Koottu

Englanninkielinen alkuteos Sapiens. A Brief History of Humankind

First published in Hebrew in Israel in 2011 by Kinneret, Zmora-Bitan, Dvir.
Published by agreement with Leonhardt & Høier Literary Agency, Copenhagen.

ISBN 978-952-279-274-7

www.bazarkustannus.fi

Tämä on Bazar Kustannus Oy:n vuonna 2016 ensimmäistä kertaa painettuna julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos.

Teoksen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.

Isäni Shlomo Hararin

rakkaalle muistolle

Kiitokset

Saamistani neuvoista ja avusta haluan kiittää seuraavia henkilöitä: Sarai Aharoni, Dorit Aharonov, Amos Avisar, Tzafrir Barzilai, Noah Beninga, Suzanne Dean, Caspian Dennis, Tirza Eisenberg, Amir Fink, Sara Holloway, Benjamin Z. Kedar, Yossi Maurey, Eyal Miller, David Milner, John Purcell, Simon Rhodes, Shuel Rosner, Rami Rotholz, Michal Shavit, Michael Shenkar, Idan Sherer, Ellie Steel, Ofer Steinitz, Haim Watzman, Guy Zaslavsky ja kaikki Jerusalemin heprealaisen yliopiston maailmanhistorian opinto-ohjelman opettajat ja opiskelijat.

Erityiskiitokset Jared Diamondille, joka opetti minut näkemään kokonaiskuvan, Diego Olsteinille, joka innoitti minut kirjoittamaan tarinan, sekä Itzik Yahaville ja Deborah Harrisille, jotka auttoivat levittämään tarinaa laajemmalle.

Historian aikajana

Vuodet ennen nykyhetkeä
13,5 miljardia	Materia ja energia syntyvät. Fysiikan alku. Atomit ja molekyylit syntyvät. Kemian alku.
4,5 miljardia	Maapallo syntyy.
3,8 miljardia	Elävät organismit syntyvät. Biologian alku.
6 miljoonaa	Ihmisten ja simpanssien viimeinen yhteinen esiäiti.
2,5 miljoonaa	Homo-suku kehittyy Afrikassa. Ensimmäiset kivityökalut.
2 miljoonaa	Ihmiset levittäytyvät Afrikasta Euraasiaan. Eri ihmislajit kehittyvät.
500 000	Neandertalinihmiset kehittyvät Euroopassa ja Lähi-idässä.
300 000	Tuli otetaan jokapäiväiseen käyttöön.
200 000	Homo sapiens kehittyy Itä-Afrikassa.
70 000	Kognitiivinen vallankumous. Fiktiivinen kieli syntyy. Historian alku. Sapiensit levittäytyvät Afrikan ulkopuolelle.
45 000	Sapiensit asettuvat Australiaan. Australian megafauna kuolee sukupuuttoon.
30 000	Neandertalinihmiset kuolevat sukupuuttoon.
16 000	Sapiensit asettuvat Amerikkaan. Amerikan mantereen megafauna kuolee sukupuuttoon.
13 000	Homo floresiensis kuolee sukupuuttoon. Homo sapiens on ainoa jäljelle jäänyt ihmislaji.
12 000	Maanviljelyn vallankumous. Kasvien ja eläinten domestikaatio. Pysyvää asutusta.
5000	Ensimmäiset valtiot, kirjoitus ja raha. Monijumalaisia uskontoja.
4250	Ensimmäinen imperiumi: Sargonin hallitsema Akkad.
2500	Metalliraha keksitään – universaalin maksuvälineen synty. Persian valtakunta – universaali poliittinen järjestelmä ”joka hyödyttää kaikkia ihmisiä”. Buddhalaisuus Intiassa – universaali totuus ”joka vapauttaa kaikki elävät olennot kärsimyksestä”.
2000	Han-valtakunta Kiinassa. Rooman valtakunta Välimerellä. Kristinusko.
1400	Islam.
500	Tieteellinen vallankumous. Ihmiskunta myöntää tietämättömyytensä ja alkaa saada ennennäkemättömän suurta valtaa. Eurooppalaiset ryhtyvät valloittamaan Amerikkaa ja valtameriä. Koko planeetasta tulee yksi yhtenäinen historiallinen näyttämö. Kapitalismin synty.
200	Teollinen vallankumous. Valtio ja markkinat korvaavat perheen ja yhteisön. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee joukoittain sukupuuttoon.
Nykyhetki	Ihmiset ylittävät maapallon rajat. Ydinaseet ovat uhka ihmiskunnan eloonjäännille. Organismeja muokkaa luonnonvalinnan sijasta yhä enemmän älykäs suunnittelu.
Tulevaisuus	Älykkäästä suunnittelusta tulee elämän perusprinsiippi? Superihmiset ottavat Homo sapiensin paikan.

Ensimmäinen osa:

Kognitiivinen

vallankumous

1. Noin 30 000 vuoden takainen kädenjälki Etelä-Ranskassa sijaitsevan Chauvet-Pont-d’Arcin luolan seinässä. Joku halusi sanoa: ”Kävin täällä!”

1. luku

Vähäpätöinen eläin

Noin 13,5 miljardia vuotta sitten materia, energia, aika ja avaruus syntyivät niin kutsutussa alkuräjähdyksessä. Näiden maailmankaikkeutemme perusominaisuuksien tarinaa kutsutaan fysiikaksi.

