PIENI POIKA SININEN JA MUSTA

Nick Wilgus

Suomentanut Paula Merensuo





PIENI POIKA SININEN JA MUSTA
ISBN 978-952-5261-19-6
Alkuperäisteos Bilal's Bread, Nick Wilgus © 2016
Suomentanut © Paula Merensuo
Kansi Paula Merensuo. Kannen kuva Julija Sapic / Shutterstock.com
Telum Saxum, 2016

Kaikki oikeudet pidätetään.
Lyhyttä sitaattia lukuunottamatta mitään osaa tästä teoksesta ei saa toisintaa millään menetelmällä ilman oikeudenomistajien etukäteen antamaa kirjallista lupaa.

Tiedustelut: www.telumsaxum.fi

Sisällysluettelo



Nimiösivu
Copyright
Luku 1 Sheivaaminen
Luku 2 Ryntäitä sille yhdelle
Luku 3 Huivi
Luku 4 Bilalin leipä
Luku 5 Oikea jihad
Luku 6 Jonkun pitäisi antaa niille opetus
Luku 7 Pysy luonani
Luku 8 Pieni poika sininen ja musta
Luku 9 Anna minun pestä tukkasi
Luku 10 Se on synti
Luku 11 Sinulla siis oli hauskaa?
Luku 12 Sillä tuulella
Luku 13 Ihmiset voivat luulla että olet homo
Luku 14 Internetissä
Luku 15 Runokisa
Luku 16 Onko jotain vialla?
Luku 17 Etkö tiennyt?
Luku 18 Varmaankin on tapahtunut jokin erehdys
Luku 19 Älä tee tätä itsellesi
Luku 20 Mitä haluat minun tekevän?
Luku 21 Mikset anna minun auttaa sinua?
Luku 22 Tämän täytyy olla kiusallista
Luku 23 Näytähän minulle
Luku 24 Haluan sinun lähtevän
Luku 25 Hei pieni leipäpoika
Luku 26 Ei se mitään ole
Luku 27 Väliintulo
Luku 28 Teistä minä varmaankin olen vastenmielinen
Luku 29 Rakkauden tappama
Luku 30 Entä totuus?
Luku 31 Sinun täytyy kertoa minulle
Luku 32 Et voi tehdä tätä minulle
Luku 33 Varoitusmerkkejä
Luku 34 Hän on ystäväni
Luku 35 Mitä nämä jäljet ovat?
Luku 36 Tarvitsemme todisteen
Luku 37 Emme toimi sillä lailla
Luku 38 Et tiedä millaista se on
Luku 39 Haluan sinusta tuntuvan hyvältä
Luku 40 Sanoinhan sinulle
Luku 41 Mikä on hätänä?
Luku 42 Haluatko ikävyyksiä?
Luku 43 Mitä sinulle tapahtui?
Luku 44 Haluatko kertoa minulle siitä?
Luku 45 Miten voi hunajalintuni?
Luku 46 Se ei ole oikein
Luku 47 Miten voit esittää minulle tuollaisen kysymyksen?
Luku 48 Oletko nyt onnellinen?
Luku 49 Voitko antaa minulle anteeksi?
Luku 50 Mitä siinä sanotaan?
Luku 51 Älä koske minuun
Luku 52 Pane hänet kuolemaan uskossa
Luku 53 Sinulla on voimaa
Luku 54 Kuinka kaunis oletkaan
Luku 55 Äitini leivästä puheen ollen
Luku 56 Ensimmäinen itsemurhani
Luku 57 Mitään ei tapahtunut
Luku 58 Tarvitsemme aikaa
Luku 59 Hyviä päiviä, huonoja päiviä
Luku 60 Minun täytyy hyvästellä
Kirjailijasta

Luku 1: Sheivaaminen

Tarvitsen apuasi sheivaamisessa”, Salim sanoi.

Bilal nosti katseensa trigonometriankirjastaan ja asetteli hermostuneesti silmälasejaan. Salimilla oli mielessään muutakin kuin karvojen poisto. Bilal näki sen vanhemman veljensä silmistä ja kuuli äänestä. Kello oli hiukan yli kahdeksan. Hakim oli mennyt drinkille ystäviensä kanssa eikä varmaankaan palaisi kotiin vielä tuntikausiin, joten aikaa oli reilusti heidän…

”Tule nyt”, Salim sanoi.

