Nimiö

MINÄ – NUORI NAINEN

Toimittanut

Liisa Martikainen

Oy UNIpress Ab

Copyright © Oy UNIpress Ab 2007 ja kirjoittajat

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/1961, muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman kustantajan lupaa.

EPUB: Matti Niskanen 2011

Painettu kirja (2007): ISBN 978-951-579-255-6

E-kirja (2011): ISBN 978-951-579-361-4

Osa kirjassa mainituista Internet-sivuista on lakannut toimimasta vuoden 2007 jälkeen.

Sisällys

Kansi

Nimiö

Nimiötiedot

Esipuhe

HYVÄ NUORUUS – ONKO SITÄ?

Liisa Martikainen

OMAN ULKONÄÖN JA KEHONKUVAN HYVÄKSYMINEN OSAKSI MINUUTTA

Riia Palmqvist

SEURUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN

Tuija Rinkinen ja Tuulia Aho

NAISEN ROOLIN OMAKSUMINEN

Liisa Martikainen

KUKA KANTAA VASTUUN?

Teija Huttunen

AMMATTIIN VALMISTAUTUMINEN

Leena Penttinen

NUORET JA YHTEISKUNNALLISET ARVOVALINNAT

Kati Mikkola ja Juha Räikkä

IDENTITEETIN TUNTEEN KEHITTYMINEN

Liisa Martikainen

Esipuhe

Nuoruus on haastavaa ja hämmentävää aikaa, jolle nykyinen moniarvoinen ja monipuolisia valmiuksia vaativa aikamme tuo omat lisävaatimuksensa. Tämän kirjan tarkoituksena on nuoruuteen liittyvien vaikeidenkin kysymysten monipuolinen pohtiminen sekä eväiden antaminen nuoren omaa elämää koskevien valintojen ja päätösten tekoon. Kirjan kirjoittajat ovat kaikki oman alansa asiantuntijoita, ja heistä monilla on vankka kokemus nuorten kanssa työskentelystä ja arkipäivän haasteiden kohtaamisesta. Kirjan luvut on sijoitettu siten, että alkupuolen luvut ovat jo yläkouluikäisellekin nuorelle helposti ymmärrettävissä ja sovellettavissa. Kirjan loppupuolen pohdinnat esimerkiksi moraalista ja identiteetin kehittymisestä edellyttävät lukijalta jo melko vaativia ajattelun taitoja ja siksi niitä voisi helpoimmin suositella esimerkiksi lukioiässä olevalle nuorelle.

Kiitokset tämän kirjan valmistumisesta kuuluvat Unipressin puolelta Osmo Häyriselle, jonka ideasta koko kirjaprojekti lähti liikkeelle. Kiitokset kuuluvat luonnollisesti myös kirjan eri lukujen kirjoittajille, jotka ennakkoluulottomasti lähtivät mukaan tähän haastavaan projektiin.

Kuopiossa 20.4.2007 Liisa Martikainen

HYVÄ NUORUUS – ONKO SITÄ?

Nuoruus ei ole numero! Nuoruus ja hulluus! Kultainen nuoruus…

Liisa Martikainen

Mikään muu ajanjakso elämästä ei herätä yhtä paljon tunteita ja mielipiteitä kuin nuoruus. Jokaisen sukupolven ”nykyajan nuoret” jaksavat puhuttaa ja herättää pahennusta omassa elinympäristössään. Harvoin kuitenkaan tulee miettineeksi, mitä nuoruus oikeastaan on. Entä onko olemassa ”hyvää nuoruutta”?

Aikuiseksi kasvamisen ihanuus ja ahdistus

Nuoruusikä voidaan määritellä esimerkiksi lapsuuden ja aikuisuuden väliseksi siirtymäajaksi. Tuohon ajanjaksoon kuuluvat niin fyysinen kasvu, ajattelun kehittyminen kuin lähimmiltä sosiaalisilta ja yhteiskunnalliselta tahoilta tulevien vaatimusten kasvaminenkin. Nuori ei kuitenkaan ole oman kehittymisensä passiivinen sivustaseuraaja vaan myös hänellä on oikeus ohjata omaa kehitystään. Esimerkiksi oman kaveripiirin, seurustelukumppani(e)n tai koulutusuran valinnalla yksilö voi itse suunnata omaa elämäänsä. Kaikki ei ehkä ole mahdollista, mutta on paljon asioita, jotka ovat. Nuoruusiän valinnat luovat joka tapauksessa pohjaa myöhemmälle elämänkululle.

