Englanninkielinen alkuteos
The Things You Can See Only When You Slow Down

Teos on suomennettu englanninkielisestä laitoksesta.

ISBN 978-952-7190-85-2

Alkuperäinen kansi: Young-Cheol Lee
Kannen sovittaminen: Noora Karlsson
Tekninen toteutus: Keski-Suomen Sivu Oy

Kustannusosakeyhtiö Aula & Co
Meritullinkatu 21, 00170 Helsinki
www.aulakustannus.fi

Johdanto

Opetan zenmeditaatiota ja olen toiminut professorina pienessä humanististen aineiden korkeakoulussa Massachusettsissa. Minulta kysytään usein, kuinka elämän haasteisiin tulisi suhtautua. Olen neuvonut ihmisiä kasvotusten ja sähköpostitse. Haluan solmia kontakteja uusiin ihmisiin, joten muutama vuosi sitten ryhdyin lisäksi vastaamaan kysymyksiin sosiaalisen median sivustoilla. Viestini ovat tavallisesti yksinkertaisia, suorasukaisia ja lyhyitä. Joskus kirjoitan suoran vastauksen tosielämän kysymykseen. Huomatessani kiinnostavan ajattelumallin meditaatiossa tai vuorovaikutuksessa ihmisten parissa kirjoitan joskus asian itselleni muistiin. Ihmissuhteiden kehittämisen ja itseen kohdistuvan myötätunnon ohella olen tuonut esille myös sitä, kuinka tärkeää on hidastaa nykypäivän kiireisen elämäntahdin keskellä.

Yllätyin runsaasta vastausten tulvasta Twitter- ja Facebook-julkaisuihini. Monissa viesteissä pyydettiin neuvoja, ja lisäksi aloin saada viestejä, joissa ilmaistiin kiitollisuutta. Mieleeni on jäänyt nuori äiti, joka oli menettänyt miehensä auto-onnettomuudessa. Hän kiitti minua sydämellisesti siitä, että olin pelastanut hänet itsemurhalta. Hän kertoi, ettei ollut koskaan ajatellut itsensä rakastamista, sillä hänelle rakkaus oli aina tarkoittanut rakkauden antamista jollekin toiselle. Kiireinen nelikymppinen toimitusjohtaja kertoi, kuinka hyvältä tuntui aloittaa päivä viesteilläni. Ne tarjosivat hänelle keinon pohdiskella rauhassa ja lepohetken hektisen aikataulun lomassa. Korkeakoulusta äskettäin valmistunut nuori, jota lannisti tulokseton työnhaku, luki kannustavat sanani, yritti vielä kerran ja pääsi töihin. Kun luin hänen kertomuksensa, olin muutaman päivän ajan yhtä riemuissani kuin jos olisin itse saanut elämäni ensimmäisen työpaikan.

Olen tavattoman iloinen, että vaatimattomat viestini ovat inspiroineet ja auttaneet ihmisiä vaikeuksissaan. Yhä useampien jakaessa viestejäni ja Twitter- ja Facebook-seuraajieni määrän kasvaessa sain Koreassa kutsumanimen ”parantava neuvonantaja”. Sitten myös kirjankustantajat ottivat yhteyttä tarjoten mahdollisuutta koostaa tekstejäni julkaisuksi. Vuonna 2012 Asioita jotka huomaa vasta kun hidastaa julkaistiin Etelä-Koreassa, ja kaikkien hämmästykseksi se pysyi 41 viikkoa myyntilistan kärjessä. Kolmen vuoden aikana sitä myytiin yli kolme miljoonaa kappaletta. Seurasi käännöksiä kiinaksi, japaniksi, thaiksi, ranskaksi ja englanniksi. Olen nöyrän kiitollinen kirjan saamasta huomiosta ja toivon, että siitä on apua länsimaisille lukijoille yhtä lailla kuin lukijoille Aasiassa.

Kirjassa on kahdeksan lukua, jotka käsittelevät elämän eri puolia aina rakkaudesta ja ystävyydestä työhön ja tavoitteisiin sekä sitä, kuinka tietoinen läsnäolo auttaa meitä kullakin alueella. Tarkastelen esimerkiksi sitä, kuinka voimme käsitellä tietoisesti negatiivisia tunteita kuten vihaa ja kateutta sekä pettymyksiä elämässä. Ammennan tietoa menneisyydestäni ja omista epäonnistumisen kokemuksistani vastikään korkeakoulun opettajan virkaan astuneena. Kuudennen luvun kolme vapauttavaa oivallusta ovat hyödyllisiä, jos olet häiritsevän tietoinen itsestäsi. Jos epätietoisuus tulevaisuudesta ahdistaa sinua tai et ole varma, mikä on todellinen kutsumuksesi, tarjoan neuvoja itsetuntemuksen herättämiseen ja kasvattamiseen.

