Hyvästi media

Tervetuloa digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteiden muovaaman kulttuurin ja liiketoiminnan aikakaudelle

Ari Hakkarainen

Copyright Ari Hakkarainen ja Klaava Media

ISBN 978-952-5901-16-0 (EPUB)

Julkaistu lokakuussa 2011. Klaava Media.

Klaava Media / Andalys Oy

www.klaava.fi

Palaute, kirjaehdotukset ja asiakaspalvelu: kirja@klaava.fi

Sisällysluettelo

1. Median megatrendit

Digitaaliset sisällöt ja liikkuva kuva syövät painetun sanan asemaa

Ennen yleisö hakeutui median luo, nyt sisältöjen on haettava yleisönsä

Median arvo siirtyy sisältöihin ja vuorovaikutukseen

Nuorten ja iäkkäiden välinen kuilu median käyttötavoissa syvenee

Verkkopalvelut ja ohjelmistoalustat ovat medialiiketoiminnan uudet kontrollipisteet

Sisältöjen käyttö lisääntyy medialaitteiden kehittyessä

Mediatuotteista siirrytään sisältöpalveluihin ja järjestelmiin

2. Elokuva

Elokuva-alan piraatit aloittivat jo sata vuotta sitten

Tietotekniikan kehitys ohjaa myös elokuvan kehitystä

Nykyaikaisessa elokuvavuokraamossa asiakasta ohjaa henkilökohtainen avustaja

Elokuva on vaikuttanut vapaa-ajan viettotapoihin jo 100 vuotta

Legendaarisen MGM-studion tuho

Elokuva on riskisijoittajan bisnes

Internet on monipuolisin koskaan keksitty viihdemedia

3. Kirjallisuus

Kirjan kehitys ennen ja jälkeen Gutenbergin on ollut verkkaista

Kirjahylly ja lukulamppu vaihtuvat lukulaitteeseen ja Internet-yhteyteen

Verkkokauppa ja teleoperaattori kirja-alan suunnannäyttäjinä

Kirjan muoto muuttuu, mutta sisältö säilyy

Satojen vuosien aikana maltillisesti kehittynyt kirjabisnes taipuu

Kyse ei ole vain liiketoiminnan vaan koko kirjallisuuden tulevaisuudesta

4. Lehdistö

Eilisen uutisia

Sisällöntuotanto ja painoteknologia ovat kehittyneet, mutta jakelu ei

Edelläkävijät ovat jo siirtyneet paperilehdestä digitaaliseen tuotteeseen

Kukaan ei maksa hyödyllisestä, vaan ainoastaan välttämättömästä sisällöstä

Onko sanomalehti uutis- vai lehtibisneksessä?

