1775.jpg

Kirjallista työskentelyä ovat tukeneet:

Suomen tiedetoimittajain liitto ry

Suomen tietokirjailijat ry

Copyright © Marjo Uusikylä ja Info Plus

Kuvat ©

Matias Uusikylä

sekä

Slow Food International, UNISG, Minna Junttila, Slow Food USA, Caffè Pasticceria Converso, Angela Oker-Blom, Jarmo Åke.

Ulkoasu

Julius Uusikylä

ISBN 978-952-93-5270-8 (PDF)

ISBN 978-952-93-5271-5 (EPUB)

Tämä on vuonna 2012 ensimmäistä kertaa painettuna julkaistun teoksen uudistettu sähkökirjalaitos.

Marjo Uusikylä

Slow Food

Hyvää, puhdasta

ja reilua ruokaa

Info Plus

Alkusanat

Tämä e-kirja on uudistettu laitos Suomen ensimmäisestä Slow Food -tietokirjasta, jonka julkaisimme painettuna teoksena joulukuussa 2012. Ruoan ja maailman ruokakulttuurien monimuotoisuutta suojeleva Slow Food -liike toimii jo elinvoimaisena meilläkin, vahvimpana rannikkoseuduillamme. Toisaalta se on yhä monille suomalaisille tuntematon. Toivon tämän kirjan kasvattavan liikkeen tunnettuutta maassamme sekä palvelevan Slow Food -yhdistysten nykyisten ja uusien jäsenten ja ystävien tarpeita.

Uutena asiana tähän kirjaan on lisätty lyhyt kuvaus Suomen kaikkein varhaisimmasta Slow Food -toiminnasta. Suomeen perustettiin jo 1990-luvun alussa muutamia liikkeen filosofiasta ja arvoista innostuneita aktiivisesti toimineita Slow Food -yhdistyksiä, jotka kuitenkin lopettivat toimintansa vuosituhannen vaihteessa johtuen näkemyseroista Slow Foodin Italiasta johdetun kansainvälisen yhdistyksen kanssa. Tästä toiminnasta sain tietoja vasta kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyttyä. Kiitän näistä tiedoista Ralf ja Virve Nymania.

Koulutusta käsittelevään osioon on lisätty syksyllä 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa aloitettu restonomiopintoihin sisältyvä kestävän gastronomian koulutus. Sen sisällössä korostuvat Slow Foodin linjausten kaltaiset ekologiset ja eettiset arvot.

Suomen Slow Food -paikallisyhdistysten vetäjät ovat päivittäneet kirjaan yhdistystensä esittelyt. Uutena yhdistyksenä esittäytyy syksyllä 2013 perustettu Pohjanmaan Slow Food -yhdistys, Slow Food Ostrobothnia rf.

Joitakin kirjan tekstejä on lyhennetty ja poistoja on korvattu linkeillä aihetta ajantasaisesti käsitteleville nettisivuille.

Esipuheessa ruokakulttuuriviestinnän maisteri Minna Junttila johdattaa lukijat Slow Foodin arvomaailmaan ja liikkeen nykyisiin toimintoihin.

Marjo Uusikylä

Espoossa kesällä 2015

Esipuhe

Minna Junttila

Päättymätön kehitystarina

Puheessaan Torinoon syksyllä 2012 kokoontuneille Slow Food International Congress -tapahtuman lähes sadasta maasta saapuneille sadoille osallistujille liikkeen presidentti Carlo Petrini vertasi Slow Foodia kasvavaan lapseen. Hän totesi tuolloin jo yli 20-vuotiaaksi nuoreksi ehtineen liikkeen olevan hyvin erilainen kuin aiemmin, varhaislapsuudessaan. ”Lapsemme on muuttunut ja muuttuu edelleen, ympäröivä maailma vaikuttaa kehitykseen. Nuoren kasvaessa on hankittava uusia vaatteita ja samalla luovuttava jostakin vanhasta. Kasvuympäristö tarpeineen ja vaatimuksineen vaikuttaa muutoksiin – ja jokainen lapsi on myös yksilö.”