Jokaisen luvun alussa on käsiteltävän teeman pohjustus, jonka jälkeen esittelen lyhyitä ajatuksia, suoraan lukijalle osoitettuja viisaita neuvoja. Niitä voi pohtia yksitellen tai palauttaa mieleen ahdistuksen ja epätoivon hetkenä – jotta muistaisit, ettet ole yksin. Luku jatkuu pienellä kirjoitelmalla, jonka jälkeen on toinen sarja lyhyitä neuvoja mietittäviksi.

Jotkut lukevat koko kirjan yhteen menoon kuin tarinan. Suosittelen kuitenkin, että annat sille aikaa ja pohdiskelet lukemaasi rauhassa ennen kuin siirryt seuraavaan lukuun. Nautit lukemastasi enemmän ja löydät syvempää merkitystä edetessäsi hitaasti luvusta toiseen. Tee muistiinpanoja marginaaleihin ja merkitse itsellesi tärkeät kohdat.

Toivon että tämän kirjan parissa viettämäsi aika tuo kiireiseen elämääsi tilaisuuden mietiskellä ja meditoida. Toivon sen synnyttävän yhteyden minuutesi ystävällisempään ja viisaampaan puoleen. Toivon sinulle onnellisuutta, terveyttä ja rauhaa, ja että saat olla turvassa vahingollisilta kokemuksilta.

Asioita
jotka huomaa vasta
kun hidastaa

ENSIMMÄINEN LUKU

Lepo

Miksi pidän kiirettä?

Kun tapahtumat vilisevät silmissäni, pysähdyn kysymään: ”Onko kiire maailmassa vai onko se mielessäni?”

Yleensä ajattelemme, että maailma ja mieli ovat olemassa erillisinä. Jos meiltä kysytään, missä mieli sijaitsee, osoitamme luultavasti omaa päätämme tai sydäntämme, emme puuta tai taivasta. Näemme selvän rajan sen välillä, mitä tapahtuu mielen sisällä ja mitä tapahtuu ulkomaailmassa. Suureen ulkomaailmaan verrattuna kehon sisälle mukavasti asettunut mieli voi vaikuttaa pieneltä, haavoittuvalta ja jopa voimattomalta. Buddhan opetuksen mukaan mielen ja maailman välinen raja on kuitenkin ohut, huokoinen ja pohjimmiltaan harhan kaltainen. Maailma ei ole objektiivisesti iloinen tai surullinen eikä se aiheuta meille tunteita. Tunne syntyy mielen heijastaessa oman subjektiivisen kokemuksensa maailmaan. Maailma ei ole luontaisesti iloinen eikä surullinen, se pelkästään on.

Hyvän ystäväni kanssa käymäni keskustelu valaisee asiaa. Hän on säntillinen ja vastuuntuntoinen buddhalaisnunna. Äskettäin hän valvoi temppelinsä juhlasalin rakentamista. Kerrottuaan koettelemuksistaan, kuinka vaikeaa oli esimerkiksi hankkia tarvittavat luvat ja löytää sopiva urakoitsija, hän kuvaili työvaiheita seuraavasti:

”Kattotiiliä ladottaessa näin tiiliskiviä kaikkialla, missä kuljin. Panin merkille, mistä ne on valmistettu, kuinka paksuja ne ovat ja minkä muotoisia. Sitten kun oli lattian rakentamisen aika, näin pelkkiä lattioita. Huomioni keskittyi tietenkin käytetyn jalopuun väriin, alkuperään, kuviointiin ja kestävyyteen. Yhtäkkiä oivalsin jotakin: katsoessamme ulkomaailmaa näemme vain itseämme kiinnostavan pienen osan. Näkemämme maailma ei ole koko maailmankaikkeus, vaan mielen rajallinen kiinnostuksen kohde. Omasta mielestämme se pieni maailma on kuitenkin koko maailmankaikkeus. Todellisuutemme ei ole äärettömyyksiin avartuva kosmos vaan valitsemamme pieni osa. Todellisuus on olemassa, koska mielemme on olemassa. Ilman mieltä ei olisi maailmankaikkeutta.”

Pohdin hänen oivallustaan ja se tuntui mielekkäältä. Maailma tulee olevaiseksi, koska olemme siitä tietoisia. Emme voi elää todellisuudessa, josta emme ole tietoisia. Maailman olemassaolo on riippuvainen omasta mielestämme yhtä lailla kuin oma mielemme on riippuvainen maailman tiedostamisesta. Voidaan sanoa, että oma mielemme synnyttää maailman tiedostamalla. Mihin mielemme keskittyy, siitä tulee maailmamme. Tällä tavoin ajatellen mieli ei tunnu enää vähäpätöiseltä ulkomaailmaan verrattuna, vai mitä?