Bilal lojui huoneen ainoassa sängyssä, jonka hän jakoi Salimin kanssa. Hakim nukkui lattialla. Bilal rypisti otsaansa ja pani kotitehtävänsä syrjään. Kylpyhuoneessa Salim riisui kylpytakkinsa ja juoksutti vettä ammeeseen. Bilal tuijotti Salimin alastonta, vankkaa ruumista. Levottomuus tarttui häneen.

”Miksi et riisuudu?” Salim ehdotti. ”Hoidan homman ensin sinun kanssasi.”

Huultaan purren Bilal riisui vaatteensa ja antoi niitten pudota lattialle kasaan. Hän otti pois lasinsa ja asetti ne pesualtaan viereen. Salim pani hänet istumaan ammeen reunalle ja pyyhki hänen sukuelimensä kostealla pesurievulla ennen kuin peitti ne partavaahdolla.

Karvojen ajelu genitaaleista oli profeetta Muhammadin suosittelemaa, joten Salim otti sen hyvin vakavasti. Se ei kuitenkaan ollut helppoa. Niin kauan kuin Bilal muisti, Salim oli pyytänyt hänen apuaan. Heti kun hänen omat häpykarvansa olivat alkaneet kasvaa, siitä oli tullut yhteinen juttu.

Bilal vihasi rituaalia. Piti ajella genitaalit puhtaiksi mutta kuitenkin kasvattaa parta. Profeetta oli kerran sanonut, että parrattoman muslimimiehen ei sallittaisi päästä Paratiisiin. Bilal vilkaisi Salimin ”islamilaista partaa” ja inhosi tapaa, jolla se sai Salimin näyttämään niin paljon kahtakymmentäkuutta ikävuottaan vanhemmalta.

Muovinen partahöylä kädessään Salim polvistui lattialle Bilalin eteen. Hän otti Bilalin peniksen käteensä ja piteli sitä samalla kun ajeli Bilalin häpykarvat, kivespussin aluksen ja reisien sisäpinnan. Salim oli varovainen ja teki sen hyvin hitaasti. Bilal tunsi kiihottuvansa. Sille ei voinut mitään, sillä veli hieroi penistä tarkoituksella rohkaistakseen sitä.

”Etkö voi odottaa sen aikaa että olemme tehneet tämän?” Salim kysyi hymyillen.

”En voi sille mitään”, Bilal sanoi kurittoman kuusitoistavuotiaan ruumiinsa nolaamana.

Salim käski hänen nousta seisomaan ja nostamaan käsivartensa niin että saattoi ajella Bilalin kainalokarvat. Sitten hän pani Bilalin kääntymään ja kumartumaan voidakseen ajella peräaukon ympäryksenkin. Bilal hyväksyi sen kaiken pysyen nöyryytyksestä vaiti.

Kun Salin oli saanut kaiken tehtyä, Bilal otti pikaisen kylvyn huuhdellakseen itsensä.

Nyt Salim istui ammeen reunalla ja Bilal kävi vuorostaan työhön muovisen partahöylän kanssa. Salimin penis kovettui kun Bilal ajeli karvat sen ympäriltä, ja Bilal tunsi veljensä katsovan häntä. Hän piti silmänsä alhaalla katsomalla Salimin vahvaa, ruskeaa vatsaa ja paksuja jalkoja. Toisin kuin Bilalilla, Salimilla oli lihaksia kaikkialla. Bilal puraisi hermostuneena huultaan. Hänen sisarensa Fatima sanoi aina, että yksikään tyttö ei haluaisi suudella häntä ellei hän lakkaisi puremasta huultaan. Bilal ei voinut sille mitään.

Salim pysyi istuallaan Bilalin ajellessa hänen kainalokarvansa ja nousi sitten ja kumartui, jotta Bilal voisi ajella hänen peräaukkonsa ympäryksen.

Salin huuhteli itsensä ja otti sitten lääkekaapista voidepullon.

Käskemättä Bilal polvistui ja nojasi ammeeseen.

Salim polvistui hänen taakseen ja hieroi voidetta hänen takamukseensa. Hän hieroi toisella kädellään Bilalin peräaukoa kauan aikaa ja työnsi sormen Bilalin peräsuoleen.

”Jos joku koskaan tietää meistä”, Salim sanoi hiljaa, ”sinut ja Fatima lähetettäisiin orpokotiin. Hallituksen väki pakottaisi teidät lähtemään. Haluatko sen tapahtuvan?”

”En tietenkään”, Bilal sanoi.

