Kuva: Sanna Hellekoski

Arto Pietikäinen (s. 1960)

Psykologi ja psykoterapeutti. Työskentelee työterveyshuollossa ja yksityisvastaanotolla Tampereella. Terapiatyön lisäksi kouluttaa ja valmentaa niin ryhmiä kuin yksilöitä. Työskentelyote valmentava, aktiivinen ja tavoitekeskeinen. Työskentely pohjautuu käyttäytymisterapian menetelmiin, joista tekijä soveltaa etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Psykoterapeutin koulutuksena kognitiivisen käyttäytymisterapian nelivuotinen ylemmän erityistason tutkinto (YET). Lisätietoja: www.joustavamieli.com.

Onni-sarja

Onnellinen ihminen voi laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan lisätä laatuvuosia elämäänsä. Vaikka onnellisuuteen vaikuttavat muun muassa perinnölliset taipumukset ja tietyt olosuhteet, ihmisen omissa käsissä on noin 40 prosenttia onnellisuuden avaimista.

Onni-sarjan kirjat tarjoavat luotettavaa tietoa, käytännön ohjeita ja virkistäviä uusia ajatuksia kaikille terveyttä, tasapainoa ja tyytyväisyyttä arvostaville ja etsiville lukijoille.

© Kustannus Oy Duodecim ja Arto Pietikäinen

PL 874, 00101 Helsinki

www.duodecim.fi/kustannus

ISBN 978-951-655-111-4

Ulkoasu: Sanna-Reeta Meilahti

Kansi: Sanna-Reeta Meilahti

Kannen kuva: Thinkstock

Piirroskuvat: Kalleheikki Kannisto

Tämä on Kustannusosakeyhtiö Duodecimin vuonna 2009 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos.

Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.

Lukijalle

Psykologista joustavuutta pidetään hyväksymis- ja omistautumisterapian keskeisenä prosessina. Hyväksymis- ja omistautumis­terapia puolestaan luetaan kuuluvaksi käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian psykologiseen hoitoperinteeseen. Tämän kirjan otsikkoa Joustava mieli – Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta voidaan pitää hyvin osuvana. Viimeaikainen psykologinen tutkimus viittaa vahvasti siihen, että psykologinen joustavuus on keskeinen psykologisiin hoitoihin liittyvä prosessi. Vaikuttaa siltä, että psykologisen joustavuuden lisääntyminen hoidon aikana on selvästi yhteydessä parempaan hoitotulokseen. Mitä enemmän psykologinen joustavuus lisääntyy, sitä enemmän tapahtuu myönteisiä muutoksia. Toisaalta on myös havaittu, että psykologinen joustavuus on yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin. Mitä enemmän psykologista joustavuutta ilmenee, sitä parempi on psykologinen hyvinvointi.

On siis hyvin mielenkiintoista, että olemme saaneet kirjan, joka käsittelee psykologista joustavuutta. On tärkeää, että saamme esimerkkejä siitä, miten psykologiseen joustavuuteen voidaan vaikuttaa ja mitä se voi tarkoittaa käytännössä. On tärkeää, että saamme lisää materiaalia ja esimerkkejä siitä, miten psykologista hyvinvointia voidaan edistää. Kirjan Joustava mieli yksi tärkeistä sanomista on se, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä omien valintojensa ja pienten tekojen kautta. Välillä tämä yksinkertainen, mutta samalla vaikea asia unohtuu ja jää huomaamatta.

Ihminen tekee elämässään paljon valintoja. Näitä valintoja ilmenee joka päivä. Tärkeimmät valinnat koskevat sitä, yrittääkö muuttaa jollakin tavalla asioita, joista on itselle pitkällä aikajaksolla huonoja seurauksia. Asiaa lähestytään hyväksymis- ja omistautumisterapiassa erilaisista näkökulmista: omistautumalla hyvää elämää edistäviin toimintoihin sekä käsittelemällä rakentavasti omia tunteita ja ajatuksia. Joustava mieli käsittelee molempia puolia lisäten siten joustavuutta. Kirja on arvokas ja hyödyllinen opas moniin erilaisiin elämäntilanteisiin. Siinä käydään läpi monta tärkeää elämänaluetta ja annetaan niihin hyviä, nykyaikaisia työkaluja.

