Ahven asuu vedessä
lonksuleuat edessä.
Vihreitä raitoja selässä
piikkejä selkäevässä.
Ahven on Suomen kansalliskala,
eikä se kotimaata vaihtamaan ala.
Isoja ahvenia ympäri maan
kyrmyniskoiksi sanotaan.
Onko mitään järkeä
katsoa silmiin särkeä?
Silmät toki punaiset ovat
suomut sillä suojana kovat.
Entä onko järvessä särkeä,
joka siellä ei olisi tärkeä?
Asiaa voidaan rauhassa puida
särki se haluaa rauhassa uida.
Vedessä on herra hauki
ja suu on hämmästyksestä auki.
Miettii onko nähty ennen
kotijärvessä uimalla mennen.
Värejä näinkin monia
ihania kauniin somia.
Tämä hauki vaikka on vaari
niin vedessä kimaltelee sateenkaari.
Kookas kuha syvänteessä
paikallaan pysyy pohjaveessä.
Nyt on kuhan lepohetki
illalla pinnalle tehdään retki.
Kuha silloin jotain syö,
kun on melkein keskiyö.
Taivaalle nousee kaunis kuu
iltausvaan kuhajärvi verhoutuu.
Upeata siikaa
ei arvostaa voi liikaa.
Jos sille antaa herkkuja,
niin lähettää se kalaterkkuja.
Upeata siikaa
ei paijata voi liikaa.
Jos sille antaa namuja,
niin kalat on hyviä kamuja.
Littana lahna
omituinen muoto.
Selässä varmaan
omituinen ruoto.
Littana lahna
vedestä pitää.
Lahna tietää
missä ravinto itää.
Matalassa vedessä
tonkii se pohjaa.
Ruokahalu sitä
tonkimaan ohjaa.
Littana lahna
ravinnon löytää.
Herkkupaloilla
kattaa pöytää.
Kukaan ei ole kade,
että pohjamudassa on made.
Siellä tykkää se asua
lepuutella mateen omaa masua.
Haittaa ei nyt sade
kala kun on made.
Liukas kala kylläkin
limaa kun sillä on ylläkin.
Vedessä suuren säyneen
luulisi ulapalla käyneen.
Sillä kiertelee se vaikka missä
perillä tai eksyksissä.
Joessa suuren säyneen
luulisi joskus käyneen.
Kutupaikalla matalassa
edes kerran kutemassa.
Rautu vonkale verraton
ui kalaa karamelli on.
Rautu on aivan hassu
sillä punainen on massu.
Rautu asuu Lapissa
taikka vaikka Saimaalla.
Rautu viihtyy vedessä
kalalokit taivaalla.
Harri polskuu täältä
veden pinnan päältä.
Selkäevä upea
korkea ja kapea.
Harri eli harjus
kala nopea.
Kyljissä sen kiiltää
väri hopea.
Satumainen sulkava
kaunis kala on.
Kotijärvessä se on
kala huoleton.
Satumainen sulkava
veden pinnan alla.
Vatsaevää kutittelee
vesipisaralla.
Satumainen sulkava
ulapalle ui.
Sinne ihan vahingossa
uiden ajautui.
Satumainen sulkava
menee rannan luo.
Tämä järvi hyvän kodin
sulkavalle suo.
Purotaimen purossa
ui aivan veden pinnalla.
Toinen taimen, tammukkanainen
ui vierellä sen rinnalla.
Purotaimen purossa
eteenpäin vain ui.
Ehkäpä taimen, tammukkanainen
siihen rakastui.
Järvilohi viileässä vedessä
kuohuvan kosken edessä.
Vastavirtaan ui sekä ponnistaa
hypyt siltä useimmiten onnistaa.
Ottaa saa toki kuvan
siihen minä annan lohiluvan.
Ja siitä on järvilohi ylpeä,
kun saa makeassa vedessä uida sekä kylpeä.
Muikku on mukava kala
jolla vesistöissä on uintiala.
Ja maistuu sille plankton-herkku,
mutta kaveri sen on särkiserkku.
Uida tykkää se viileissä vesissä
uida syvällä vesien pesissä.
Mutta välillä nousee se pinnalle
ui parvessa aaltojen rinnalle.
Oletkos nähnyt mutua
taikka kalan kutua?
Mutu on kala pikkuruinen
suurisilmäinen ja pikkusuinen.
Yleinen kala kautta maan,
joka nousee rannoille kutemaan.
Ja jos näkyy rannalla kutua,
musta tuntuu että se on silloin mutua.
Kuore on kala vedessä
elämä sillä on edessä.
Ja suuressa parvessa varmaan
paljon on elämää, arvaan.
Kuoreella voimakas ominaishaju
pienen kalan vaistot ja kalan oma taju.
Millainen taju sinulla on?
Omaatko vaistot viidakon?
Ruutana lammessa uiskentelee
lammessa uida huiskentelee.
Heiluttaa vedessä pieniä eviä
maiskuttaa lammen vihreitä leviä.
Kaunis ja sympaattinen kala
uiminen sen luonnollinen ala.
Haluaa polskia lammen vedessä
polskia pienten poikasten edessä.
Silakan serkku on silli
ja Suomenlahdessa niitä on ainakin milli.
Merellä liikkuu parvia suuria
toivotetaan kaloille hyvää tuuria.
Jotta saisivat parvissa pysyä
aavalle ulapalle uintitietä kysyä.
Tai sitten rannikolle tehdä retken
kuutamonvalossa kutea hetken.