Emme voi emmekä haluakaan tietää joka ikistä tapahtumaa maailmassa. Informaation ylikuormituksesta tulisimme hulluksi. Jos katsomme maailmaa mielemme linssin läpi, kuten ystäväni teki, huomaamme helposti, mitä olemme hakemassa, koska mielemme keskittyy siihen. Mielemme havaitsema maailma on rajallinen, mutta voimme harjoittaa mieltämme ja valita keskittymisen kohteita viisaasti. Silloin pystymme kokemaan maailman omaa mielentilaamme vastaavalla tavalla.

Toimin munkkina ja yliopiston professorina, ja minua vedetään monille tahoille. Viikon mittaan opetan ja teen tutkimustyötä, viikonloppuna ajan parin tunnin matkan suorittamaan velvollisuuksia opettajani temppelissä. Koulujen loma-aikaan aikatauluni on vielä kiireisempi. Minun on vierailtava vanhempien munkkien luona, toimittava tulkkina munkeille, jotka eivät puhu englantia, käytävä eri temppeleissä esitelmöimässä Buddhan opetuksista ja varattava aikaa omalle meditaatioharjoitukselleni. Lisäksi jatkan tutkimustyötä ja kirjoitan akateemisiin julkaisuihin.

Rehellisesti sanoen ihmettelen joskus, onko henkisen opettajan pidettävä aikataulunsa niin täynnä. Sitten huomaan, että ei ulkomaailma raivoa pyörremyrskynä vaan oma mieleni. Maailma ei ole koskaan vielä valittanut siitä, että sillä on kiire. Pohtiessani tarkemmin sitä, miksi vietän niin kiireistä elämää, huomaan, että nautin kiireestä jossain määrin. Jos todella haluaisin levätä, voisin kieltäytyä opetuskutsuista. Olen kuitenkin ilahtunut kutsuista, koska neuvojani haluavien ihmisten tapaaminen on antoisaa ja autan mielelläni heitä sillä vähäisellä viisaudella, jota minulla on tarjota. Toisten ihmisten näkeminen onnellisena on elämässäni syvän tyydytyksen lähde.

Tunnetun buddhalaisen sanonnan mukaan buddhien silmissä kaikki ovat buddhia ja sikojen silmissä kaikki ovat sikoja. Se tarkoittaa, että maailma koetaan oman tajunnantilan mukaan. Kun mielesi on iloinen ja myötätuntoinen, maailmakin on. Kun mielesi on täynnä negatiivisia ajatuksia, maailmakin näyttää negatiiviselta. Kun hukut kiireeseen, muista että et ole voimaton. Kun mielesi lepää, maailmakin lepää.

Me kohtaamme maailman vain oman mielemme välityksellä. Kun mielemme pitää meteliä, maailmakin pitää. Kun mielemme on rauhallinen, maailmakin on. On aivan yhtä tärkeää kohdata oma mielensä kuin yrittää muuttaa maailmaa.

Ahtaudun täpötäyteen metrovaunuun. Voin joko pahoittaa mieleni tai voin ajatella, kuinka hauskaa kun ei tarvitse pidellä tukitangosta kiinni. Ihmiset reagoivat samaan tilanteeseen eri tavoin. Lähemmin tarkasteltuna huomaamme, ettei meitä kiusaakaan itse tilanne vaan oma näkökulmamme siihen.

Tsunamissa ei pelota vain vesi vaan kaikki, mitä vesi sinkoaa meitä kohti. Tornadossa ei hirvitä pelkästään tuuli vaan myös esineet, joita tuuli heittelee ja repii sijoiltaan. Mielemme ei ole masentunut pelkästään siitä, mitä on tapahtunut, vaan myös tapahtuneen herättämistä, vinhasti pyörivistä ajatuksista.

Kun sinulla on epämiellyttävä tunne, älä tartu siihen, älä kääntele ja vääntele sitä. Anna sen olla rauhassa, jotta se voi virrata. Tunteen aalto vetäytyy aikanaan itsestään, jos lakkaat ruokkimasta sitä märehtimällä sitä.

Paistinpannuun tarttunut jälki irtoaa kun kaadat pannulle vettä ja vain odotat. Tahra irtoaa itsestään hetken kuluttua. Älä yritä epätoivoisesti parantaa haavoja. Kaada aikaa sydämeesi ja odota rauhassa. Kun haavasi ovat valmiit, ne paranevat itsestään.

