Anu-Riikka Peuranen

Syötävän hyvää ihonhoitoa

Saatteeksi:

Olen tutustunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana luontaiskosmetiikkaan, kasveihin, kasvissyöntiin, yrtteihin, ayurvedaan, fytoterapiaan, homeopatiaan, eteerisiin öljyihin, raakaravintoon, villiyrtteihin ja yrittänyt rohmuta vinkkejä hyvinvointiin sieltä ja täältä, pähkäillen pääni puhki mikä olisi hyväksi itselleni. Eräältä hienolta luennolta mieleeni jäi lausahdus siitä, että kaikki mikä sopii ja on hyväksi sisäisesti, pitäisi sopia myös ulkoisesti. Pohdin tätä ajatusta keittiössäni, kun sääret hilseilivät ja kuorintavoide oli loppu. Mummonkin vinkkejä muistui mieleeni, joten kaivoin suihkumatkalle mukaan kahvipurut suodattimesta. Eipä enää sääret hilseilleen, kantapäät olleet korput, eikä rasvaakaan tarvinnut lisätä suihkun jälkeen. Tämä tuntui vähän liian yksinkertaiselta? Naisena olen tottunut menemään vähintään viiden purkin kanssa suihkuun ja käyttämään päälle kolmesta kuuteen tuotetta. Kemikaalimäärä tuskin on minulle tai ympäristöllekään hyväksi, ja jotenkinhan nuo naiset ovat pärjänneet ennen näitä nykyisiä tuotteitakin?

Ongelmana kotitekoisen ihonhoitotuotteiden tekemisessä ajattelin olevan työläyden, jos mietitään lämpömittareita, vesihauteita, apteekista hankittavia ainesosia, millimetrimittalaitteita tai äärimmäistä hygieniaa. Eihän se voi olla niin hankalaa? Jalostin siis yksinkertaisia ihonhoitoreseptejä hyödyntäen kotipihaa, lähimetsää, sekä keittiön kaapeista löytyviä aineita. Joitakin ainesosia hain myös luontaistuotekaupasta ja tilasin nettikaupasta.

Kiitän kaikkia perheenjäseniä ja ystäviä, jotka kärsivällisesti kokeilivat ja testailivat tuotteitani. Osa niistä jäi pysyvään käyttöön. Suurin kiitos taisi oli se, kun puolisoni (mies, joka ei lotraa, yök, mitään kasvoihinsa, yök, rasvaa, yök) kuori hilseilevät ja kiristävät kasvonsa valmistamallani tuotteella saunassa, ja kysyi myöhemmin voisiko sitä hankkia jostain lisää. Hänen mielestään iho tuntui ja näytti sen jälkeen hyvältä, vaikkei mitään rasvaa siihen laittanutkaan. Ikävä kertoa, että tämä loistotuote oli tarkoitettu kokeiltavaksi mummojen ja meidän muidenkin korppukantapäihin. Jalostin siitä sitten puolet hellemmän version isännän tulevia siloposkia varten.

Mitä tarvitset:

Tarvitset tyhjiä, puhtaaksi pestyjä purkkeja ja purnukoita. Itse pidän lasipurkeista, mutta muoviset ovat turvallisempia ja hyvin käyttökelpoisia esimerkiksi suihku/sauna- tiloissa. Lasisia taas suosittelen kasvovesille ja kasvojenhoitotuotteille, mutta vanhat ihovoidepurkit ja kasvovesipullot käyvät myös. Olen pessyt talteen myös pari vanhaa ripsivärituubia harjoineen, sekä pipettipulloja, joihin on ihana tehdä ravitsevia öljyseoksia. Ja tietysti tarvitset sekoitusastioita, kulhoja, sekä siivilän kukkien tms. huuhtelemista varten. Haudukkeiden ja kasvovesien valmistamiseen pressopannu tai mukiin upotettava 1 - 1,5 dl:n teesihti.

Sekoittamiseen ja mittaamiseen käyvät puhtaat lusikat, mutta olen kerännyt käyttöön myös puisia, lastamaisia jäätelölusikoita, jotka on helppo pyyhkäistä purkin reunaan, kun taas lusikan pohjaan jää aina jotain, joka olisi kuulunut purkkiin.

Pese purkit ja purnukat aina kuumalla saippuavedellä, jonka jälkeen huuhtele ne kiehuvalla vedellä. Tarkista puhtaus kuivumisen jälkeen ja suihkauta viedä tarvittaessa käsidesillä tai huljauta niissä loraus kirkasta viinaa. Nyt pitäisi olla tarpeeksi puhdasta.

Valmistaessasi hoitotuotteita kotona pidä yllä samaa hyvää hygieniatasoa kuin laittaessasi ruokaa.

Tuotteiden säilyvyys on rajallinen, sillä niihin ei lisätä säilyvyyttä parantavia ainesosia. Korkeintaan tippa tai pari alkoholi, jos ihosi kaipaa syvempää puhdistusta. Kasvovedet on hyvä säilyttää jääkaapissa, jossa säilyvät 1-2 viikkoa. Itse olen pakastanut kasvovesiä talven varalle jääpalamuoteissa, joista jäätyneet palat on helppo siirtää rasioihin ja ottaa sulamaan pienissä erissä. Naamiota olen tehnyt 1-2 annosta kerrallaan, riippuen henkilömäärästä. Naamiot säilyvät jääkaapissa ainoastaan muutaman päivän. Öljyseokset taas säilyvät valolta suojattuna kaapissa ja huoneenlämmössä ihan hyvin yli parikin kuukautta. Kuorinnat säilyvät ainesosista riippuen huoneenlämmössä parista viikosta 6 viikkoon (sokeri toimii säilöntäaineesta). Jos epäilet, että tuote on mennyt pilalle älä käytä sitä. Jotta saamme kaiken mahdollisen, myös aromaterapeuttisen ja visuaalisen hyödyn ihanista tuotteista, kehotankin tarkastelemaan ja haistelemaan tuotetta, kun se on juuri valmistettu. Näin sinun on helppo verrata milloin tuote alkaa vanheta ja on aika heittää se pois.