Kirjan yksi pääaihe on stressi. Stressi voi vaikuttaa hyvin monella tavalla elämäämme, kuten kirjassa mainiosti kuvataan. Stressi liittyy siihen, mitä teemme ja miten toimimme. Se liittyy myös elämässä ajoittain ilmeneviin vaikeuksiin ja sitä kautta ajatuksiimme ja tunteisiimme. Kirjassa on käsitelty stressin luonnetta, ja se tarjoaa hyviä ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja stressin käsittelyyn ja hoitoon. Sen menetelmiä voidaan soveltaa laajemminkin muun muassa uupumuksen ja masennuksen hoitoon.

Kirja sopii hyvin moneen erilaiseen tarkoitukseen. Sitä voidaan käyttää psykologisten hoitojen yhteydessä itseopiskeluvälineenä. Se sopii myös erilaisiin koulutustarkoituksiin. Se sopii sekä psykolo­giaan vasta perehtyville että jo ammatillisesti toimiville terveydenhoitoalan ihmisille. Monipuolisuutensa ja käytännönläheisyytensä ansiosta sitä on ilo suositella kaikille stressistä, uupumuksesta ja masennuksesta kärsiville ihmisille sekä kaikille, jotka haluavat parantaa elämänsä laatua ja voida paremmin.

Jyväskylässä ja Tampereella 15.6.2009

Raimo Lappalainen		Martti T. Tuomisto
Professori		Professori
Psykologian laitos		Psykologian laitos
Jyväskylän yliopisto		Tampereen yliopisto

Oletko halukas kokeilemaan tätä?

Tämän kirjan tarkoitus on auttaa sinua kohtaamaan elämään kuuluvaa luonnollista stressiä, uupumusta ja alakuloisuutta uudella tavalla. Se tarjoaa työkaluja, joiden avulla voit oppia toteuttamaan enemmän itsesi näköistä, mielekästä elämää. Kirja on suunnattu kaikille niille, jotka aika ajoin huomaavat elämänsä muuttuneen kamppailuksi. Huomaat sen siitä, kun ilo alkaa kadota elämästä, väsymys ja univaikeudet toistuvat yhä useammin tai töissä käyminen on taistelua uupumusta vastaan. Tavoite on auttaa sinua sellaiseen muutokseen, että kamppailu stressiä, uupumusta, masennusta, univaikeuksia, itsetunto-ongelmia tai murehtimista vastaan ei vie päähuo­miota elämässäsi.

Kirja ei rajoitu vain stressin ja uupumuksen käsittelyyn. Samoja menetelmiä voi soveltaa myös monien mielenterveysongelmien hoidossa. Jos kärsit sosiaalisten tilanteiden pelosta, paniikkioireista tai masennuksesta, hyödyt yhtä lailla keinoista, joita kirja esittelee. Vain käytännön esimerkit, joita on runsaasti, liittyvät stressiin ja uupumukseen.

Henkilökohtaisia työkaluja tarjoavaan oppaaseen on tarvetta, koska stressi, työuupumus ja masennus ovat niin yleisiä. Lähes kaikilla meillä on kokemuksia haitallisen stressin seurauksista. Omatoiminen työskentely luotettavien menetelmien avulla voi antaa sinulle riittävästi eväitä toteuttaa muutoksia, joita kaipaat.

Kirjaa voi käyttää itsenäisesti tai osana kuntoutumistyötä, psykoterapiaa, neuvontaa tai ryhmäohjausta ammattilaisen tukemana. On viisasta hakeutua tarvittaessa terveydenhuollon asiantuntijan vastaanotolle, jolloin et jää yksin ongelmiesi kanssa – kuten niin monet jäävät.

Kirjan käsittelemistä aiheista on kirjoitettu paljon mutta ei siitä näkökulmasta, jota tämä kirja esittelee. Näkökulman taustalla ovat kaikkein uusimmat, tutkimuspohjaiset, hyvinvointimuutoksia tukevat psykologiset mallit.