Jos osaamme olla tyytyväisiä, pystymme hellittämään loputtomasta pinnistelystä ja ottamaan vastaan rauhan. Jos osaamme olla tyytyväisiä, pystymme nauttimaan ajasta, jonka vietämme vieressämme olevan ihmisen kanssa. Jos osaamme olla tyytyväisiä, emme enää raahaa mukanamme emotionaalista taakkaa.

Jos meditoit siinä toivossa, että oivallat jumalallisen luontosi, ei tiedon hankkiminen auta. Olet etsimässä jotakin, mitä ei voi hankkia. Olet etsimässä syvempää kokemusta siitä, mitä sinulla jo on. Sen sijaan, että hankkisit vielä jotakin lisää, päästä syvä huokaus ja rentoudu siihen, mitä on. Kun mielesi on kirkastunut kokonaan, todellinen luontosi paljastuu. Se on ollut olemassa koko ajan.

Henkinen kasvu on aivan erilaista kuin älyllinen kasvu. Älyllinen kasvu edellyttää, että opimme asioita, joita emme tiedä.

Henkinen kasvu edellyttää sen varaan rentoutumista, minkä jo tiedämme. Täysin rentoutuneena koemme oman olemuksemme ytimen, syvän hiljaisuuden, joka tuntee kaiken sellaisenaan.

Ellei epämiellyttävä tilanne muutu pitkään ponnisteltuasi, sinun tulisi muuttaa sitä, kuinka sen näet. Mikään ei ole luontaisesti hyvää eikä pahaa. Hyvä ja paha on aina suhteellista. Vertaa tilannettasi johonkin, mikä on vielä pahempaa. Silloin tilanteesi ei tunnu ollenkaan pahalta.

Kun olet stressaantunut, ole tietoinen stressistäsi. Kun sinua ärsyttää, ole tietoinen ärsytyksestäsi. Kun olet vihainen, ole tietoinen vihastasi. Heti kun tulet niistä tietoiseksi, lakkaat harhailemasta. Pelkkä tiedostaminen auttaa sinua näkemään ne ulkopuolelta. Tiedostaminen on luontaisesti puhdasta, kuin pilvetön taivas. Stressi, ärsytys ja viha voivat välillä tuoda taivaalle pilviä, mutta ne eivät koskaan saastuta sitä. Negatiiviset tunteet tulevat ja menevät, mutta kirkas, avara taivas pysyy.

Asialle on tehtävä jotakin, jos sydämeemme kerääntyy vihaa, epätoivoa tai surua kuin myrkkyjä, jotka vähitellen täyttävät kehomme. Harrasta liikuntaa, juttele ihmisen kanssa, jolta saat neuvoja, meditoi rakastavaa ystävällisyyttä. Myrkkyjen ote heltiää kun liikumme.

Tuottavatko muistot sinulle tuskaa? Harjoittele olemaan nykyhetkessä. Suuntaa huomiosi nyt tähän tilanteeseen. Huomaa, että ajatuksesi rauhoittuvat, kun keskityt nykyhetkeen. Kun ajatuksesi hiljenevät, samoin hiljenevät muistosi. Muistot ovat pohjimmiltaan ajatuksia.

Jos illalla töistä lähtiessä tuntuu: ”Onko minun pakko elää koko elämäni tällä tavoin?”, kokeile seuraavaa. Herää aamulla vähän aikaisemmin ja istu hiljaa kuin olisit meditaatiossa. Hengitä sisään syvään ja hitaasti. Kysy itseltäsi, kuinka työsi auttaa muita, oli apu kuinka vähäpätöistä tai välillistä tahansa. Kun keskityt enemmän muihin, saat uudelleen yhteyden työsi merkitykseen ja tarkoitukseen.

Varsin nykyaikainen pulma: On lukematon määrä televisiokanavia mutta ei mitään kiinnostavaa katsottavaa. Ihminen tulee onnettomaksi kun on liian paljon valinnanvaraa.

Onko olosi hämmentynyt tai ristiriitainen? Suo itsellesi hyvät yöunet. Herätessäsi seuraavana päivänä ongelma tuntuu kevyemmältä. Se todella tepsii.

Jos haluat nukkua rauhallisesti kun lasket pääsi tyynylle, ajattele niitä ihmisiä, joille olet kiitollinen, hetkiä, jolloin olet auttanut muita ja saanut hyvän mielen. Se lämmittää sydäntäsi ja saat lahjaksi rauhallisemmat unet.

Kun sydämessämme on rakkautta, tavallisimmatkin asiat ovat meistä pyhiä ja kauniita. Kun sydämessämme on rakkautta, meistä tulee ystävällisempiä ja lempeämpiä ventovieraillekin. Ilman rakkautta sydämessämme maailma tuntuu toimivan umpimähkään ja vailla tarkoitusta. Ilman rakkautta sydämessämme meistä tulee ventovieraita jopa perheellemme ja ystävillemme.

