TIMO LEPPÄNEN
MERKILLISET NIMET
TARINOITA YRITYSTEN JA TUOTTEIDEN NIMISTÄ
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
HELSINKI
© Timo Leppänen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Tämä on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2016 ensimmäistä kertaa painettuna laitoksena julkaiseman teoksen sähkökirjalaitos.
Teoksen jakelu ja osittainen kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on korvausvastuun ja rangaistuksen uhalla kielletty.
Kansi: Timo Numminen
ISBN 978-952-222-828-4
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2016
EPUB-konversio: Tero Salmén
Lukijalle
Työkengistä trendivaatteisiin
Mono
Caterpillar
Adidas ja Puma
Asics
Beavers ja Levi’s
Jamekset
Turo
Rukka
Sasta
Muoti ja kauneus
Marimekko
Marimekon kuosit
Nanso
Ivana Helsinki
Golla
Orion ja Noiro
Lumene
Nivea
Chanel No. 5
Alkoholijuomat
Finlandia Vodka
Jaloviina
Koskenkorva
Apelbrand
Ron de Jeremy
Oluet ja virvokkeet
Coca-Cola
Pepsi
Gatorade
Pommac
Carlsberg
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Oiva Skumppa
Olvi
Koff
Lapin Kulta
Karjala
Paulig
Pauligin viitoset
Elintarvikkeet
Pakaste
Sininen Lenkki
Itikka ja Atria
Saarioinen
Oululainen
Elovena
Valio
Voimariini, Oivariini ja Ingmariini
Becel ja Benecol
Unilever
Ingman ja Arla
Apetit
Hyla ja Eila
Leiras
Turun Sinappia
Piltti
Kallen mätitahna
Makeiset
Chymos
Marianne
Panda
Hellas ja Leaf
Sisu
Pihlaja
Fazerin Sininen
Kaupat ja kioskit
R-kioski
7-Eleven
Lähikauppoja
Sotka
Siwa
Hullut Päivät
Tokmanni
Anttila
Kesko
Sokos
Prisma
Alepa ja Sale
Huoltoasemat
ABC
Union
Teboil
Shell
Esso
Menopelit
Mercedes-Benz
Audi
Vespa
Jopo ja mopo
Tunturi
Lelut ja huonekalut
Asko
Isku
Ikea
Brio
Lego
Frisbee
Connecting People
Kännykkä
Nokia
MikroMikko
Jot
Salora ja Mobira
Benefon
Nokian kännykät
Vertu
N-Gage
Ovi
Maemo ja MeeGo
Symbian
Tietotekniikan maailma
Linux
Microsoft
Windows
Apple
Atari
Applen tuotteet
Pac-Man
Sony
Walkman
Yahoo!
Saunalahti ja Jippii
Elisa
Comptel ja Radiolinja
Mäkitorppa ja Aribom
Kolumbus
Veikon Kone
Valtionyhtiöt ja liikelaitokset
Sonera
Telia
Neste, IVO ja Fortum
Caruna
Destia
Posti ja Itella
Edita
Pankit ja vakuutusyhtiöt
Merita
Nordea
Etera ja Evia
Leonia
Sampo
Mandatum
if…
Media ja viihde
MTV
Alma Media
Apu
Abba
Hassisen Kone
Teollisuus
Iittala
Fiskars
Ruukki
Valmet ja Metso
Sako
Kemira
Ponsse
Serla
Airam
Osram ja Tungsram
Rapala
Ramirent
Luja-levy
Abloy
Metra
Bronto Skylift
YIT
Loparex
LUKIJALLE
Miksi lenkki on sininen? Miksi Lumene on Lumene? Mitä Asics tarkoittaa? Tai Kemira? Mitä tekemistä Jaakko ja Elisabet Koskenkorvalla on samannimisen viinan kanssa? Tai mitä tekemistä Leiraksella on leivontarasvan kanssa? Entä mistä Alepa tulee? Tai Siwa? Tai Prisma? Kuka keksi kännykän? Miksi herra Pakaste hermostui? Miksi Posti muutti nimensä Itellaksi ja takaisin Postiksi? Ja miksi ihmeessä Björn Wahlroos tirautti kyyneleen hotellisviitissä vuonna 2006?
