Copyright © Docendo Oy ja Harto Pönkä

Tämän teoksen tekstin ja kuvien jäljentäminen ilman lupaa painamalla, monistamalla, skannaamalla, tai muilla tavoin kielletään tekijänoikeuslain mukaisesti.

Kansi: Sami Piskonen

Kirjaa voi tilata kustantajalta:

Docendo Oy

Ylistönmäentie 24

40500 Jyväskylä

Puh. 044 727 0250

www.docendo.fi

info@docendo.fi

ISBN ePub: 978-952-291-145-2

ISBN painettu kirja: 978-952-291-090-5

Alkusanat

Tämän kirjan tarkoituksena on kertoa, mistä sosiaalisessa mediassa on kyse: mitä käsitteellä tarkoitetaan, millaisia vaiheita sillä on ollut, mitä sosiaalisen median palvelut ovat, miten somessa kannattaa toimia ja millaisia ilmiöitä sosiaalisissa verkostoissa esiintyy. Kirja on yleisteos kaikille sosiaalisesta mediasta kiinnostuneille. Aloittelevat somen käyttäjät voivat suhtautua tähän kuin matkaoppaaseen, ja kokeneemmat löytävät tästä uusia vinkkejä sekä täydentävää tietoa.

Kirjassa tarkastellaan sosiaalista mediaa monesta näkökulmasta ja pyritään aiheen kokonaisvaltaiseen ja laajaan käsittelyyn. Kirjan kolmanteen osaan on otettu runsaasti mukaan erilaisia sosiaalisen median palveluja, ja neljännessä osassa puolestaan käydään läpi sosiaalisen median enemmän tai vähemmän tunnettuja ilmiöitä sekä käyttötapoja.

Kirja ei pyri olemaan täysin objektiivinen, vaan on kirjoittajansa näköinen. Suuri osa kirjan sisällöstä perustuu omiin kokemuksiini, tutkimuksiini ja näkemykseeni sosiaalisesta mediasta. Taustaltani olen opettaja, tutkija, yrittäjä ja isä – nämä kaikki roolit vaikuttavat osaltaan siihen, miten katson sosiaalista mediaa. Tältä pohjalta annan myös suosituksia eri some-palvelujen käytöstä, mutta pyrin esittämään perusteluni ymmärrettävästi, jotta lukijana voit muodostaa oman käsityksesi.

Tutkijan näkökulma ilmenee siten, että olen tehnyt laajan taustatyön pitääkseni huolen siitä, että kirjassa kerrotut faktat ovat oikein. Eniten olen velkaa menneiden vuosien sosiaalisen median aikalaislähteille, joita ilman somen historiasta kertominen olisi nyt jälkikäteen vaikeaa. Tapahtumien dokumentointi on jotain, jonka arvon huomaamme vasta vuosien päästä. Merkittävä lähde on ollut myös Wikipedia-tietosanakirja, jonka tekemiseen on osallistunut tuhansia kirjoittajia. Esitän lämpimän kiitoksen kaikille lähteilleni!

Olen kirjoittanut Lehmätkin lentäis -blogia (osoite: http://harto.wordpress.com/) vuodesta 2006 lähtien, ja usein aiheena on ollut juuri sosiaalinen media. Kirjaa tehdessäni blogini on ollut korvaamaton dokumentti sosiaalisen median vaiheista. Tämän kirjan voi osittain nähdä koosteena blogikirjoituksistani, toki uudelleenkirjoitettuna ja jalostuneena.

Omalta kannaltani tämä kirja on myös jatkoa vuonna 2009 tekemälleni ­SlideShare-esitykselle ”Sosiaalisen median käsikirja verkkoliftareille” (osoite: http://www.­slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-ksikirja-verkkoliftareille), joka on kerännyt verkossa yli 11000 katselukertaa. Jo silloin oli tarve kotimaiselle sosiaalisen median yleisoppaalle. Kun sain mahdollisuuden tämän teoksen kirjoittamiseen, näin siinä tilaisuuden laajentaa tuota vuosien takaista esitystä.