Ollessamme avoimia muille uskallamme olla haavoittuvaisia ja rehellisiä. Kun suhtaudumme hyväntahtoisesti muihin, uskallamme olla rauhallisia ja onnellisia. Sulje silmäsi, hengitä syvään ja sano: ”Olkoot ystäväni ja tuttavani rakastettuja ja turvassa!” Noilla sanoilla sinäkin tunnet olevasi rakastettu ja turvassa.

Oikoteitä onneen: Ensi töiksesi lakkaa vertaamasta itseäsi muihin. Aina löytyy joku rikkaampi, älykkäämpi ja kauniimpi. Toiseksi lakkaa kiirehtimästä päästäksesi johonkin ja saadaksesi jotakin. Kiireen keskellä et pystyisi nauttimaan mistään. Kolmanneksi rauhoita hätäilevä mielesi. Kun mielesi tyyntyy, maailma näyttää rauhalliselta ja iloiselta.

Kun olemme sisimmässämme rauhallisia ja olemme hyväksyneet itsemme kokonaan, muiden on helppo lähestyä meitä ja pitää meistä sellaisina kuin olemme.

Näkisitpä todellisen luontoni. Kehoni ja nimeni tuolla puolen on herkkyyden ja haavoittuvuuden joki. Stereotyyppien ja lokeroiden tuolla puolen on pyhyyden ja jalouden metsä. Muistojen ja olettamusten tuolla puolen on avoimuuden ja myötätunnon valtameri.

Viisaat eivät taistele maailman kanssa. Rennoimmalla ja leikkisimmällä tavalla he vain ilmentävät totuutta, että he ovat yhtä sen kanssa.

Lepää hetki kun elämä tuottaa pettymyksen

Kun luottamuksesi järkkyy, kun toivo murskaantuu, kun rakastettu jättää, seisahdu lepäämään hetkeksi elämässäsi ennen kuin teet mitään.

Jos mahdollista, ympäröi itsesi läheisillä ystävillä ja tarjoa ruokaa ja juomaa samalla kun vähitellen päästät ulos tukahdutettuja tarinoita hylkäämisistä, pettymyksistä ja loukkaantumisista.

Suuntaa matkasi elokuvateatteriin yksin tai parhaan ystäväsi kanssa. Valitse kaikkein hupsuin elokuva, vaikket muuten katselisi komedioita, ja naura ääneen niin että sattuu ja vuodata muutamia kyyneleitä kenenkään katseista välittämättä kuin huoleton nuori.

Valitse laulu, joka käy sydämeesi. Soita sitä yhä uudestaan, laula mukana kerta toisensa jälkeen ja tee sitä kaikkien haavoittuneiden sielujen puolesta.

Jos mikään yllämainituista ei auta, käytä kertyneet lomapäiväsi matkustamiseen. Mene jonnekin, minne olet aina sanonut haluavasi: Grand Canyoniin, Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitille, Machu Picchulle.

Aivan yksiksesi: vain sinä ja tie.

Oltuasi yksinäsi mene omaan pyhään paikkaasi. Sulje silmät ja tyhjennä mieli.

Vaikka et pitäisi itseäsi erityisen hengellisenä ihmisenä, herätä myötätuntoinen sydän ja tunne hyväksymisen syleily.

Hylättynä ja murtuneena tiedän, että sinä olet ollut minä ja minä olen ollut sinä.

Niinpä rukoilen tänään puolestasi.

Rakasta itseäsi epätäydellisyyksistä huolimatta. Etkö tunne myötätuntoa itseäsi kohtaan kun käyt kamppailua elämän halki? Olet kyllä valmis auttamaan ystäviäsi, mutta kohtelet itseäsi huonosti. Helli sydäntäsi silloin tällöin ja sano itsellesi: ”Minä rakastan sinua.”

Kirjoita paperille kaikki, mikä sinua rasittaa. Luettele asiat, jotka sinun on tehtävä, pienimmätkin asiat – kukkien kasteleminen, sähköposteihin vastaaminen. Rasitukset ovat hallinnassa, ne on tiivistetty paperille, pois mielestäsi. Rentoudu siis tänä iltana. Lupaa, että käyt listan läpi huomenna kohta kohdalta, helpoimmasta alkaen. Kun avaat silmät seuraavana aamuna, mielesi ja kehosi ovat valmiina. Takaan sen.

Älä luovuta kohdatessasi kritiikkiä. Opi ohittamaan se, etteivät ihmiset tiedä, mitä sanottavaa sinulla on. Kriitikoiden olemassaolo tarkoittaa, että sinut huomataan. Pysy rohkeana ja jatka eteenpäin omaa tietäsi.