Pikkuinen kala on salakka
kala se on hoikka ja solakka.
Liikkuvat uiden rantavesissä
Suomen järvissä, Suomen kesissä.
Pinnalla tahtovat polskia
vedessä nauttien molskia.
Tämmöinen kala on salakka
sopivan hoikka ja solakka.
Kiiski on vaatimaton kala,
eikä toisenlaiseksi se ala.
Teräviä piikkejä pitää varoa
vedessä ei kannata kiiskejä haroa.
Limaa sillä ympärillä
laske kiiski veteen heti ämpärillä.
Parempi antaa vapaana olla
kiiskin vedessä sovinnolla.
Kala on myöskin sorva,
mutta missä on sen korva?
Onko kaloilla korvia lainkaan
eihän niitä päässä ole hainkaan.
Onkos kylkiviiva-aisti sulle tuttu?
Veden alla se on kalajuttu.
Kuulee sillä varmaan myös sorva,
se on sen ikioma korva.
Turpa on kala vähemmän tuttu
sillä on hopeinen suomunuttu.
Kala se on virtaavien vesien
kala sekä talven että kesien.
Suloiselta tämä kala vedessä näyttää
eviään uimiseen taitavasti käyttää.
Taitoa tarvitaan jokien luona
ja turpalle maistuu kalojen muona.
Suutari on kala tumma
onko se nyt niin kumma.
Vaikka on melkoisen tanakka,
niin polskimaan on hanakka.
Mataliin vesiin vaisto sen ohjaa
ruokapalkalla tonkii pohjaa.
Sinne suutarit muutkin menkää
korjailkaa vaikka näkinkenkää.
Kivisimppu Kivijärven kivipohjan päällä
veden yllä seilaa vene myrskyisellä säällä.
Sympaattinen pohjakala kivisimppu on,
eikä simppu veden alla ole koditon.
Kivisimppu lähes aina keskipäivän valossa
pysyttelee kiven alla kivisimpun kolossa.
Siellä sen on turvallista olla,
mutta miten pärjää pinnalla jolla?
Kala kun on Itämeren isosimppu,
niin piikkejä evissä on iso kimppu.
On parempi vain ihailla salaa
tätä merenpohjan upeata kalaa.
Pohjakala se on ihan aito
uimiseen on sillä toki taito.
Isosimppu eviään liikuttaa ja ohjaa
meressä se etenee uiden pitkin pohjaa.
Ankerias erikoinen
kiemurainen kala.
Luikerrella osaa,
muttei käärmeeksi se ala.
Ankerias erikoinen
uiskentelee veessä.
Taitaa olla kutumatka
sillä vielä eessä.
Pohjavedessä ui turska
alla on kivinen murska.
Turska tunnettu merikala on,
eikä Itämeri sille ole tuntematon.
Turskalla leuassa viiksenpätkä
tämän kalan tietää myös merimiesjätkä.
Turska meressä punastuen ui
arvaa keneen tämä turska salaa rakastui?
Lättänä kampela pohjaveessä
makaa suuren ankkurin eessä.
Kampela miettii minne mennä
meressä kun pääsee, vaikkei lennä.
Matkata voi siis uimalla,
muttei nopeudella huimalla.
Kampela vedessä eteenpäin mene.
Onkohan pinnalla purjevene?
kala | kala | kala |
suomeksi | latinaksi | englanniksi |
1. Ahven | - Perca fluviatilis | - European Perch |
2. Särki | - Rutilus rutilus | - Common Roach |
3. Hauki | - Esox lucius | - Northern Pike |
4. Kuha | - Sander lucioperca | - Zander |
5. Siika | - Coregonus lavaretus | - European Whitefish |
6. Lahna | - Abramis brama | - Common Bream |
7. Made | - Lota lota | -Burbot |
8. Säyne | - Leuciscus idus | - Ide, Orfe |
9. Rautu | - Salvelinus alpinus | - Arctic Char |
10. Harjus | - Thymallus thymallus | - Grayling |
11. Sulkava | - Abramis ballerus | - Zope, Blue Bream |
12. Purotaimen | - Salmo trutta fario | - Brown Trout |
13. Järvilohi | - Salmo salar m. sebago | - Ouananiche |
14. Muikku | - Coregonus albula | - Vendace, European Cisco |
15. Mutu | - Phoxinus phoxinus | - Common Minnow |
16. Kuore | - Osmerus eperlanus | - European Smelt |
17. Ruutana | - Carassius carassius | - Crucian Carp |
18. Silakka | - Clupea harengus membras | - Baltic Herring |
19. Salakka | - Alburnus alburnus | - Common Bleak |
20. Kiiski | - Gymnocephalus cernua | - Eurasian Ruffe |
21. Sorva | - Scardinius erythrophthalmus | - Common Rudd |
22. Turpa | - Squalius cephalus | - European Chub |
23. Suutari | - Tinca tinca | - Tench |
24. Kivisimppu | - Cottus gobio | -European Bullhead |
25. Isosimppu | - Myoxocephalus scorpius | - Shorthorn Sculpin |
26. Ankerias | - Anguilla anguilla | - European Eel |
27. Turska | - Gadus morhua | -Atlantic Cod |
28. Kampela | - Platichthys flesus | - European Flounder |
kuvien copyright:
kansikuva: © Stormy Ellis | Dreamstime.com
Runot © Tuomas Väätäinen, 2017
Kuvat Dreamstime.com & Shutterstock.com
& Alamy.com
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN: 978-952-339-120-8
Neljäs, korjattu painos, 2017