Kirja pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, joka on arvioitu tehokkaimmaksi psykologisen hoidon muodoksi. Sitä suositellaan nykyään useimpiin psykologisiin ongelmiin. Sen juuret ovat oppimisen psykologiassa ja kognitiivisen psykologian sovelluksissa. Käyttäytymisterapian menetelmät ovat aktiivisia, tavoitteellisia ja harjoittelupainotteisia. Niin myös tässä kirjassa.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia kuuluu kolmannen aallon käyttäytymisterapiamuotoihin. Se haastaa perinteiset muutosstrategiat ja tarjoaa paljon uusia menetelmiä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Uusista näkökulmista huolimatta se pohjaa tukevasti käyttäytymisterapian perinteeseen, jota yhdistää vankka teoriapohja ja tutkimusperinne. Menetelmät ovat osoittautuneet toimiviksi lukuisissa tutkimuksissa. Steven C. Hayes on yksi suuntauksen pääkehittäjä. Hänen teoksensa Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää ilmestyi suomeksi syksyllä 2008.

Kun tutustuin hyväksymis- ja omistautumisterapiaan omassa psykoterapeutin koulutuksessani, se tuntui kiinnostavalta alusta saakka. Olin aiemmin oppinut, että ajatusten sisältö on ongelmallista masennuskokemuksessa. Uudessa menetelmässä painopiste siirrettiinkin siihen, mikä on henkilön suhde omiin ajatuksiin. Ajatukset tuottavat ongelmia vain, jos emme kykene näkemään niitä mielemme tuotteina, vaan sekoitamme ne tosiasioihin.

Myös arvojen käsittely psykoterapiassa ja stressinhallinnassa teki vaikutuksen. Kun selkiyttää itselleen, mikä on elämässä tärkeää, se auttaa motivoitumaan muutoksille. Ihmiset saa liikkeelle vain ne muutokset, jotka vievät heidän elämäänsä arvojen suuntaan ja kohti asioita, joista he sydämessään eniten välittävät.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia leviää nopeasti. Koko ajan julkaistaan uusia tutkimuksia sen vaikuttavuudesta, ja ne puhuvat puolestaan. Esimerkiksi ruotsalainen Joanne Dahl on kansainvälisesti tunnettu kipupotilaiden hoidon kehittäjä tämän hoitomuodon käyttäjänä. Hän ja Tobias Lundgren ovat julkaisseet aiheesta työkirjan nimeltä Beyond Your Pain (2006). Suomessa hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on opetettu kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutuksessa, josta kiitos koulutuksen vetäjille, etenkin professoreille Raimo Lappalainen ja Martti Tuomisto.

Kirja pohjautuu myös siihen kokemukseen, jota vuodet työterveyspsykologina ja psykoterapeuttina ovat opettaneet. Asiakkaat ovat olleet tärkein opastajani. Heidän kanssaan olen oppinut ymmärtämään paremmin erilaisten psykologisten ongelmien mekanismeja sekä muutosten esteitä ja mahdollistajia.

Kultaisena sääntönä kirjassa on käytännönläheisyys mutta vankkaan tutkimuspohjaan nojautuen. Kirja haastaa lukijansa kokeilemaan eri harjoituksia itse. On parasta, kun luotat siihen, mitä kokemuksesi kertoo niiden toimivuudesta – kunhan ensin maltat harjoitella niitä. Kyse on pitkälti taitojen harjoittelusta, jonka voi rinnastaa pyörällä ajoon: sitäkään ei opita kirjoja lukemalla vaan harjoittelemalla.

Kirjassa on paljon esimerkkejä, jotka pohjautuvat todellisuuteen. Niitä on muokattu ja yhdistelty niin, että ne eivät ole tunnistettavia. Esimerkkien avulla saat käsityksen harjoitusten tarkoituksesta niin, että voit tehdä niitä omatoimisesti halukkuutesi mukaan. Harjoituksia on kaikkiaan noin neljäkymmentä. Niitä yhdistää luotettavuus; ne ovat sellaisia harjoituksia, jotka löytyvät tutkituista, julkaistuista hoito-ohjelmista. Yleensä myös lähdeviite mainitaan. Lisäksi kirjan lopussa on lukuvinkkejä, jos haluat perehtyä tarkemmin taustatutkimuksiin tai lukea aiheesta lisää.