Merkilliset nimet on kokoelma tarinoita suomalaisille tuttujen yritysten ja tuotteiden nimien takana.
Niin yritysten kuin tuotteidenkin nimet pitää keksiä. Moni nimi, kuten vaikkapa Apple, syntyy yrityksen perustajien ideoinnin tuloksena. Yrityksille ja tuotteille haetaan usein nimiä avointen tai yritysten sisäisten nimikilpailujen avulla, ja osa nimistä syntyy mittatilaustyönä mainostoimistojen ideariihissä ja strategisen analyysin tuloksena. Analyyttisissä nimeämisprosesseissakin tarvitaan lopulta oivalluksia ja intuitiota. Nimien keksiminen on luovaa toimintaa, jossa sattumalla on sijansa.
Usein nimi-ideoita on paljon, mutta sen oikean löytäminen ei ole aina helppoa. Esimerkiksi Apple-nimen kanssa kilpailivat mm. Executek ja Matrix. Elisaa nimettäessä loppusuoralla olivat mm. Avoin, Ovia ja Akseli, ja Finlandia Vodkasta oli lähellä tulla Kippis.
Viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta nimet ovat osa niitä konkreettisia tapoja, joilla yritykset kertovat itsestään ja tuotteistaan ja erottuvat kilpailijoistaan. Moni nimi-idea kariutuu siihen, että se muistuttaa liikaa jo aiemmin rekisteröityä nimeä.
Toiminimet ja tavaramerkit ovat yritysten omaisuutta, ja niiden oikeuksista taistellaan oikeussaleissa. Esimerkiksi Stockmann on kiistellyt halpakauppaketju Tokmannin kanssa, ja Valio yritti aikoinaan estää Ingmania käyttämästä Ingmariini-nimeä.
Toisinaan kaupalliset nimet ylittävät uutiskynnyksen. Esimerkiksi Postin vaihtuminen Itellaksi ja takaisin Postiksi sekä Telen muuttuminen Soneraksi nousivat otsikoihin. Puhumattakaan siitä, kun Merita Pankki lanseerattiin.
Kaupallisia nimiä on tutkittu ja niistä on kirjoitettu hämmästyttävän vähän. Merkilliset nimet on kirja kaikille niille, jotka ovat uteliaita kuulemaan tarinoita tuttujen nimien takana ja ymmärtämään, miksi yritysten ja tuotteiden nimet ovat sellaisia kuin ovat. Nimet avaavat myös mielenkiintoisia näkökulmia yritysten historioihin ja perustamisvaiheisiin.
Kirjan päähenkilöitä ovat nimien keksijät ja nimeämisprosesseissa mukana olleet. Ääneen pääsevät myös media, kielitieteilijät sekä merkillisiä nimiä kummastelevat kansalaiset. Kirja perustuu lähes sataan haastatteluun ja satoihin lähteisiin.
TYÖKENGISTÄ TRENDIVAATTEISIIN
MONO
Jussi Mononen perusti 1920-luvun lopulla Lahteen kenkätehtaan, jossa valmistettiin mm. saappaita, hiihtokenkiä ja suksisiteitä. Syksyllä 1932 Monosen kenkätehdas, Lahden Saapas- ja Lapikasteollisuus Oy, järjesti nimikilpailun saadakseen yhteisen nimen kaikille yhtiön valmistamille tuotteille.
Voittajaksi valittiin riihimäkeläisen konttoristi Arkki Laineen ehdotus Mono. Päätös voittajasta tehtiin arvostelulautakunnan kokouksessa 17.11.1932. Kokouksessa olivat läsnä kenkätehtaan johtaja Jussi Mononen, Mainosmiesten kerhon sihteeri filosofian maisteri A. Raula sekä mainospäällikkö A. Salomaa Suomen Ilmoituskeskuksesta. Nimen keksinyt Laine sai palkinnoksi 1 500 markkaa ja hiihtovarusteet.
Laine ideoi Monon kreikkalaisesta sanasta monos (yksi, ainoa). Laineen mukaan nimi sisälsi ajatuksen tuotteen yksinäisestä, erillisestä asemasta markkinoilla. Nimi oli tietysti myös lyhennys tehtaan perustajan ja koko maassa tunnetun kenkäkauppiaan Jussi Monosen sukunimestä.
