cover

Kolmelle karhulle.

On yleisessä tiedossa, että elämä on yhtä juhlaa. Perhe-elämä kahden pienen ja yhden ison pojan (edellisten isä) kanssa on vähintään kahta juhlaa. Hienot hetket ovat kirkkaita ja väkeviä, mutta niitä on kuin hippuja kullanhuuhtojalla: harvassa ja aikamoisen kuravellin takana. Näpit ovat ajoittain umpijäässä ja kiroillen1) hakkaat päätäsi vaskoolilla, jonka oikeastaan haluaisit heittää lopullisesti ojaan.

Aivan loistavasti tiedät, että kaikki on paperilla hyvin. Että lasten saaminen ylipäänsä on suuri lahja. Että edustat juuri sitä tiedotusvälineiden ruotimaa ihmistä, joka on perustanut perheen reilusti aikuisena, totuttuaan omaan aikaan ja rauhaan ja mukavuuteen ja muihin turhakkeisiin. Yhtäkkiä elämä on 14 tuntia vuorokaudessa silkkaa vuorikiipeilyä, rallia ja käärmenäyttelyä. Ihan oikeasti luulet, että lapsissa on jotain vikaa. Ja todelliset haasteet alkavatkin vasta siitä kun ymmärrät, ettei ole: tässä pitäisikin pystyä muuttamaan itseään.

Kaiken keskellä täytät neljäkymmentä. Pysähdyt hetkeksi miettimään, kuka ihme oikein olet, ja varsinkin, kuka ihme tuo toinen oikein on. Mielessä käy, eikä vain kerran ohimennen, että lasten kanssa keskenään ei tarvitsisi kaiken muun päälle vielä sietää jatkuvaa konfliktia toisen aikuisen kanssa.

Mutta arveluttavan moni on väittänyt, että lasten koulunalku muuttaa asioita. Kiusaus katsoa se kortti on onneksi riittävän kova.

Kahta juhlaa kuvaa hetkiä yhden kaksikielisen ja -poikaisen perheen elämästä vuosina 2011-2016. Otteet ovat pääasiassa äidin Facebook-julkaisuja. Rivien välistä hahmottuva turhautuminen ei ole lukihäiriö. Kuvitus koostuu kännykkäkameraan taltioiduista arkipäivän otoksista.

Kirjan julkaisemisen tarkoituksena on rohkaista muitakin ihan tavallisia perheitä hakemaan tarvittaessa matalan kynnyksen apua rakkaan kivireen vetämiseen.

Kirjan myyntituloista tuetaan Turun kaupungin kasvatus- ja perheneuvolaa, josta olemme saaneet arvokkaita asiantuntijavinkkejä sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiriä, joka on toinen paikallinen vertaistuen tarjoaja.

1) Samalla opetat kiroilemaan myös lapsesi ja heidän lähimmät tarhakaverinsa, terveisiä vain kaikkiin kiitollisiin koteihin ympäri Varsinais-Suomen.

Sisällysluettelo

  • 2011
  • 2012
  • 2013
  • 2014
  • 2015
  • Hullunkurinen perhe ruokapo yda ssa
    • Hyvät tavat naurattavat
    • Lipstikkakeitto
  • 2016

2011

23. marraskuuta

Anna Hakala lukee huoneessaan Tusaria, josta puuttuu päivän suurin uutinen: eilen illalla syntyi maailmaan pieni mies.

24. marraskuuta

”Vihtori” perheineen on siirtynyt sairaalasta korttelin päähän kotioloihin. Lämpimät kiitokset muistamisesta ja tervetuloa tekemään tuttavuutta.

30. marraskuuta

Ihana yö! Pienin söi vain nälkäänsä, keskimmäinen nukkui koko yön omassa vuoteessaan ja isoin piti kuorsaamisen kohtuudessa. Nimim. "Kultakutri ja kolme karhua"

16. joulukuuta

Sarjassamme "Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon" tänään vahva klassikko: piparitaikinan syöminen.

2012

2. tammikuuta

Todistin tänään ikkunasta, miten isältä pojalle siirrettiin joko A) kaunista leikkiperinnettä tai B) maskuliinista sotauhoa: "Min son, så här gör man en snöboll".

8. tammikuuta

"Tavaroita ei heitellä!" on taas paljon loogisempi ja tehokkaampi sen jälkeen, kun vanhemmat antoivat joulukuuselle kyytiä neljännen kerroksen ikkunasta.

14. tammikuuta

Poikalapsi kastetaan vaalipäivänä, eikä nimeä vielä ole. Jos ristii Sauliksi, niin tuleeko siitä silloin todennäköisemmin voittajatyyppi?