Kirjan ensimmäiseen osaan on koottu taustatietoa stressistä. Pääpaino siinä on kamppailussa stressiä, uupumusta ja masennusta vastaan. Tutustut siihen, miten ratkaisukeinot voivat muuttua osaksi ongelmaa ja pahentaa sitä. Jokainen meistä kokee ajoittain stressiä, alakuloa ja muita epämiellyttäviä tunteita. Tärkeää on se, miten käsittelet kokemuksiasi. Tässä osassa kirjaa lukijaa haastetaan myös pohtimaan mitä siitä seuraa, jos onnellisuuden ja hyvän olon tavoittelu vie kaiken huomion elämässä. Kärsimys jossakin muodossa on osa elämää, eikä sitä voi välttää. Vain tapamme käsitellä sitä tekevät siitä ongelmallisen.

Toisessa osassa esitellään hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) periaatteet ja psykologinen joustavuus, joka on kyky toimia eri tilanteissa tietoisesti, avoimesti ja läsnä olevasti. Se mahdollistaa tarkoituksenmukaisen, joustavan toiminnan myös vaikeissa tilanteissa, kun toimintaa ohjaavat omat arvosi ja tavoitteesi eivätkä epämiellyttävät tunteet tai ajatukset.

Psykologinen joustavuus on osoittautunut taidoksi, jota voi kehittää. Se ennustaa ihmisten kykyä selvitä ongelmistaan hyvin erilaisilla ongelma-alueilla. Parisuhdevaikeudet, masennus, ahdistuneisuusongelmat (kuten paniikkihäiriö tai sosiaalisten tilanteiden pelko), työstressi, päihdeongelmat, itsetunto-ongelmat ja kipuun liittyvät ongelmat ovat esimerkkejä, joissa psykologinen joustavuus tutkimusten mukaan auttaa (Hayes ym., 2008).

Kolmannessa osassa siirrytään taitoharjoittelun alueelle. Osa ”Vapaudu kamppailusta” sisältää kuusi psykologisen joustavuuden osa-aluetta ja niihin liittyviä harjoituksia. Ensin käsitellään suhdettasi omiin ajatuksiin ja tunteisiin, joiden kohtaaminen uudella tavalla auttaa muuttamaan omaa stressin käsittelyä. Tarkoitus on auttaa sinua pääsemään irti ajatusten ylivallasta, mihin luotuja harjoituksia käydään läpi kaikkiaan noin kymmenen.

Seuraavaksi harjoittelet kykyä olla läsnä nykyhetkessä. Siihen tarkoitukseen esitellään tietoisen läsnäolon harjoituksia, joissa on paljon samaa kuin ikivanhoissa itämaisissa meditaatioharjoituksissa. Tässä on kuitenkin tarkoitus vain kehittää kykyäsi olla läsnä nykyhetkessä, tarkkaavaisesti ja ei-tuomitsevasti. Opit havainnoimaan omia sisäisiä kokemuksiasi kuten ajatuksiasi ja tunteitasi ilman, että pyrkisit millään tavalla muuttamaan niitä. Se kehittää suvaitsevaisuutta niitä kohtaan.

Tietoinen läsnäolo pohjustaa seuraavaa taitoa: tunteiden hyväksynnän harjoittelua. Opit, miten yritykset kontrolloida epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia vain vahvistavat niitä. Kontrollin sijasta harjoittelet suvaitsevaisuutta omia tunteitasi kohtaan.

Neljäs psykologisen joustavuuden alue tuo tarkasteltavaksi oman itseluodun minäkäsityksesi. Se tarkoittaa niitä arviointeja, joita olet oppinut pitämään itseäsi kuvaavina kuten fiksu, äkkipikainen, tunteellinen tai ystävällinen. Mielipiteisiin itsestäsi pohjautuu myös (ammatillinen) itsetuntosi. Tämä on tärkeä luku, jos koet, että huono itsetunto on ongelmasi (Luku 11 ”Et ole ajatuksesi etkä tunteesi”).

Kaksi viimeistä joustavuuden aluetta liittyvät arvoihin. Arvot vastaavat kysymykseen, mitä sinä pidät tärkeänä elämässä. Millainen haluaisit elämäsi olevan ja mistä välität? Osa meistä on kadottanut kosketuksen näihin sisäisiin valintoihimme ja kulkee elämää kuin ajopuu, vailla suuntaa ja merkitystä. Yksin sellainen saattaa aiheuttaa masennusta: vaikka sinulla olisi ulkoisesti kaikki hyvin, elämäsi tuntuu tyhjältä ja ontolta. Kaipaat jotakin, mutta et itsekään tiedä mitä. Juuri tässä kohdassa luku 12 ”Kirkasta omat arvosi” voi auttaa sinua.