Tervetuloa yhteiselle matkalle sosiaaliseen mediaan – sen menneisyyteen, nykyisyyteen ja hieman tulevaisuuteenkin,

Harto Pönkä

Oulussa heinäkuussa 2014

Kiitokset

Kiitän kaikkia, jotka ovat auttaneet tämän kirjan tekemisessä. Kiitos haastattelusta Jarmo Lahti, Marko Forss, Anne Rongas, Jaana Nyström, Olli Parviainen, Lilly Korpiola ja Kari A. Hintikka. Kiitos avusta Tarmo Toikkanen, Linda Saukko­-Rauta, Tuija Aalto, Miia Kosonen, Tom Laine ja Petteri Tarkkonen.

Kiitos tekstin oikoluvusta ja tarkistamisesta Jukka Korpelalle. Niin ikään kiitos käsikirjoituksen osittaisesta tarkistamisesta ja asiantuntija-avusta Tarmo Toikkaselle ja Olli Parviaiselle. Kustantaja Harri Simolaa kiitän mahdollisuudesta kirjoittaa tämä kirja sekä avusta prosessin kaikissa vaiheissa.

Erityisen kiitoksen monen vuoden aikana käydyistä antoisista keskusteluista ja kaikesta teiltä oppimisestani esitän Jari Larulle, Toni Nummelalle, Mikko Manniselle, Janne Ruohistolle ja Miikka Salavuolle. Kiitokset myös työtovereilleni Innowisessa, vanhemmilleni ja kaikille muille, jotka ovat tavalla tai toisella edesauttaneet tämän teoksen valmistumista.

Lopuksi kiitokset vaimolleni Tainalle ja lapsilleni, että tuitte minua tämän kirjan tekemisessä.

Harto Pönkä

Oulussa 30.9.2014

1. Johdanto

Internet tai tuttavallisemmin netti on muuttunut paljon viimeisen viidentoista vuoden aikana. Muutoksia on tapahtunut sekä internet-tekniikoissa että käyttäjien laitteissa ja nettiyhteyksien nopeuksissa. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut netin käyttäjilleen tarjoamissa mahdollisuuksissa: omien sisältöjen julkaiseminen sekä muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen netin kautta on nyt ratkaisevasti helpompaa ja monipuolisempaa kuin vielä 2000-luvun alkuvuosina.

Aluksi netin uusia tuulia nimitettiin Web 2.0:ksi, millä viitattiin siihen, että uudet teknologiat tulisivat muuttamaan Internetiä niin paljon, että voitiin puhua peräti uuden sukupolven webistä. Käytännössä kyse oli tekniikoista, jotka mahdollistivat aiempaa reaaliaikaisemmat ja monipuolisemmat nettipalvelut, ja tämän myötä syntyikin nopeasti runsaasti uuden tyyppisiä verkkopalveluita. Web 2.0:n sanottiin myös muuttavan netin käytön entistä osallistuvammaksi ja tekevän verkkoviestinnästä monelta monelle -tyyppistä.

Uusiin Web 2.0 -palveluihin lukeutuivat meille sittemmin tutuiksi tulleet Facebook (2003), LinkedIn (2003), WordPress (2003), YouTube (2005), Twitter (2006) ja monet muut. Nämä käyttäjien vuorovaikutukseen ja verkottumiseen toimintansa perustavat palvelut saavuttivat nopeasti suuren suosion. Vuodesta 2007 lähtien siirryttiin vähitellen puhumaan sosiaalisesta mediasta, joka kuvaa osuvasti netissä tapahtunutta ja yhä käynnissä olevaa murrosta: suurin muutos ei lopulta tapahtunut teknologioissa, vaan netin käyttäjien toimintatavoissa. Siitä tuli aiempaa sosiaalisempaa, ja se keskittyi usein käyttäjien toisilleen jakamien sisältöjen kuten videoiden ja valokuvien ympärille. Aiemmin netinkäyttöä kuvattiin yleisesti ”surffailuksi”, millä viitattiin lähinnä www-sivustojen selailuun linkkejä seuraten, mutta sosiaalisen median myötä käyttäjistä tuli aktiivisia tekijöitä, välittäjiä ja osallistujia.