Kukkien terälehtiä ja yrttejä on helppo kuivattaa valmiiksi sekoituksiksi rasioihin. Niistä voi talven mittaan valmistaa kasvovesiä, huuhteita ja haudukkeita, tai hauduttaa niitä teen sekaan.

kuva

Erityishuomioita:

Jos olet allerginen jollekin ruoka- aineelle, älä käytä sitä ihonhoitotuotteisiisi. Jos epäilet olevasi allerginen jollekin ruoka- aineelle, en suosittele sitäkään käyttämään. Jotkin mausteet, kuten vaikkapa kaneli, saattavat tehdä allergisia oireita, joten kokeile varovasti. Valitse öljyt tarkkaan mikäli sinulla on minkäänlaista taipumusta pähkinäallergiaan, siemenöljytkään eivät ehkä tuolloin sovi. Itselläni on siitepölyallergia, mutta mikään näiden reseptien mukaan tehdyistä tuotteista ei ole aiheuttanut allergista reaktiota.

kuva

Ainesosat

kuva

Öljyistä:

Olen käyttänyt pääsääntöisesti ruokakaupoista löytyviä, kylmäpuristettuja öljyjä. Joku öljy saattaa tuoksua paremmalle tai tuntua paremmalle kuin joku toinen. Maku asia. Jos kaipaat iholle tai hiuksiin E- vitamiinia, löytyy useampia öljyjä, joista valita mieluinen, juuri sinulle sopiva. Öljyt sisältävät lisäksi sisäisestikin otettuna tärkeitä rasvahappoja.

Avokadoöljyn tiedetään sisältävän runsaasti E-vitamiinia, kuten Auringonkukkaöljynkin.

Kookosöljyn rasvahapot ovat 90% tyydyttyneitä ja sitä on ruoanlaiton lisäksi käytetty ihonhoitoon jo pitkään. Tämä on ihana ihonhoitoon, sillä tuoksu on parempi kuin muissa öljyissä. Koostumus on huoneenlämmössä kiinteä, mutta sulaa hetkessä kämmenellä öljyksi, joten Kookosöljyä on mukava lisätä voiteeseen tai kuorintaan kiinteyttämään sitä.

Pähkinäöljyt: Seesam-, Macadamia-, Hasselpähkinä- ja Saksanpähkinä-öljyt sopivat ihanan tuoksunsa ja rasvahappokoostumuksensa vuoksi ihonhoitoon sekä ulkoisesti, mutta myös sisäisesti, sillä makukin on mukavan mieto.

Manteliöljy ansaitsee maininnan erikseen, sillä se on lempeä ja sopii myös herkkäihoisille, jopa vauvoille ihonhoitoöljyksi.

Oliiviöljyjä on monenlaisia, joten niistäkin löytyy varmasti sellainen, joka miellyttää aisteja. Oliiviöljyä saa jokaisesta ruokakaupasta ja öljy on hyvää hiusnaamion lisäksi salaatin kastikkeena.

Rypsiöljy on kotimaista ja sen 3- ja 6-omegan suhde on kohdallaan sisäiseen käyttöön, mutta samalla tavalla se sopii miedon tuoksunsa ansiosta ulkoiseen käyttöön.

Arganöljyä ostin Ekolosta, sitä ei ruokakaupasta löytynyt. Arganöljy on hieman arvokkaampaa, koska litran tuottamiseen tarvitaan jopa 35kg hedelmää. Öljy sisältää runsaasti E-vitamiinia, sekä antioksidantteja, ja on oivallinen ongelmallisemmankin ihon hoitoon. Sopii esimerkiksi hiusöljyksi mainiosti.

Jojoba -öljyä hankin Ekolosta pienen pullon. Jojoba on ihanaa hiuksille, minkä lisäksi sen rasvahappokoostumuksen on väitetty olevan lähellä ihon omaa rasvaa ja imeytyvän siksi helpommin.

Ruusuöljy oli pakollinen hankinta, koska ruusun tuoksu on niin ihana. Ruusu hoitaa ja ravitsee. Sopii eritoten ohuelle ja vanhemmalle iholle.

Tea tree eli teepuu–öljy on eteerinen öljy, jota käytetään ihonhoidossa antiseptisen ominaisuutensa vuoksi. Toimii finneistä itikanpuremiin. Hyvä naamioon, hoitoöljyseokseen ja kasvoveteen rasvoittuvalle iholle tai päänahalle.

Voiteista:

Shea butter eli sheavoi (tai karitevoi) on shea-pähkinästä valmistettu paksu rasva, jota Afrikan naiset ovat käyttäneet jo vuosisatoja. Koostumus on kermaisen pehmeä, mutta jämäkkä. Perus- sheaa on helppo käyttää jämäkkään kuorintaan tai siihen kiva lisätä ruusuöljyä tai ...