Ei riitä, että tiedostaa arvonsa, vaan vielä tärkeämpää on toteuttaa niitä elämässään. Niinpä luku 13 ”Omistaudu tekoihin, joista välität” auttaa sinua suunnittelemaan pieniä tekoja ja tavoitteita, joiden avulla voit toteuttaa käytännössä omia arvojasi. Niiden toteuttamiseen liittyvien harjoitusten yhteydessä käsitellään myös esteitä, joita tavoitteiden tiellä tulee. Juuri esteet vaikeuttavat elämästä elinvoimaista elämää. Ne voivat olla joko ulkoisia (kuten liian kaukaisia ja epärealistisia tavoitteita) tai sisäisiä, psykologisia esteitä, kuten omat pelkomme, epävarmuus, kriittiset ajatukset tai aiemmat pettymykset. Esteiden raivaaminen on yksi kirjan perustavoitteista. Luovu kamppailusta omien pelkojen ja huolien kanssa, ja suuntaa elinvoimasi ja energiasi siihen, mikä on sinulle elämässä tärkeää.

Kirjan neljäs osa ”Elinvoimaista elämää” käsittelee psykologisen joustavuuden soveltamista. Ensimmäiseksi käsitellään murehtimista. Saat mallin siitä, miten psykologista joustavuutta voi hyödyntää murehtimisen käsittelyssä. Se auttaa sinua lopettamaan köydenvedon huoliesi kanssa.

Luvussa 15 ”Kevennä univaikeuksien taakkaa” on koottu sekä perinteisen kognitiivisen terapian unettomuuden hoitomenetelmiä että niitä joustavuuden taitoalueita, joista on hyötyä unettomuuden käsittelyssä.

Luku 16 ”Tuo tunneälysi työyhteisöön” esittelee jämäkkyyden vahvistamisen harjoituksia. Omien tarpeiden suora ilmaiseminen, pyyntö tai kieltäytyminen voivat auttaa sinua, kun joudut puolustamaan oikeuksiasi vaikkapa omaan aikaan. Vuorovaikutusjoustavuus puolestaan tarkoittaa tunneälyn kehittämistä. Opit ohjaamaan käyttäytymistäsi arvojesi ja tavoitteiden pohjalta, vaikka tuntisit juuri sillä hetkellä kiukkua tai mielipahaa.

Luvussa 17 ”Vapauta aikaa arvoillesi” joustavuuden soveltamista tarkastellaan vielä oman ajankäytön suunnittelun avulla. Elinvoimaisuuttasi tukee, mikäli saat vapautettua aikaa omien arvojesi palvelukseen. Luvussa käsitellään myös perinteisiä ajanhallinnan taitoja kuten suunnittelua, priorisointia ja tehtävien jakamista.

Luku 18 ”Valintoja hankalassa tilanteessa” käsittelee kolmen esimerkin avulla työolosuhteita, joissa ihmisillä on pitkäkestoisesti paha olla. Työyhteisö on riitaisa, olet katkeroitunut ja vihainen esimiehillesi, tai työn mielekkyys on kadonnut jo aikoja sitten. Millaisia vaihtoehtoja sinulla on siinä tilanteessa?

Kirjassa käsitellään melko kriittisesti ajatuksiamme, jotka tuottavat usein kärsimystä etenkin silloin, kun ajattelet itsestäsi kriittisesti ja negatiivisesti. Ajatukset voivat antaa myös haitallisia neuvoja ja pahentaa kamppailua stressin ja masennuksen kanssa. Mutta ajatuksilla on toinenkin puoli: ne mahdollistavat ongelmanratkaisun ja luovan ideoinnin. Osaamme yhdistää asioita toisiinsa ajattelun avulla, ymmärrämme syy- ja seuraussuhteita sekä ajan eri suhteita (mennyt, nykyisyys ja tuleva).

Tähän kykyyn pohjautuu yksinkertainen ongelmanratkaisumenetelmä, joka esitellään luvussa 19 ”Mielesi luova ongelmanratkaisija”. Se auttaa saamaan esiin luovan puolen mielestä silloin, kun sinun täytyy löytää mahdollisimman hyviä ratkaisuja ongelmiisi – sellaisiin, joihin on ratkaisuja.