”Meillä on omat tapamme,” Salim sanoi. ”Emme ole amerikkalaisia. Olemme kurdeja. Me autamme toisiamme. Amerikkalaiset eivät ymmärrä tapojamme, mutta sinä Bilal kyllä ymmärrät.”

”Ymmärrän”, Bilal kuiskasi valmistautuen kipuun.

”Katso vaikka Hakimia”, Salim sanoi. ”Ulkona juomassa ja jahtaamassa niitä amerikkalaisia huoria. Sitäkö sinä Bilal haluat minun tekevän? Haluat minun kuluttavan rahamme huoriin niin kuin Hakim tekee? Hän sylkee Allahia silmille.”

”Eivät he ole huoria”, Bilal sanoi. ”He ovat vain tyttöjä.” Hän ajatteli Staceytä, vaaleatukkaista tyttöä Overland Parkista, jonka Hakim oli kerran tuonut kotiin. Staceyn silmät olivat tuikkineet kun Bilal oli kysynyt, olivatko kaikki Kansas Cityn tytöt yhtä kivoja kuin hän.

”Kaikki amerikkalaiset naiset ovat huoria”, Salim sanoi vähättelevästi. ”Haluatko minun panevan jonkun tytön paksuksi? Naimaan hänet ja jättävän sinut ja mamman? Kuka maksaa laskut jos minä lähden? Miten te pärjäisitte?”

Bilal ei sanout mitään.

”Minun täytyy tietää että voin luottaa sinuun”, Salim sanoi. ”Minun täytyy tietää että et aio mennä ja kertoa meidän jutusta ystävillesi. Häpäisisit tämän perheen jos tekisit niin.”

”Tiedät että en kertoisi kenellekään.”

”Et näytä nauttivan tästä enää. Et niin kuin ennen. Se panee minut ihmettelemään.” Hän tönäisi peniksellään Bilalin takamusta.

”Olenhan minä tyytyväinen”, Bilal vastasi ponnettomasti.

”Sinä keekoilet kaiken aikaa ympärilläni ja teet minut kiimaiseksi. Tiedäthän sinä sen, vai? Tosinaan en vain voi mitään itselleni.”

Bilal tunsi nolouden punan leviävän kasvoilleen. Hän vavahti kun kova lihanuija työntyi hitaasti häneen.

”Olet aina niin hyvä minulle, Salim sanoi pehmoisesti. ”Yrität aina auttaa minua. Tiedän sen. Saat minut aina tuntemaan oloni paremmaksi. Kunpa et vain tekisin minua koko ajan niin kiimaiseksi.”

Bilal puri huultaan kun kipu runteli hänen ruumistaan.

”Koeta vain rentoutua”, Salim käski.

”Se tekee kipeää.”

”Ei noin paljon.”

Bilalin ruumis oli jäykistynyt. Salimin penis oli iso ja paksu ja Bilal sai aina kestää ankean minuutin tai pari ennen kuin sokaiseva kipu alkoi hellittää.

”Rentoudu”, Salim sanoi ja otti toisella kädellä vastaan Bilalin vatsapuolelta.

Salim pakotti peniksensä kokonaan sisään ja tarttui Bilalia lonkista.

”En halua tätä enää”, Bilal sanoi.

”Tiedät että tämä auttaa minua. Haluat siis minun ottavan vaimon ja jättävän sinut ja Fatiman ja mamman? Kuka maksaa laskut? Tiedät että sinun täytyy auttaa minua.”

Bilal ponnisteli saadakseen henkeä. Kipu säteili hänen ristiselästään ylös- ja ulospäin, vatsan kautta ylös rintaan, alas jalkoihin.

Paniikki uhkasi iskeä häneen. Hänet oli vangittu ammeen reunaa vasten, hän ei voinut liikkua eikä paeta, ei tehdä mitään lopettaakseen kivun ja sen aiheuttaman ahdistuksen. Hän nipisti silmänsä tiukasti kiinni ja taisteli saadakseen vedettyä henkeä, poistaakseen kivun mielestään.

Salim alkoi liikutella lantiotaan muuttamatta vähääkään mieltään. Bilalista tuntui kestävän pienen ikuisuuden, ennen kuin hänen vanhempi veljensä pääsi loppuun.

”Minun täytyy tietää että voin luottaa sinuun”, Salim sanoi hiljaa veltto penis yhä Bilalissa. ”Olet aina ollut hyvä poika, mutta nyt viime aikoina en ole ollut siitä n...