14. tammikuuta

Anna Hakala saa kohta illalliseksi isin ja Aukustin tekemää pissaa. Pisssssaa. Pisst-saa.

11. helmikuuta

Aukusti puristi äidin läskimakkaraa sormillaan ja sanoi "Iso!", mutta onneksi myös "Minä tykkään lihasta."

14. helmikuuta

Olen toki aina ollut pieruhuumorin ystävä, mutta suorastaan musiikkia korville on se uusi pärinä, joka tuntuu olevan Vihtorin tuskaisesta iltahuudosta pois.

16. helmikuuta

Aukusti riensi eilen eteiseen vastaan töistä palaavaa isiä huutaen kymmenisen kertaa kovaan ääneen "Pippeli!". Harmin paikka, että isi puhui silloin puhelimessa ruotsalaisen eikä suomalaisen työkaverin kanssa.

26. helmikuuta

Hiukan heittää vokaalit vielä: Aukusti selitti ruokapöydässä, miten hyvin hänen hiivansa on parantunut.

7. maaliskuuta

Löydä ihan vain pari virhettä: "Poliisi hakee hauvan haarukka kädessä."

14. maaliskuuta

Menin kaksivuotiaan kanssa saunaan, ja jouduin riisumaan sitten kanssa myös rintaviinit.

21. maaliskuuta

Elämä yhtä Fingerporia: Annoin Aukustille lautasen, jolle hän voisi "laskea voileivän". Kohta selän takaa kuului "...kolme, nejjä, viisi, kuusi, seissemän..."

(Luulen, että Jarlaa kiinnostaisi myös myöhemmin käymämme keskustelu siitä, alkaako sana tehota vai meneekö pikkumies hetkeksi miettimään asioita. Aukusti osoitti nurkkaa ja sanoi "Runkka, runkka.")

23. maaliskuuta

Olin huolissani siitä, mitä tapahtuu, kun posti alkaa kantaa esikoiselle lelukatalogeja. Toistaiseksi pahempaa jälkeä ovat kuitenkin aiheuttaneet isän nimellä tulleet hifi-kuvastot.

3. huhtikuuta

Anna Hakala syö paraikaa lapsensa Kinderiä.

4. huhtikuuta

Kullanarvoinen hetki mukavuusalueella.

6. huhtikuuta

Räkälän perhe toivottaa kaikille hyvää pääsiäistä ja jatkaa pyjamahuuhailuaan.

13. huhtikuuta

Veljekset kuin solakat kissapedot. Näppärää, kun samat kuvat voi lähettää seitsemänkymmenen vuoden päästä Suomen Kuvalehden Syntymäpäivät-palstalle.

15. huhtikuuta

Olipa kerran mies, joka erehtyi yöimettävän vaimonsa kuullen ihmettelemään ääneen, miten voikin olla näin väsynyt kymmenen tunnin yöunista huolimatta.

18. huhtikuuta

Mamma sisustaa, kuopus ulostaa. Yksi saa euron ja toinen kahdeksankymmentä senttiä.

19. huhtikuuta

Kuulin puhelinmyyjältä olevani "sivistynyt". Herra mun vereni, oletteko te muut siis VIELÄ pahempia?

24. huhtikuuta

Anna Hakala laihduttaa suklaan ja punkun avulla. "Sillä se lähtee millä on tullutkin?"

28. huhtikuuta

Mitä sivistyssanaa käytetään henkilöstä, joka saa nautintoa muiden työnteon katselemisesta? (Klapisavotassa: "Mamma heittää, Aukusti kattoo.")

12. toukokuuta

Lähetin isot pojat katsomaan miten vasikoita lasketaan kesälaitumille, ja jäin itse kotiin Vihtorin lehmäksi.

20. toukokuuta

Ihmisen kuuluu välillä tulla kotiin niin, ettei tiedä onko ilta- vai aamuhämärä.

27. toukokuuta

Onneks tulee kesälomat tähän väliin ennen tota äärimmäisen tiukkaa syyskuuta!

2. kesäkuuta

Miten niin pienten lasten vanhemmilla ei ole kahdenkeskistä aikaa? Meidän pojat nukahti tänään päiväunille ihanan samanaikaisesti. Citymarketin vihannesosastolla.

23. kesäkuuta

Anna Hakala valmistelee ulkoileville miehilleen sään inspiroimana sipulikeittoa, tuota kaikkien kesäruokien enoa. Lämmittäisinkö kylkeen vielä glögit?