Elämä opettaa meitä virheidemme avulla. Kun huomaat tehneesi virheen, kysy vain, mitä sinun on tarkoitus siitä oppia. Mitä paremmin vastaanotamme sellaiset opetukset nöyrinä ja kiitollisina, sitä enemmän kasvamme.

Ollakseen onnellinen ei ole tarpeen ponnistella, että pääsisi jonnekin muualle. Sen sijaan rentoudu nykyhetkeen ja tuo huumoria elämääsi. Huumorilla elämästä tulee kevyttä ja vapaata. Nauru saattaa ihmiset aina nykyhetkeen.

Huumori avaa suljetut sydämet. Huumori vapauttaa meidät ajatustemme otteesta. Tunnemme voivamme hyväksyä asioita, joita emme ole sulattaneet. Tunnemme voivamme antaa anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille vääryyttä. Huumori on välttämätön osa elämää.

Kun olemme iloisia, sydämemme avautuu uusille asioille. Kun olemme huonolla tuulella, emme voi avautua uusille asioille riippumatta siitä, kuinka hienoja ne ovat. Ilman iloa sydämessämme eteneminen elämässä on hidasta ja mielenkiinnotonta.

Ne, jotka työskentelevät leikkisästi ja kevyesti, ovat yleensä tehokkaita ja luovia työssään. Ne jotka työskentelevät lakkaamatta pelkän stressin piiskaamana, ovat työssään ilottomia.

Pitääksesi kiinni työstäsi pitkään älä pidä sitä pelkkänä työnä. Pidä sitä nautinnon lähteenä. Tie onnellisuuteen ei ole vain oikean työn löytämisessä vaan myös siinä, että opit nauttimaan siitä, mitä teet.

Oletko rauhaton ja masentunut? Katsele hetki nukkuvan lapsen kasvoja. Tunnet pian rauhan väreilyn.

Perhe on kävelyllä pudonneiden syksyn lehtien keskellä. Isä nostaa ilmaan viisivuotiaan poikansa, ja poika sulkee hänet suudelmiin. Äiti katselee hymy kasvoillaan. Jos katsomme ympärillemme, näemme itsemme ihastuttavien hetkien ympäröimänä.

Haluatko tehdä lapsesi onnelliseksi? Lähde tänään töistä vähän aikaisemmin. Odota lastasi koulun edessä. Pelleilkää yhdessä leikkikentällä. Anna lapsesi valita, missä syötte illallista. Hukuta lapsesi rakastavaan huomioosi. Kotimatkalla osta jäätelöä perheelle. Lapsesi muistaa ikuisesti tuon päivän.

Ennen kuin lapsesi ovat kaikki aikuisia, matkustakaa perheenä niin usein kuin mahdollista. Vaikka näemme perheenjäseniä joka päivä, emme oikeastaan saa tilaisuutta olla toistemme kanssa. Ympäristön vaihdos tekee ihmeitä ja tuo perheenjäseniä lähemmäs toisiaan. Hyvä perheretki voi estää avioeron.

Nuottien väliset etäisyydet kaunistavat musiikin. Sopivat tauot sanojen välissä tekevät puheen lennokkaaksi. Aika ajoin meidän on tarkistettava, puhummeko pysähtymättä hengittämään, kiirehdimmekö huomaamatta nykyhetkeä.

Älä menetä sen vuoksi yöuniasi, että sinun on tehtävä tärkeä päätös. Ota vain erikoisannos lääkettä nimeltä ”aika” ja odota. Alitajuntasi etsii vastausta. Kahden tai kolmen päivän kuluttua vastaus valkenee sinulle kun heräät, olet suihkussa tai juttelet ystävän kanssa. Luota alitajuntaasi ja anna itsellesi aikaa.

Jos jokin menee vikaan, käperrymme itseemme ja itsesyytöksiin. Mutta onko vika todella meissä? Jos etsitään Pavarottia, James Taylor ei varmasti tule valituksi. Se ei tarkoita, että Taylorilta puuttuisi musiikillisia kykyjä. Se tarkoittaa vain, että hän ei ole tarkoitukseen sopiva. Ole siis luottavainen ja lakkaa syyllistämästä itseäsi.

Vaikka edessäsi olisi vain aamumurot, syö ne rakastavalla asenteella, jolla ravitset itseäsi. Kuinka uuvuttavaa onkaan pitää kehosta jatkuvaa huolta! Kiitä itseäsi jatkuvasti näkemästäsi vaivasta. Mene sitten nukkumaan tuntia normaalia aiemmin kiitokseksi kehollesi.

Onko sinulla jotakin sydämelläsi? Tee kävelyretki auringonpaisteessa. Auringon lämmössä aivosi vapauttavat serotoniinia, joka rauhoittaa mielen. Jos annat mielesi viipyä ongelmassa yrittämättä ankarasti löytää ratkaisua, vastaus tulee itsestään esiin.