Sisältö määrittää lehden tulevaisuuden, ei media

5. Musiikki

Varhaiset levy-yhtiöt olivat teknologiayrityksiä

MP3 oli vuosien kehityksen tulos

Napsterin vihamiehet olivat sen parhaita markkinoijia

Spotify tekee musiikin omistamisen tarpeettomaksi

Musiikin kulutustavat ja liiketoiminta ovat jo muuttuneet

Musiikkia hanasta

6. Radio

Radio on toipunut niin uuden median kuin teknologiankin paineesta

Radio Nova on keskimääräiselle suomalaiselle

Digitaalinen radioteknologia kehittyy, mutta FM radion asema säilyy vahvana

Yli 10 vuotta digitaalista radiota Britanniassa ilman vakuuttavaa läpimurtoa

Kahden sisältötuotteen media

Radio kehittyy tai kuihtuu formaattiensa mukana

7. Televisio

Rakeisesta mustavalkokuvasta kolmiulotteiseen teräväpiirtokuvaan

Television, tietokoneen ja Internetin kolmiyhteys

TV-yhtiöiden tuottamasta Internet-palvelusta tuli liian suosittu

Television katselu medialaitteilla kasvaa voimakkaasti

Uuden riippumattoman TV-kanavan työläs taival olohuoneisiin

TV-yhtiö on sisällöntuottaja, jakelija tai kumpaakin

Television monet käyttötavat

8. Internet

Internet syntyi ydinsodan varalle mutta yhdistää nyt maailman ihmisiä

Sisältö, Internet ja medialaite

Tutut suomalaiset mediabrändit ja kansainväliset verkkopalvelut vetävät verkossa

Miten menestyvä Internet-palvelu tuhotaan

Internet muuttaa radikaalisti median käyttötapoja

Nettisukupolvi tietää median tulevaisuuden

Jos sosiaalista media ei olisi keksitty, meidän olisi pitänyt keksiä se

Internet on Yleisradiossa samalla viivalla television ja radion kanssa

Huomisen vallankumous twiitataan

9. Teknologian kehitys synnyttää uutta medialiiketoimintaa

Epäreilu kilpailuetu

Sisältö on jatkossakin media-alan ydintuote

Jakelun siirtyminen verkkoon heijastuu useille toimialoille

Medialaite on yleisön ylin ystävä

Verkkopalvelujen ja ohjelmistoalustojen avulla luodaan uuden ajan portinvartijoita

Rahoituksen ja markkinoinnin rooli säilyy vahvana videosisällöissä

Häviäjät tuhlaavat energiansa murroksen kieltämiseen

Voittajat rakentavat tulevaisuutta

Pyhistä kirjoista kissavideoihin

Kiitokset

Lähteet ja viitteet

Kirjailijasta

1. Median megatrendit

Median murros on kulttuurin murros. Siksi median muuntuminen digitaaliseksi on yhdelle huumaava visio loistavasta tulevaisuudesta ja toiselle tuskainen pelkotila tutun, perinteisen kulttuurin ollessa uhattuna.

Ostin ensimmäisen e-kirjani vuonna 1999. Olin työmatkalla Manilassa ja kaipasin illalla television katsomisen sijaan lukemista. Tuolloin Internet-huuman kuumaan aikaan verkosta oli jo helppo löytää kirjakauppoja, joista saattoi luottokortilla maksamalla ladata kirjan luettavaksi tietokoneelle. Kokemus ei välittömästi muuttanut maailmaani, mutta ostin silti sen jälkeen vuosien varrella muutamia e-kirjoja, kun tarvitsin nopeasti tietopaketin jostakin uudesta asiasta.

Ehdin melkein kymmenen vuotta ihmetellä, miksi niinkin lupaavasta mediasta kuin sähköisestä kirjasta ei näytä oikein tulevan mitään, kunnes maailman suurimman verkkokaupan Amazonin perustaja Jeff Bezos tarttui asiaan. Hän oli päättänyt luoda uudet markkinat: e-kirjat. Amazon kehitti oman Kindle-lukulaitteen, ja vaikutusvaltansa ansiosta kirjankustantajien keskuudessa yhtiö pystyi neuvottelemaan laajan ja edullisen e-kirjavalikoiman tarjolle verkkokauppaan. E-kirjojen taival massamarkkinoiden tuotteeksi alkoi Pohjois-Amerikassa rivakasti. Kolmessa vuodessa Amazon saavutti tilanteen, jossa se myi enemmän e-kirjoja kuin painettuja teoksia.

Uusista asioista helposti innostuvat edelläkävijät eivät e-kirjojen epäonnistuneella alkutaipaleella 1990-luvun lopussa riittäneet muuttamaan 500 vuotta vanhaa tapaa lukea paperille painettuja kirjoja. Kulttuurin muutos lähti liikkeelle vasta, kun kaikki osatekijät olivat kohdallaan: kätevä lukulaite ja e-kirjan löytämisen, ostamisen, lataamisen ja lukemisen mahdollistava saumaton kokonaisjärjestelmä. Amazon on yksi esimerkki siitä, miten digitaalisen median myötä markkinoille tulee uusia toimijoita, jotka voivat ottaa hallintaansa suuria osia kokonaisista toimialoista verkkopalvelujen ja ohjelmistoalustojen avulla.