Noin 300 000 vuoden kuluttua siitä, kun aine ja energia olivat syntyneet, ne alkoivat yhdistyä atomeiksi kutsutuiksi monimutkaisiksi rakenteiksi, jotka sitten yhdistyivät molekyyleiksi. Atomien, molekyylien ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen tarinaa kutsutaan kemiaksi.

Noin 3,8 miljardia vuotta sitten Maa-nimisellä planeetalla tietyt molekyylit muodostivat yhdistyessään erityisen suuria ja monimutkaisia rakennelmia, joita kutsutaan eliöiksi. Eliöiden tarinaa kutsutaan biologiaksi.

Noin 70 000 vuotta sitten Homo sapiens -lajiin kuuluvat eliöt alkoivat muodostaa vielä monimutkaisempia rakennelmia, joita kutsutaan kulttuureiksi. Näiden kulttuurien myöhempää kehitystä kutsutaan historiaksi.

Historian kulkua ovat muovanneet kolme merkittävää vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous pani historian alulle noin 70 000 vuotta sitten. Maanviljelyn vallankumous vauhditti sitä noin 12 000 vuotta sitten. Tieteellinen vallankumous, joka alkoi vasta 500 vuotta sitten, saattaa hyvinkin lopettaa historian ja aloittaa jotain aivan muuta. Tämä kirja kertoo siitä, miten nämä kolme vallankumousta ovat vaikuttaneet ihmisiin ja niiden eliökumppaneihin.

* * *

Ihmisiä on ollut olemassa jo paljon ennen historiaa. Hyvin paljon nykyihmistä muistuttavia eläimiä ilmestyi maapallolle noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Lukemattomien sukupolvien ajan ne eivät kuitenkaan erottuneet siitä valtavasta muiden eliöiden joukosta, jonka kanssa ne jakoivat elinympäristönsä.

Jos nykypäivän ihminen olisi vaeltanut Itä-Afrikassa kaksi miljoonaa vuotta sitten, hän olisi hyvin saattanut kohdata tutun valikoiman ihmistyyppejä: huolestuneita äitejä vauva sylissään, huolettomia lapsiporukoita leikkimässä mudassa; yhteisön sääntöjä vastaan kapinoivia temperamenttisia nuoria ja väsyneitä vanhuksia, jotka haluavat vain olla rauhassa; rintaansa hakkaavia machoja, jotka yrittävät tehdä vaikutuksen paikalliseen kaunottareen, ja vanhoja viisaita matriarkkoja, jotka ovat nähneet jo kaiken. Nämä muinaiset ihmiset rakastivat, leikkivät, solmivat läheisiä ystävyyssuhteita ja kilpailivat toistensa kanssa asemasta ja vallasta – mutta niin tekivät simpanssit, paviaanit ja norsutkin. Kellään, kaikkein vähiten ihmisillä itsellään, ei ollut aavistusta siitä, että heidän jälkeläisensä vielä jonain päivänä kävelisivät Kuun pinnalla, halkaisisivat atomin, tulkitsisivat geneettisen koodin ja kirjoittaisivat historiankirjoja. Olennaisin tieto esihistoriallisista ihmisistä on se, että he olivat vähäpätöisiä eläimiä, joilla ei ollut sen suurempaa vaikutusta ympäristöönsä kuin gorilloilla, tulikärpäsillä tai meduusoilla.

Biologit jakavat eliöt lajeihin. Eläinten sanotaan kuuluvan samaan lajiin, jos ne parittelevat keskenään ja synnyttävät lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Hevosella ja aasilla on tuore yhteinen esi-isä ja useita yhteisiä ruumiillisia piirteitä. Ne eivät kuitenkaan yleensä osoita sukupuolista kiinnostusta toisiaan kohtaan. Ne parittelevat, jos ne houkutellaan siihen, mutta niiden muuleiksi nimitetyt jälkeläiset ovat steriilejä. Aasin DNA:ssa tapahtuneet mutaatiot eivät siten voi koskaan siirtyä hevoseen tai päinvastoin. Näitä kahta eläintyyppiä pidetään siksi kahtena eri lajina, jotka kulkevat omia evolutionaarisia polkujaan. Bulldoggi ja spanieli taas saattavat näyttää hyvin erilaisilta, mutta ne kuuluvat samaan lajiin ja niillä on sama DNA-pooli. Ne parittelevat halukkaasti, ja niiden pennut puolestaan parittelevat vartuttuaan toisten koirien kanssa ja saavat uusia pentuja.

Lajit, jotka ovat kehittyneet yhteisestä esi-isästä, niputetaan yhteen ”suku”-otsakkeen (genus) alle. Leijona, tiikeri, leopardi ja jaguaari ovat Panthera-suvun eri lajeja. Biologit kutsuvat eliöitä kaksiosaisella tieteellisellä nimellä, jonka alkuosa kertoo suvun ja loppuosa lajin. Esimerkiksi leijonan tieteellinen nimi on Panthera leo, Panthera-suvun leo-laji. Tämän kirjan lukijat ovat oletettavasti Homo sapienseja – Homo-suvun (ihminen) sapiens-lajin (viisas) edustajia.

Suvut puolestaan ryhmitellään heimoiksi, joita ovat esimerkiksi kissaeläimet (leijonat, gepardit, kotikissat), koiraeläimet (sudet, ketut, sakaalit) ja norsut (norsut ja mammutit). Kaikki saman heimon jäsenet polveutuvat yhteisestä kantaäidistä tai -isästä. Esimerkiksi kaikilla kissaeläimillä pienimmästä kotikissasta kaikkein verenhimoisimpaan leijonaan on yhteinen esi-isä, joka eli noin 25 miljoonaa vu...