Nuoruusiässä aukeavat valinnan mahdollisuudet voivat myös tuottaa ahdistusta. Koulutus- tai työuralle suuntautuminen voi tuntua mahdottomalta ”miljoonien mahdollisuuksien kaupassa”, jollaiseksi nykyistä yhteiskuntaamme voisi kuvata. Joskus voi tuntua siltä, että olisi helpotus, jos joku valitsisi puolesta. Tämän kirjan yhtenä tarkoituksena on antaa eväitä nuoruudessa tehtävien valintojen pohdintaan. Esimerkiksi luvun ”Ammattiin valmistautuminen – Mikä minusta tulee isona?” aiheena ovat ammatinvalinnan mahdollisuudet ja ongelmat. Seurustelusuhteeseen liittyviä valintoja ja haasteita käsitellään puolestaan luvussa ”Seurusteluun valmistautuminen – Ollaanko me vai eikö me olla”. Lukujen tarkoitus ei kuitenkaan ole yksilön puolesta valitseminen vaan omalle ajattelulle eväiden antaminen ja vaihtoehtojen valaiseminen. Pohdinnan alle nostetaan myös kysymys siitä, millaisia asioita omista valinnoista saattaa tulevaisuudessa seurata ja kuka noista seurauksista oikeastaan on vastuussa. Koska nuori ei vielä ole aikuinen, voisiko tehdyistä virhevalinnoista kuitenkin syyttää omia vanhempia? Tähän aiheeseen paneudutaan tarkemmin luvussa ”Kuka kantaa vastuun – Kanna kuule vastuuta ihan keskenäs”.

Nuoruudessa tehtävien valintojen lisäksi tapahtuu myös kehittymistä, joihin ei itse, eikä sen hetkinen ympäristö, pysty kaikilta osin vaikuttamaan. Tällaista kehittymistä on muun muassa oman kehon muuttuminen. Oma vartalo muotoutuu pitkälti perinnöllisesti saatujen ominaisuuksien mukaiseksi. Oman kehon hyväksymiseen liittyviä ongelmia käsitellään luvussa ”Oman ulkonäön ja kehonkuvan hyväksyminen osaksi minuutta – Tosi hyvännäköinen”.

Mitenkä tulla ”minuksi”?

Sen lisäksi, että nuoruuteen kuuluu monenlaisten valintojen tekeminen, oman haasteensa tuo usein jo sen pohtiminen, kuka tai millainen ihminen/nainen/mies ylipäätään olen tai haluaisin olla. Miehen tai naisen rooleihin liittyvät mallit ja odotukset ovat viime vuosina muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi ja ristiriitaisemmiksi eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla mies tai nainen enää ole. Ollako kova ja määrätietoinen ”uusi nainen”, perinteinen pullantuoksuinen ”äitinainen” vai jotain muuta? Tällaisiin elämäntapoihin ja oman identiteetin muotoutumisen liittyviin asioihin paneudutaan luvuissa ”Naisen roolin omaksuminen - Sankari, uhri vai...?” ja ”Identiteetin tunteen kehittyminen - Kuka minä olen?”.

Omaksi itseksensä kasvamisessa haasteellisinta onkin useimmiten juuri omien toiveiden ja odotusten sekä ympäristöstä tulevien vaatimusten yhteensovittaminen. Onko minulla ylipäätään mahdollisuutta kasvaa oman itseni näköiseksi ihmiseksi, vai päädynkö täyttämään vaikkapa omasta perheestä, kaveripiiristä tai yhteiskunnan taholta minuun kohdistuvia odotuksia? Ihanteellista olisi, että yhteensovittaminen ja kaikkien osapuolien joustaminen olisi mahdollista, jolloin mahdollista olisi sekä rakentavaksi yhteisön jäseneksi tuleminen että itseään tyydyttävän elämän eläminen.

Tärkeintä on hoikkuus ja kauneus...?

Kaikkien tehtävien valintojen ja haasteiden keskellä yksi kaikkein vaikeimmista nuoruuteen liittyvistä haasteista on kuitenkin kysymys siitä, mitä hyvä nuoruus on. Mikä ylipäätään on tärkeää tai arvokasta ja sellaista, mitä kannattaisi tavoitella?