Kuten uuteen teknologiaan perustuville keksinnöille on tyypillistä, sosiaalisen median yleistyminen alkoi ensin opiskelijoista ja tietotekniikkaan vihkiytyneistä netinkäyttäjistä, mutta sen jälkeen some levisi nopeasti myös vanhempiin ikäluokkiin. Tällä hetkellä suuri enemmistö suomalaisista käyttää aktiivisesti sosiaalisen median palveluja, ja suhteellisesti nopeimmin sen käyttö on viime vuosina lisääntynyt eläkeläisten keskuudessa.

Koska sosiaalisella medialla on alusta alkaen nähty olevan monia positiivisia mahdollisuuksia, se valjastettiin nopeasti palvelemaan jos jonkinlaisia tarkoitusperiä. Yritykset käyttävät sosiaalista mediaa markkinoinnissa, järjestöt vapaaehtoistyössä, poliitikot politikoinnissa, opettajat opetuksessa, toimittajat journalismin teossa, kunnat kuntalaisten palveluissa, kirkot sanomansa julistamisessa ja niin edelleen. Sosiaalinen media on myös synnyttänyt lukuisia uusia ammattialoja ja työtehtäviä, esimerkkeinä yhteisömanagerit, Facebook-ylläpitäjät, muotibloggaajat sekä tietenkin some-tutkijat, -analyytikot, -kouluttajat ja -konsultit.

Kun sosiaalinen media on yleistynyt eri elämänalueille, se on aiheuttanut verrattain isoja muutoksia aiemmin totuttuihin toimintatapoihin. Ehkä suurin muutos on lisääntynyt avoimuus. Nyt kuka tahansa voi helposti julkaista mitä tahansa materiaalia verkossa nimettömyyden suojissa. Mikäli julkaistu materiaali kiinnostaa muita netinkäyttäjiä, se leviää nopeasti sosiaalisen median palvelujen kautta käyttäjältä toiselle. Monet aiemmin vaietut asiat ja epäkohdat ovat tulleet some-palvelujen kautta julki ja suuren yleisön tietoisuuteen, usein toki perinteisen median ystävällisellä avustuksella. Voi sanoa, että sosiaalinen media on nostanut sananvapauden uudelleen arvoonsa – sekä hyvässä että pahassa, sillä toisinaan netissä alkanut väittely saa päätöksensä vasta oikeussalissa.

Yksittäisen ihmisen näkökulmasta sosiaalisesta mediasta on vähitellen tullut merkittävä kansalaistaito ja osa yleissivistystä. Suuri osa yhteiskunnallisesta keskustelusta ja vaikuttamisesta on siirtynyt verkkoon blogeihin, keskustelufoorumeille ja yhteisöpalveluihin kuten Facebookiin ja Twitteriin. Jotta nykypäivän ihminen voi seurata ajankohtaista yleistä keskustelua – saati osallistua siihen aktiivisesti - hänen on hallittava netin käyttö sekä tunnettava siellä vallitsevat käytöstavat ja toimintamallit.

Hyvät nettitaidot auttavat tunnistamaan vaikutus- ja huijausyrityksiä, tarkistamaan verkkolähteiden todenperäisyyden, hakemaan tietoa muualtakin kuin Googlesta ja niin edelleen. Vastaavasti sosiaalisessa mediassa on hyödyllistä tuntea kullekin palvelulle ominaiset keskustelutavat, sisältöjen jakamiseen ja käyttöön liittyvät säännöt sekä verkkoyhteisöissä vaikuttavat sosiaaliset mekanismit ja ilmiöt Näiden taitojen myötä verkkoyhteisöistä voi tulla jäsenelleen merkittävä tuen ja resurssien lähde, jossa paitsi vaihdetaan kuulumisia ja viihdytään, myös saadaan hyödyllistä tietoa ja voidaan kysyä apua erilaisiin ongelmiin. Yhä useampi löytää netin kautta myös seurustelukumppanin.

Kaiken kaikkiaan netistä ja sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä osa nykyistä elämänmenoa ja globaalia maailmankylää. Siitä on huvia ja hyötyä niin opiskelussa, työelämässä, harrastuksissa kuin osana kansalaisyhteiskuntaa. Aika ajoin julkisuudessa on eri tutkijat ja asiantuntijat ovat esittäneet myös aiheellista kritiikkiä sosiaalista mediaa kohtaan. Osa huolesta etenkin lasten ja nuorten osalta on hyvin perusteltua, mutta kuvaavaa on, että yhdysvaltalaisen tut...