Jos jatkuvasti toivot muiden lohduttavan sinua, ahdistus lannistaa sinut. Jos olet aina hädissäsi siitä, kuuleeko sinua kukaan, tiedä, ettei kukaan voi tyydyttää tarvettasi täydellisesti. Sen sijaan, että etsisit lohdutusta muilta, tarjoa lohtua muille ja kuuntele heitä. Apua antaessasi paranet itse.

Sen sijaan että ostaisit arpajaislipun, osta kukkia itsellesi ja perheellesi. Jos ostat kukkia ja asetat ne olohuoneeseen, tunnet itsesi arpajaisvoittajaksi ja näet yllin kyllin kauneutta aina olohuoneen ohittaessasi.

Onko jokin tuottanut sinulle pettymyksen? Onko jokin tehnyt sinut surulliseksi? Elämän koulu yrittää antaa sinulle tärkeän opetuksen. Kun tunnet olevasi valmis, pysähdy ymmärtääksesi opetus.

Maailma jatkaa pyörimistään sinusta riippumatta. Luovu käsityksestä, että vain sinun menetelmäsi on pätevä, että sinä olet ainoa, joka pystyy saamaan jotakin aikaan.

Mitä kiitollisempia olemme, sitä onnellisemmaksi tulemme. Koska kiitollisuus auttaa meitä oivaltamaan keskinäisen yhteytemme. Kukaan ei tunne itseään erilliseksi saarekkeeksi tuntiessaan kiitollisuutta. Kiitollisuus herättää meidät ymmärtämään toisistamme riippuvaisen luonteemme.

Jos todella välität muista ja pyrit auttamaan muita onnistumaan, ei sinun tarvitse etsiä keinoja piristää mieltäsi. Epäitsekäs ja ystävällinen sydän avaa ovet onnellisuudelle. Jos sinulla on huono päivä, yritä auttaa jotakuta muuta. Pienikin avulias ele parantaa oloasi.

TOINEN LUKU

Tietoinen läsnäolo

Osoita ystävällisyyttä tunteillesi

Siitä lähtien kun aktivoiduin Twitterissä ja Facebookissa, olen saanut ihmisiltä viestejä, joissa minulta kysytään neuvoja. Tavallisin kysymys on, kuinka käsitellä voimakkaita negatiivisia tunteita, suuttumusta, vihaa, ja kateutta.

Positiivista on, että kysymyksen esittäjä on edennyt jo puolitiehen. Kysymys osoittaa, että kysyjä on kyllin tietoinen huomatakseen oman mielentilansa, mikä ei ole helppoa. Useimmat ihmiset ovat täysin uppoutuneita tunteisiinsa ja tiedostavat itsensä hyvin vaillinaisesti. Kysymyksen esittävät ihmiset ovat huomanneet, mitä heidän mielessään tapahtuu silloin kun he ovat negatiivisten tunteiden pyörteessä. He ovat hidastaneet vauhtia ja lähettäneet minulle viestin. Kun ihmiset aistivat negatiivisen tunteen heräävän, ensimmäinen impulssi on hallita sitä niin, että he eivät hukkuisi siihen eikä se uhkaisi heitä. He haluaisivat päästä siitä eroon heti tai paeta sitä jos suinkin mahdollista. Harvoin he ajattelevat sen ansaitsevan syvempää ymmärrystä. Siksi käytetään ilmaisuja ”vihan hallitseminen” ja ”vihan voittaminen” sen sijaan, että puhuttaisiin ”tunteiden kanssa ystävystymisestä”.

Voimakasta negatiivista tunnetta on vaikeata hallita nopeasti. Mitä enemmän yritämme sitä hallita, sitä levottomammin se työntyy esiin. Vaikka saisimme tunteen hallintaan, saatamme vain tukahduttaa sen, ja se tulee myöhemmin uudestaan esiin. Kuvittele, että voimakas negatiivinen tunne on kuin mutapyörre kala-altaassa. Jotta saisit mudan vajoamaan altaan pohjaan ja näkisit kalan kirkkaassa vedessä, et ainakaan työnnä käsiäsi mutaiseen veteen ja yritä pakottaa mutaa pohjaan. Mitä enemmän yrität pakottaa sitä alas, sitä enemmän vain myllerrät sitä. Samalla tavalla yrittäessäsi hallita negatiivista tunnetta yrität pakottaa sitä aloilleen. Valitettavasti mitä kovemmin yrität, sitä kiihkeämpänä se tulee esiin.