24. kesäkuuta

Ennen meillä paistoi aijo, nykyään jo arjonki. Vieläkö kouluissa tarjotaan puheopetusta, mikäli emme kotikonstein siihen mennessä saa hommaa toimimaan?

24. kesäkuuta

Perusasioiden äärellä, osa n: "Kulta, sä olet musta tosi kiva."

"Mamma, ei mina olen musta."

25. kesäkuuta

Teettäkää ihmiset uusi auton avain heti, kun se ensimmäinen katoaa.

29. kesäkuuta

Anna Hakala on kaukaista sukua keihään EM-pronssimiehelle. Miten monta kadehdittavaa ominaisuutta yhteen ihmiseen oikein voi mahtua?

30. kesäkuuta

Onneks tuli nukuttua hyvin se synnytystä edeltänyt yö, niin nyt ei väsytä juuri ollenkaan.

11. heinäkuuta

Melkein alkaa himottaa eduskuntaan pyrkiminen: nyt kun on täällä fb:ssä aikansa painellut "jaa"-nappia, niin varmaan osais käytellä myös niitä "ei"-, "tyhjä"- ja "poissa" -toimintoja. Näin sitä elämä pätevöittää!

11. heinäkuuta

Taidankin jatkaa Vihtorin imettämistä vielä useamman vuoden, jos odotettavissa on kahdet kuukautiset.

Tiede: Maalla onkin kaksi kuuta. Kuun lisäksi Maalla on ainakin toinen kiertolainen, kertoo Tiede-lehti.

27. heinäkuuta

Jos haluat, että työsi jälki näkyy, pese keskusta-asunnon ikkunat vain viiden vuoden välein.

1. elokuuta

Kovin monelta mieheltä en ottaisi vastaan just kuulemaani settiä: "Joko sä kuivasit lattialta sen mun pissan? Sun tisut on tosi alhaalla."

9. elokuuta

Pyysin noutolan pojilta kookoskanaan perinteisen "pienen tulisuuden". On vissiin mittayksiköt muuttuneet sitten viime tilauksen. Onneksi lapset maistoivat ensin.

30. elokuuta

Oikein valitulla seinällä tämän kulutusyhteiskunnan ydintä postmodernisti viiltävän avantgardistisen oivalluksen viereen voisi ehkä ripustaa muutaman tonnin hintalapun?

1. syyskuuta

"Mä halun olla alastin!"

1. syyskuuta

Pyysin hiekanväristä tukkaa, sain melkein valkoisen. Hiekanväriset oli varmaan loppu.

2. syyskuuta

Iloisen illanviettäjän vankka usko siihen, että pojat ymmärtää aamulla herätä poikkeuksellisen myöhään.

6. syyskuuta

Kuinka merkittävä Meikitön päivä on, jos se on yksi vuoden noin kahdestasadasta?

6. syyskuuta

Kauan kaivattu neuletakki, tietokoneen laturi, kaksi (käyttämätöntä) vaippaa, puoli askia savukkeita, kaksi muistitikkua, kolme paria lasten villasukkia, pariton lasten puuvillasukka, valkoinen ändipöödi-avaimenperä, huulipuna, viisi muovilusikkaa (joista yksi likainen), vauvojen body, kortisonivoidetta, melko vanha ostoslista, norsu-vesipyssy, kymmenen sentin kolikko, jättipullo hiuslakkaa, pysäköintisakkolappu. Mutta se olikin niitä vähän isompia käsilaukkuja.

11. syyskuuta

Eläköön lapsiperheen arkea helpottavat symbolit.

15. syyskuuta

Tätä meidän uutuutta kehuisin sen verran, että tallella on ensimmäisen sukupolven pidetyimmät puolet, kuten kaikkiruokaisuus ja iloluontoisuus. Mutta miksi ihmeessä tähän lisättiin se ominaisuus, että aamulla herätään puoli kuudelta?

16. syyskuuta

Annan keittiö on kodin sydänvika.

17. syyskuuta

Tajusin kielitutkimuskaavaketta täyttäessäni, että esikoinen ymmärtää ja osaa tuottaa hirvittävän määrän sanoja (kuten "juhlat"). Tiettyjä aukkojakin kuitenkin löytyi (kuten margariini").

22. syyskuuta

Anna Hakala löysi mettästä sieniä ja melkein ittensäkin.

23. syyskuuta

Ostin juoksuhousut, kun halvalla sain. What was I thinking?!?

Juoksuaika? Juoksutusmaha?

27. syyskuuta

Tiedeuutisia: V----jen kevät voi olla myös syksyllä.

3. lokakuuta

Kauneus periytyy: Esikoiselle tuntuu ...