Myös meillä Suomessa jo 1990-luvun alussa ensiaskeleensa ottanut Slow Food -liike on muuttunut ja kehittynyt. Parikymppisen taipaleensa aikana liikkeen toiminta on kokenut monenlaista, muovautunut ajansaatossa ja tulevaisuuttaan rakentaessaan luo edelleen uudenlaisia uria.

Slow Foodin perusajatus kaikkien oikeudesta hyvään, puhtaaseen ja reiluun ruokaan pätee edelleen. Toiminnan painotukset ovat kuitenkin muuttuneet; jos aiemmin korostettiin nautintoa, korostetaan tänään vastuullisuutta. Toiminta luonnon, erityisesti maatalouskulttuurien, monimuotoisuuden säilyttämiseksi on keskiössä. Globaalin vastuun merkitys on kasvanut, mikä näkyy muun muassa liikkeen aktiivisena toimintana kehittyvissä maissa sekä alkuperäiskansojen kulttuurien suojelutyössä.

Maailmanmittaisessa muutoksessa myös kuluttajista on tullut aktiivisempia ja tiedostavampia, halutaan tietää ruuan alkuperä ja tehdä kestävämpiä valintoja. Slow Foodin ajatus, jossa kuluttaja nähdään tuottajan kumppanina, on tätä päivää. Samalla näkökulma on muuttunut kansainvälisemmäksi. Toimitaan paikallisella tasolla, mutta luontevasti osana kansainvälistä verkostoa.

Nyt Suomessa on kolmetoista Slow Food -paikallisyhdistystä, pöytäkuntaa. Niiden toiminta ja painotukset ovat erilaisia riippuen paikallisista tarpeista ja toimijoista. Jotkut pöytäkunnat ovat tuottajavetoisia, toisissa kuluttajat ovat keskiössä, joillakin on erityisiä kiinnostuksen kohteita, kuten koulutus. Slow Foodin toiminta maassamme on ollut vilkkainta kaksikielisillä alueilla ja pääkaupunkiseudulla. Erilaisia näkökulmia tarvitaan ja aktiivista keskustelua kaivataan esimerkiksi siitä, kuinka eri puolella tehtävän hyvän työn tuloksia voitaisiin hyödyntää laajemmin. Valtakunnallisen Slow Food -kattojärjestön puuttuminen Suomesta on koettu ongelmalliseksi, voimien yhdistäminen vaikkapa tiedottamisessa olisi järkevää.

Slow food -liike on saattanut yhteen toimijoita paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pohjoismaisen ruuan maine maailmalla on kasvanut ja samalla pohjoismainen yhteistyö ruokamaailman edustajien kesken on lisääntynyt. Näin myös Slow Foodin parissa. Slow Food i Norden perustettiin 2011 tavoitteena viedä eteenpäin hyvän, puhtaan ja reilun ruuan asiaa Pohjoismaissa yhteisistä pohjoismaisista lähtökohdista.

Toimintojen monipuolistumisesta huolimatta Slow Foodin jäsenmäärät eivät ole viime vuosina juuri kasvaneet, pikemminkin päinvastoin. Varsinkaan nuoret eivät ole kiinnostuneita yhdistystoiminnasta, sitä ei pidetä trendikkäänä. Joidenkin pöytäkuntien vähäiset jäsenmäärät eivät kuitenkaan tarkoita, että niissä tehtäisiin vähemmän tai että niiden toteuttamat hankkeet ja niiden edustamat asiat kiinnostaisivat vähemmän. Lähiruoka ja teot kestävän kehityksen edistämiseksi kiinnostavat yhä enemmän kaikenikäisiä ihmisiä ja erilaisia kuluttajaryhmiä.

Nyt eletään murrosvaihetta. Muutos on aina myös mahdollisuus. Slow Foodin arvot, verkostoitunut toiminta, yleisen maailmantilanteen muutokset, uudenlaiset entistä aktiivisemmat kuluttajat – kaikki nämä takaavat liikkeen jatkon.

Tämä kirja tarjoaa sinulle tutustumismatkan Slow Foodin maailmaan. Hyviä lukuhetkiä!