Vaikkapa median välittämästä kuvasta voisi päätellä, että hyvään nuoruuteen kuuluu ainakin vetävä ulkonäkö, urheilullisuus, koulussa menestyminen ja kaverien parissa suosittuna oleminen. Lisäksi hyvä nuori suhtautuu elämään huolettoman rennosti, jolloin menestys tulee ikään kuin sivutuotteena. Tästä seurauksena hyvä aikuinen on puolestaan ulkoisesti edelleen vetovoimainen, hyväkuntoinen, työuralla menestyvä ja sosiaalisesti suosittu.

Hyvälle nuoruudelle tai hyvälle aikuisuudelle asetettuja hyvin yksilökeskeisiä vaatimuksia pohtiessa useimmat meistä tuntevat olevansa mahdottoman haasteen edessä. Oma osansa nuoruuteen liittyvästä ahdistuksesta aiheutuukin usein riittämättömyyden tunteesta ulkoapäin tulevien paineiden ja omien odotusten edessä.

Todellisessa elämässä hyvän nuoruuden määritteleminen ei kuitenkaan ole näin yksiselitteistä. Määrittelyn vaikeutta lisää esimerkiksi yhteiskunnassamme vallitseva moniarvoisuus ja ihmisten itse valitsemien ja/tai yhteiskunnan vaatimien roolien ristiriitaisuus. Nuoruuteen ja ihmisyyteen yleensä liittyvien moraalisien ja arvovalintojen ongelmia pohditaan tarkemmin tämän kirjan viimeisessä luvussa ”Nuoret ja yhteiskunnalliset arvovalinnat - Puolesta vai vastaan”. Viimeisen luvun ja tämän kirjan muiden lukujen annin perusteella hyvään nuoruuteen ja ihmisyyteen pyrkivän haasteena onkin oman tien valitseminen. Oman tien valitsemisessa tärkeää on kuitenkin se, että ”kysymys ei ole vain itselleen ottamisesta vaan vähintään yhtä paljon myös itsensä antamisesta”. Omaksi itsekseen ja hyväksi nuoreksi tuleminen on siten omaa itseä koskeviin tavoitteisiin pyrkimisen lisäksi ”jakamista, menemistä mukaan ja yhteyteen suostumista”.

Lopuksi

Nuoruuteen liittyviin haasteisiin paneudutaan tässä kirjassa monipuolisesti ja rohkeasti. Ihmisen elämä on kuitenkin niin rikasta ja monisävyistä, että monipuolisinkin kuvaus on lopulta vain pintaraapaisu aiheeseen. Jokaisen nuoren elämän haasteet ovat yksilöllisiä ja todellisen elämän ongelmiin etsittävät ratkaisut ovat aina tilanteeseen liittyvistä tekijöistä riippuvaisia. Valintoja tehdessä olennaista voisi olla kuitenkin se, että valintoihin liittyvät syyt ja seuraukset tulisivat perinpohjaisesti mietityksi. Apua tällaiseen pohdintaan on mahdollista saada oman lähiympäristön lisäksi myös tämän kirjan sivuilta.

OMAN ULKONÄÖN JA KEHONKUVAN HYVÄKSYMINEN OSAKSI MINUUTTA

”Tosi hyvännäköinen”

Riia Palmqvist

Pohdin seuraavassa hieman sitä, millaisia haasteita ulkonäkö voi aiheuttaa nuorelle ihmiselle. Ensin käsittelen painoa, pituutta sekä painoindeksiä osana ylipaino-alipainokeskustelua sekä ympäristön käsitystä ”ihannevartalosta”. Tämän jälkeen esittelen termin kehonkuva, joka on keskeinen osa yksilön minäkäsitystä. Lopuksi mietin, millaisia vakaviakin ongelmia tyytymättömyys omaan ulkonäköön ja kehoon saattaa yksilölle aiheuttaa.

Oletko koskaan tyytymätön ulkonäköösi?

Joudumme varmasti kaikki vastaamaan kysymykseen kyllä. Nuoruuden aikana yksilö kehittyy fyysisesti aikuiseksi ja siirtyy lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen. Biologinen kehitys ja fyysinen kasvu muuttavat yksilön suhteen omaan itseensä ja ympäristöönsä. Myös ympäristö suhtautuu nuoreen eri tavoin kuin se on suhtautunut lapseen. Lapsen roolista ja ulkomuodosta luopuminen ei ole aina helppoa. Samalla kun halutaan itsenäisesti päättää asioista, on pystyttävä myös kantamaan vastuu teoistaan, sanoistaan ja päätöksistään. Kun ei ole enää lapsi, ei voi enää käyttäytyä kuin lapsi.

Nuorelle siirtyvät vähitellen kaikki aikuiste...