Liiketoimintana koko media-ala on noin 4,25 miljardin euron markkina Suomessa, mikä tekee siitä saman kokoluokan bisneksen rahoitusalan kanssa. Kumpikin on kaukana suurista teollisuuden ja kaupan sektoreista, mutta kummallakin on markkinoitansa suurempi vaikutus kaikkien ihmisten elämään välillisesti. Media, viestintävälineet, koostuu muistakin välineistä kuin elokuva, painettu media, musiikkitallenteet, radio ja televisio, mutta ne ovat yleisimmät. Digitaalisella aikakaudella median välittämien sisältöjen, kuten lehtiartikkelien, TV-ohjelmien ja musiikkikappaleiden ominaisuudet lisääntyvät samalla, kun viestintävälineiden rajat hämärtyvät.

Kohtasin digitaalisen musiikin ensimmäisen kerran Nokian ohjelmistokehityskeskuksessa vuonna 2000. Ihmettelin, miksi ohjelmoijat istuivat toimistossa tietokoneidensa ääressä kuulokkeet korvillaan. He kuuntelevat musiikkia, kuului selitys. Ohjelmoijat latasivat tietokoneilleen Internetistä Napster-sivuston kautta MP3-tiedostoina mitä musiikkia ikinä halusivatkin kuunnella.

Itse latasin ensimmäisen digitaalisen musiikkikappaleen pari vuotta myöhemmin musiikkikaupasta, jota ei enää ole. Sain kappaleen sellaisessa tiedostoformaatissa, jota kopiosuojausteknologian vuoksi en enää voi soittaa lainkaan. En tiedä, täyttääkö tämä huijauksen tunnusmerkit, mutta siltä se joka tapauksessa tuntuu. Kymmenen vuotta myöhemmin Spotify-palvelu soittaa verkosta minkä tahansa kappaleen haluan kuulla ilman ostettavaan musiikkiin liittyviä ongelmia.

Varttuneet ikäluokat tilaavat vielä sanomalehden kotiin lukeakseen siitä edellisen päivän uutisia, kun nettisukupolvi (diginatiivit tai Google-sukupolvi, Internetin ja laajakaistan aikana kasvaneet ikäluokat) on jo siirtynyt Internet-median aikaan ja hakee uutiset verkosta. Vanhemmat pitävät kirjahyllyissään kirjoja, kun nuorilla on hyllyissään valokuvia ja muistoesineitä. Nuoriso on siirtynyt uuteen aikaan myös musiikissa: esimerkiksi Ruotsissa digitaalisen musiikin myynnin arvo ohitti fyysisten äänitteiden arvon vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Median käyttötapojen muutos on kuitenkin alkanut jo vuosia sitten. Se on merkittävä osa kulttuurin muutosta, sillä median kehittyessä yhteisö oppii uusia käyttäytymismalleja, joista osa periytyy jälkipolville, osa ei. Seuraavassa muutama esimerkki.

Elokuva Ennen: Elokuva katsottiin elokuvateatterissa tai vuokrattiin VHS- tai DVD-tallenne. Jatkossa: Elokuva katsotaan Internet-vuokraamosta tai käydään katsomassa teatterissa. Kirja Ennen: Kirja ostettiin kirjakaupasta, luettiin ja laitettiin hyllyyn. Jatkossa: E-kirja ladataan verkkokaupasta ja luetaan medialaitteella. Lehti Ennen: Ostettiin kioskilta tai tilattiin kotiin luettavaksi. Jatkossa: Lehden sisältö luetaan web-sivulla tai tablet-sovelluksessa. Musiikki Ennen: Ostettiin LP- tai CD-levy levykaupasta ja kuunneltiin se kotistereoista. Käytiin konserteissa. Jatkossa: Kuunnellaan medialaitteella verkkojukeboksista tai ladataan verkkokaupasta. Käydään konserteissa. Radio Ennen: Kuunneltiin uutisia ja musiikkia radiovastaanottimesta keittiössä, autossa, toimistolla. Jatkossa: Kuunnellaan radion lisäksi Internetistä musiikkia ja podcast-puheohjelmia. Televisio Ennen: Ohjelmat katsottiin TV-vastaanottimesta silloin, kun ne lähetettiin. Jatkossa: Ohjelmat katsotaan medialaitteella verkkopalvelusta silloin, kun itselle sopii, tai lähetysaikaan televisiosta.

Elokuva, kirjallisuus, lehdistö, musiikki, radio ja televisio ovat kehittyneet kymmenien ja satojen vuo...