Minna Junttila

Ruokakulttuuriviestinnän maisteri Minna Junttila työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtorina. Hän on myös Slow Food Keski-Suomen pöytäkunnan vetäjä, Slow Food i Norden -yhdistyksen hallituksen jäsen sekä Slow Foodin kansainvälisen perinneruokatietopankin, Makujen Arkin, Suomen koordinaattori.

Slow Food -sanastoa

Hyvää, puhdasta ja reilua

Slow Foodin johtoajatus; sisältää ruoan ja sen tuotannon laatuvaatimukset.

Pöytäkunta (convivium, mon. convivia)

Slow Foodin paikallisyhdistys.

Tuottajakumppani (co-producer)

Kuluttaja, joka on kiinnostunut ruoan tuottajista ja tuotantotavoista; tukemalla tuottajaa ruoan käyttäjä osallistuu tuotantoon.

Biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus; sisältää luonnon ekosysteemien lisäksi ihmisen viljelemien ympäristöjen monimuotoisuuden.

Terra Madre

Maailman ruokayhteisöjen verkosto; edistää ruoan tuotantoa kestävän kehityksen mukaisesti sekä perinteitä ja paikallisuutta kunnioittaen.

Presidiot

Slow Foodin Biodiversiteettisäätiön hankkeita, joilla tuetaan perinteisten paikallisten ruokien tai niiden raaka-aineiden tuottajia.

Makujen Arkki (Ark of Taste)

Tietopankki, johon talletetaan tietoja katoamisvaarassa olevista perinneruoista sekä syötävistä kasveista ja eläimistä.

10-40461.jpg

I

Johdanto ja liikkeen syntytarina

1

Arvopohjaista nautiskelua – johdanto Slow Food -filosofiaan

”Annetaan sopivasti annostellun aistillisen mielihyvän ja hitaan, pitkäkestoisen nautinnon suojella meitä ylenpalttisuuden tavoittelun tartunnalta.”

Ote Slow Food -manifestista

Slow Food – hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa

Slow Food -liikkeen ydinsanoman mukaan maapallon jokaisella ihmisellä on oikeus puhtaasti ja reilusti tuotettuun hyvään ruokaan.

Slow Food -filosofiassa kaikki kulminoituu hyvään ruokaan, jonka valmistuksessa suositaan lähellä tuotettuja, kausittain vaihtelevia raaka-aineita. Lisämausteena jokaiseen Slow Food -keitokseen kuuluu vastuullisuus. Slow Food -ruoka voi olla luonnonmukaisesti tai tavanomaisesti viljeltyä, kunhan se on kasvatettu ja tuotettu kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kestävässä gastronomiassa yhdistyvät paikallisten ruokakulttuurien ja viljelytapojen arvostus sekä ympäristön, perinteisten viljelykasvien ja kotieläinten hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden vaaliminen.

Slow Food -ruoan tulee olla reilua. Ehtojen toteutuessa työskentelyolosuhteet tiloilla ja tuotteiden jalostusyksiköissä ovat hyvät. Pientuottaja saa tuotteistaan korvauksen, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset ja tarjoaa hänen perheelleen toimeentulon.

Reiluuden tulee toteutua myös kuluttajahinnoissa. Laadusta maksetaan, mutta hinta ei saa estää tavallisia perheitä käyttämästä sitä normaalina arkiruokanaan.

Slow Food -ruoka
tarkoittaa

Hyvää eli paikallista ruokakulttuuria edustavaa maukasta kausiruokaa

Puhdasta eli ympäristön ja ihmisen terveyden ehdoilla tuotettua

Reilua eli hyvissä työskentelyolosuhteissa tuotettua ja oikeudenmukaisesti hinnoiteltua.

Pelkkä trendikö?

Olemme viime vuosikymmenet eläneet kansainvälistyvän keittiön ja vaihtuvien ruokatrendien virrassa – pitsojen ja pastojen lisäksi tutuiksi ovat tulleet bataatit ja tofut, tortillat ja sushit. Eletäänkö nyt Slow Food -trendiä, joka uusien virtausten myötä unohtuu?

Slow Foodissa ruokaa tarkastellaan lautasella näkyvää annosta la...