissä toimivalla ja tähän tarkoitukseen kehitetyllä SCM Best Practice -sovelluksella (www.scmbestpractice.com). Se auttaa löytämään uuden ja vähemmän resursseja kuluttavan toimintatavan.

Omat empiiriset havaintoni olivat jo kirjan ensimmäisen painoksen lähtökohtavuonna 1997. Aikaisempia painoksia on myyty kaikkiaan noin 17.000 kpl. Se kertoo kirjan aiheen olevan jatkuvasti ajankohtainen. Tämä kahdeksas painos on jälleen melkoisesti uusiutunut. Olen karsinut ja päivittänyt vanhaa tekstiä ja lisännyt mukaan viimevuosina esitettyjä uusia ajatuksia yritysten tilaus–toimitusketjujen analysoimisesta ja kehittämisestä. Erityisesti verkkokaupan ja verkossa toimimisen lisääntyminen ovat antaneet paljon aihetta vanhan tekstin uusimiseen.

Julkaisen tämän kirjan e-kirjana uskoen sen parantavan kirjan saatavuutta ja kirjassa esitettyjen ajatusten hyödyntämistä.

Kirjan verkkosivulla www.jounisakki.fi on jonkin verran sellaista lisämateriaalia, jota ei ollut tarkoituksenmukaista sisällyttää kirjatekstiin.

Vantaan Tikkurilassa 6. tammikuuta, 2014

Jouni Sakki

Versiokohtaiset muutokset:

Versio 8.1: Tilastotiedot luvuissa 2 ja 9 on päivitetty vuoteen 2012.

1

Tilaus–toimitusketju liiketoiminnassa

Liiketoiminnan kielenkäyttö on täynnä uusia termejä ja käsitteitä, joita ei vielä muutama vuosi sitten ollut olemassakaan. Uudet termit ja käsitteet ovat yksi esimerkki kaikelle taloudelliselle toiminnalle tyypillisestä loppumattomasta muutoksesta. Kun asioita tehdään uudella tavalla, eivät vanhat käsitteet aina riitä.

Ensimmäisen luvun oleellisia aiheita:

• Luvussa täsmennetään tilaus–toimitusketjuun liittyvien käsitteiden sisältöä.

• Tilaus–toimitusketjun todetaan olevan käytännön seuraus toimintamallista, jossa yritykset pyrkivät keskittymään omaan erityisosaamiseensa. Keskenään toimivilla yrityksillä ei kuitenkaan tarvitse olla yhteisesti suunniteltua päämäärää.

• Tilaus–toimitusketjun yritysten yhteistyön edistämiseen on kehitetty joukko menetelmiä ja tekniikoita. Niitä esitellään lyhyesti tässä luvussa.

Tilaus–toimitusketju ja muita siihen liittyviä käsitteitä

Kun elintaso ainakin osassa maailmaa on valtavasti kohentunut, on taloudellinen aktiviteetti myös samassa suhteessa kasvanut. Ilmiön takana ovat poliittiset muutokset, markkina-alueiden yhdentyminen, kaupan esteiden väheneminen ja uusi kommunikaatioteknologia. Myös Kiinan, Intian, Venäjän ja Etelä-Amerikan maiden taloudellinen kehittyminen on osa kehitystä, jonka seurauksena yritysten toimintaympäristö on laajentunut.

Muutoksia on tapahtunut myös yritysten omissa toimintatavoissa. Lähes kaikkien tuotteiden tuotanto on hajautettu. Osat valmistetaan eri maissa ja ne kootaan yhteen toisaalla. Tämä on ehkä yksi näkyvimmistä globalisaation piirteistä.1Tämän ohella internetin ja sähköisen kaupan vakiintuminen ovat lisänneet kommunikoinnin ja kaupankäynnin vaihtoehtoja. Prosesseja ja tietoja tulee pystyä hallitsemaan monikanavaisesti. Nimikemäärät kasvavat, saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset lisääntyvät.

Yritykset keskittyvät entistä enemmän ydinosaamiseensa. Mikään yritys ei voi hallita kovinkaan montaa tuote- tai palvelualuetta; liiketoimintaan tarvitaan yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Maapalloistumisen johdosta yrityksillä on lisääntyvä tarve hallita saapuvat ja lähtevät tavara- ja tietovirrat paremmin. Vain maailmatalouden vaihtelevat suhdanteet hidastavat väliaikaisesti kehitystä.

Tilaus–toimitusketju

Tässä kirjassa käytettävä termi tilaus–toimitusketjun hallinta on suomennos käsitteestä supply chain management (SCM), joka yleistyi 1990-luvulla. SCM:n synty on sidoksissa edellä kuvattuihin liiketoiminnan muutoksiin ja erityisesti siihen, että kuluttajien hankkimat hyödykkeet tai palvelut saavat lopullisen sisältönsä vaiheittain monien liiketoimien yhteisvaikutusten seurauksena.

Ajatellaan vaikkapa pyykinpesujauhetta. Kuluttaja valitsee tarvitsemansa lähikaupasta, johon pesuaine tulee maahantuojalta kauppaketjun jakeluorganisaation kautta. Ennen maahantuontia ketjussa on valmistaja, kemiallisten raaka-aineiden valmistajia, pakkausten ja niiden raaka-aineiden valmistajia, erilaisia varastoimisen ja kuljettamisen vaiheita sekä kaiken kaikkiaan paljon tieto- ja rahavirtoja.

Samaa tarkoittaen näkee käytettävän myös termiä tarjontaketju. ”Maidon tarjontaketjulla tarkoitetaan joukkoa toimijoita, joiden toimi...