”Nimi on hyvin voimakasvokaalinen, soinnillinen ja lyhyt sekä erittäin helposti muistiin syöpyvä, jotka kaikki ovat mainonnan kannalta erittäin tärkeitä ominaisuuksia. Nimestä Mono on sitä paitsi erittäin helppo sommitella liike- ja tavaramerkki sellaiseksi, että se vielä lisää nimen muistiarvoa”, arvostelulautakunta perusteli valintaansa.
Toiseksi nimikilpailussa tuli Aito, jonka etuna pidettiin sen kansanomaisuutta. Se ei ollut arvostelulautakunnan mukaan liian kerskuva sävyltään. Nimeä pidettiin kuitenkin liian tavallisena. Aito-nimeä oli ehdottanut seitsemän eri henkilöä, joiden joukosta arvottiin neiti Eimi Saarinen Hyvinkäältä. Hän sai palkinnoksi 1 000 markkaa ja hiihtovarusteet.
Kolmanneksi parhaana ehdotuksena arvostelulautakunta piti Lasal-nimeä, jonka lahtelainen Juho Kantola oli muodostanut LAhden SAapas- ja Lapikasteollisuus Oy:n nimestä.
Lahtelaisyhtiö rekisteröi Monon tavaramerkiksi, mutta vastoin nimen keksijän ajatusta Mono kuitenkin vakiintui pian yleisnimeksi hiihtojalkineelle. Tuotteen yksinäinen, erillinen asema markkinoilla ei kestänyt kauaa. Tavaramerkistä tuli yleiskielen sana. Monosta tuli mono.
Lähteet
Lahden Saapas- ja Lapikasteollisuus Oy:n nimikilpailuselostus. 1932. http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/344081 (viitattu 26.1.2015).
Urheilumuseo. Monon tarina. http://www.urheilumuseo.fi/portals/47/virtuaalimuseo2009/43mono.swf (viitattu 15.3.2015).
CATERPILLAR
1800-luvun lopulla yhdysvaltalaiset maatalouslaitteiden valmistajat keksivät korvata ”hevosvoimat” höyryvoimalla. Mitä tehokkaampia laitteista kehitettiin, sitä painavampia ne olivat. Painavat höyryjättiläiset toimivat moitteetta, kun maaperä oli kovaa ja kuivaa. Pehmeällä maaperällä niitä ei voitu käyttää, ennen kuin kalifornialainen Benjamin Holt keksi korvata höyrykäyttöisen traktorin pyörät telaketjuilla vuonna 1904.
Vuonna 1905 Holtin höyryvetokoneesta modifioitu telaketjuversio oli testissä Holtin suvun tilalla. Sitä kutsuttiin nimellä ”Platform wheel engine”. Koneesta valokuvia ottaneen valokuvaaja Charles Clementsin mielestä liikkuva kone muistutti toukkaa. Kehitettyään ottamansa valokuvat, Clements laittoi kuvat kirjekuoriin ja kirjoitti kuorten päälle tekstin ”Caterpillar” (toukka).
Koneet saavuttivat suuren suosion, ja valokuvaajan keksimästä lempinimestä tuli tuotteiden virallinen nimi, kun vuonna 1910 Holt-yhtiö rekisteröi Caterpillar-nimen tavaramerkiksi. Pian nimeä ryhdyttiin kuitenkin käyttämään yleisnimenä kaikista telaketjuvetoisista traktoreista ja puskukoneista.
Vuonna 1925 Holt Manufacturing Company ja C. L. Best Gas Tractor Company yhdistyivät, ja yhtiön nimeksi tuli Caterpillar Tractor Company. Yhtiö alkoi käyttää lyhyttä CAT-tuotemerkkiä vuonna 1949 ja rekisteröi sen tavaramerkiksi kolme vuotta myöhemmin.
1980-luvun lopussa Caterpillar ryhtyi lisensoimaan Caterpillar- ja CAT-tuotemerkkejä ammattilaisten työvarusteiden, kuten turvakenkien valmistajille. CAT-kengät herättivät kiinnostusta myös työmaiden ulkopuolella, joten tuotemerkkiä alettiin käyttää myös vapaa-ajan kenkien brändinä. Seuraavina vuosikymmeninä teollisuusbrändistä tuli nuorison suosima muotibrändi. Nykyää...