Yksilöllisen hyvinvoinnin tukeminen on kirjassa keskeistä. Työolosuhteiden kehittäminen ja yleiseen työhyvinvointiin panostaminen ovat yhtä tärkeitä, ja niiden pitää olla jatkuvaa. Asiaan on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, eikä syyttä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikesta kehittämisestä huolimatta työhön kuin työhön jää asioita, jota tuottavat epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita. Koska niitä ei voi poistaa, meidän on elettävä niiden kanssa.

Loppujen lopuksi elämän tasapainoisuus syntyy siitä, että koem­me elävämme mielekästä ja merkityksellistä elämää. Psykologinen joustavuus auttaa sinua niiden esteiden raivaamisessa, joita tiellesi tulee, kun suuntaat kohti täyttä elämää.

Orivedellä heinäkuussa 2009

Arto Pietikäinen

Osa I

Kamppailu stressin kanssa

Kamppailu stressin kanssa

Aluksi tarkastellaan sitä, miten luonnollinen elämään kuuluva stressi eroaa siitä pahasta olosta, jota kamppailu stressin, uupumuksen tai masennuksen kanssa saattaa aiheuttaa. Tutustut kehon stressimekanismiin, joka on alun perin luotu suojelemaan meitä vaaratilanteissa. Tunteet ja kehon reaktiot ovat osa mekanismia.

Tavat, joilla käsittelet luonnollista stressiä, on tärkeä ensin tunnistaa ja sitten arvioida niiden toimivuutta. Elämä tuottaa erilaisia menetyksiä ja stressitilanteita. Joku läheisesi kuolee, tai parisuhde, joka oli tarkoitettu kestämään, päättyy ilman omaa haluasi. Yksistään se, että pyrit kohti omia tavoitteitasi, aiheuttaa luonnollista stressiä. Kamppailu stressin kanssa sen sijaan saattaa pahentaa ajan myötä sitä ja aiheuttaa uupumusta ja masennusta.

Voit kamppailla monien asioiden kanssa. Univaikeudet, murehtiminen, heikko itsetunto, uupumus, voimakas stressi, masennusoireet ja erilaiset ahdistuneisuusongelmat voivat saada sinut pois tolaltaan. Voit kamppailla myös ihmissuhteiden solmujen kanssa joko parisuhteessa tai vanhempana kasvatusongelmien kanssa.

Ovatpa epämiellyttävät kokemuksesi miltä elämänalueelta tahansa, samat toimintamallit aktivoituvat. Niiden tarkoitus on auttaa sinua käsittelemään epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita, joita kokemuksesi herättävät.

Sellaisia tunteita heräsi myös johdantoesimerkissä, jossa tutustut Liisan työyhteisöön ja kolmen henkilön kokemaan työstressiin siellä.

Esimerkki. Liisan tarina

Liisa, 40 vuotta, ja Kirsti, 36 vuotta, olivat samassa toimistossa töissä. He olivat vuosien aikana ystävystyneet keskenään ja jakoivat myös yksityiselämän asioita. Molempien työhön kuului taloushallinnon tehtäviä. Liisa teki kirjanpitoa ja Kirsti setvi matkalaskuja ja juoksevia asioita. Lomat heillä olivat eri aikaan, ja he tuurasivat toisiaan. He olivat olleet samassa työhuoneessa, kunnes toimitilat laajenivat ja heillä oli ollut omat huoneet noin vuoden. Tosin nyt Kirsti jakoi huoneen uusimman tulokkaan Hannan kanssa. Hänet oli alun perin palkattu kesäksi, mutta hän jatkoi syksyllä, koska oli tarvetta lisätyövoimaan.

Sitten tapahtui jotain. Eräänä päivänä Liisa meni itkien esimiehensä Markun luokse ja kertoi Hannan kiusaavan häntä. Liisa väitti, että Hanna oli levittänyt hänestä valheellisia juoruja kahvihuoneessa. Esimies oli ymmällään. Kävi ilmi, että tapahtumasta oli Liisan mukaan kolme viikkoa. Siitä asti heidän välinsä olivat olleet jääkylmät.

Hanna oli ystävystynyt nopeasti Kirstin kanssa. He kävivät töiden jälkeen yhdessä kaupungilla ja tapailivat muutenkin kun asuivat samalla suunnalla. Liisa koki, että pian Hannan tulon jälkeen Kirsti oli kääntänyt hänelle selkänsä. Hän syytti Hannaa heidän väliensä rikkomisesta. Liisa sanoi, että Hanna oli alusta asti suhtautunut vihamielisesti häneen. Hän oli kuullut, kuinka Hanna oli kertonut kahvihuoneessa hänen yksityisasioitaan, joista vain Kirsti oli tiennyt.

Liisa oli itkuinen ja ahdistunut. Hän oli ymmällään myös Kirstin kylmäkiskoisesta suhtautumisesta. Esimies kysyi, mitä Liisa toivoi hänen tekevän. Kun Liisa ei osannut sanoa mitään, Markku ehdotti, että he pitävät palaverin, jossa on mukana Hanna, Kirsti, Liisa ja hän. Liisa kieltäytyi ensin, mutta seuraavana päivänä hän sanoi haluavansa sellaisen. Hän oli valvonut yön ja miettinyt, mikä olisi viisasta.

Palaveriin meno jännitti Liisaa. Hän vältteli Kirstiä ja Hannaa eikä käynyt kahvihuoneessa. Palaverissa Kirsti oli hiljaa, ja Hanna puhui paljon. Hän väitti, että Liisa oli vain kateellinen hänelle, kun Hanna oli nopeampi ja tuli hyvin toimeen kaikkien kanssa. Hanna myös vihjaisi, että Liisa teki paljon virheitä työssään. Liisa loukkaantui väitteistä ja alkoi itkeä. Kirsti yritti sanoa jotain, mutta Hanna puhui päälle. Lopulta Markku totesi, ettei tästä tule mitään, ja sanoi, että palaveri keskeytetään.

Pian tämän jälkeen Liisa jäi sairauslomalle diagnoosina keskivaikea masennus.

Tästä tilanteesta kaikkien stressi alkoi kasvaa. Liisa oli ahdistunut ja pettynyt Kirstin vaikenemiseen. Hän olisi odottanut tämän puolustavan itseään Hannan loukkauksia vastaan. Liisa murehti sairausloman aikana välirikkoa Kirstin kanssa ja sitä, miten voi palata töihin.

Liisa syytti myös itseään siitä, että oli mennyt ottamaan asian puheeksi, koska se hänen mukaansa vain pahensi tilannetta. Hänellä oli nyt useampi ongelma: katkenneet välit Kirstin kanssa ja epäluottamus esimiestä kohtaan, kun tämä ei kyennyt hoitamaan tilannetta. Lisäksi hän oli masentunut ja kärsi univaikeuksista. Hän myös häpesi sairauslomalla oloa, ei liikkunut missään eikä halunnut tavata ystäviään.

Kirsti puolestaan tunsi syyllisyyttä omasta vaikenemisestaan palaverissa. Hän katui sitä, ettei ollut puolustanut Liisaa Hannan hyökkäyksiltä. Hän valvoi useita öitä ja mietti, voisiko soittaa Liisalle ja pyytää anteeksi.

Markku koki epäonnistuneensa esimiehenä. Hän moitti itseään, ettei ollut huomannut Liisan pahaa oloa aikaisemmin. Hän kritisoi itseään myös siitä, että oli mennyt lukkoon, kun palaverissa itkettiin ja tunnelma oli ahdistunut.

Kaikki kohtasivat stressaavan, epämiellyttävän kokemuksen töissä. Jokaisen omat tavat käsitellä asiaa aktivoituivat. Niistä pitkälti riippuu tarinan jatko. Miten Liisa toipuu ja kykenee palaamaan töihin? Miten Kirsti käsittelee omaa syyllisyyttään? Miten Markku saa takaisin oman varmuutensa hoitaa henkilöstöasioita?

Aluksi voi olla vaikea tunnistaa negatiivisten ajatusten ja tunteiden välistä yhteyttä, koska ajatukset ovat niin automaattisia, että niitä tuskin huomaa. Opettele kysymään itseltäsi yhä uudelleen stressaavissa tilanteissa: mitä ajatuksia ...