Mitä siis pitäisi tehdä? Kuinka negatiivisia tunteita voi ymmärtää ja kuinka niitä voi yrittää selvittää tukahduttamisen sijaan? Vastaus on yksinkertainen. On vain erotettava negatiivisten tunteiden puhdas energia käsitteellisistä lokeroista, kuten ”suuttumus” ja ”viha”, ja sitten tarkkailtava niitä rauhallisesti kunnes energia muuttuu joksikin muuksi. Tärkeätä on olla takertumatta suuttumuksen, vihan ja kateuden kaltaisiin sanoihin. Sen sijaan tulee nähdä pelkkä energia lokeroiden takana. Muutokset voivat olla huomaamattomia, mutta energia muuttuu jatkuvasti, vaikka lokerot pysyvät samoina. Jos poistat lokerot ja saat kosketuksen pelkkään energiaan, oivallat pian, että negatiivinen tunne on vain väliaikainen, että se muuttuu ilman sinun ponnistuksiasi. Ajattele peiliä, joka heijastaa kaiken edessään olevan sen kuvaa syyttämättä ja siihen kiinnittymättä. Pohdi samoin negatiivista tunnetta – esimerkiksi vihaa – ja katsele sitä maltillisesti. Huomaat vihan vähitellen muuttavan muotoaan, se paljastaa syvempiä tunnetasoja tai katoaa itsestään. Jos muita tunnetasoja paljastuu, huomioi niitä samalla tavalla kuin vihaa.

Kun yrität ymmärtää jotakin, on usein tehokkainta siirtää olettamuksesi syrjään ja tarkkailla sitä hiljaa. Tarkastelusi kohde paljastaa sen, mitä tulee ymmärtää. Sen sijaan, että valloittaisit tunteittesi mutaisia vesiä, sinun tulee tarkkailla niitä ulkopuolelta ja antaa niiden asettua ja muuttua itsestään. Kuten henkinen opettaja Jiddu Krishnamurti sanoi, puhdas huomio vailla syytöksiä ilmentää ihmisen korkeinta älykkyyttä sekä rakkautta. Tarkkaile energian muuttumista keskittyneesti ja rakastavasti kun se avautuu mielesi avoimessa tilassa.

Jos kummastelet: ”Mikä pelkässä tarkkailemisessa on niin hienoa? Eikö se ole todellisuuden välttämistä?” Vastaan, että se ei ole todellisuuden välttämistä vaan päinvastoin suoraan todellisuuteen katsomista. Et jää tiedottomana tunteen valtaan, vaan tutkit ja tunnustelet, mitä tunteessa piilee. Kehittyessäsi taitavammaksi oivallat, ettei negatiivinen tunne ole pysyvää todellisuutta. Se tulee esiin ja häipyy pois luonnostaan tiedostamisesi piirissä, omasta tahdostasi riippumatta. Kun oivallat tämän totuuden, eivät negatiiviset tunteet heittele sinua. Voit pitää niitä ohimenevinä pilvinä sen sijaan, että samastuisit niihin ja luulisit niitä erottamattomaksi osaksi itseäsi. Älä taistele negatiivisia tunteitasi vastaan. Huomioi ne ja tutustu niihin.

Jos janoat kostoa, koska tunteitasi on loukattu, pystyt näkemään vain oman kärsimyksesi. Mutta jos rauhoitut ja katsot tarkemmin, näet että myös sinua loukannut ihminen kärsii.

Sydämemme kammiossa asuu vieretysten kaksi vuokralaista: Adolf Hitler ja Äiti Teresa. Kun hukumme vihaan ja pelkoon, tunnemme Hitlerin vaikuttavan sisimmässämme. Kun olemme kosketuksissa rakkauteen ja anteliaisuuteen, kuulemme Äiti Teresan lempeän äänen.

Meitä eivät enää kiinnosta elokuvat ja tv-sarjat, joissa hyvikset ovat aina hyviä ja pahikset aina pahoja. Sellainen ei vastaa todellisuutta. Kukaan ei ole aina hyvä tai paha.

”Ei ole ollut, ei tule olemaan eikä nyt ole olemassa ketään, jota aina moitittaisiin tai jota aina kiitettäisiin.” – Dhammapada 2281

Ehdoton moraalin puolustaja, joka herkästi tuomitsee toisia, ei tavallisesti näe omia vikojaan.

Saatat luulla, että kun joku kritisoi toista, on kritiikki ansaittua. Tarkemmin katsoen näet, että kriitikko valittaa, koska hän ei ole saanut tahtoaan läpi. Älä siis ole niin helposti hallittavissa.

Ankaran hyökkäävä kritiikkisi johtuu siitä, että pelkäät.

Ystäväsi alkaa puhua pahaa ihmisestä, josta et pidä, ja olet vilpittömästi samaa mieltä. Et kuitenkaan voi olla miettimättä: ”Puhuuko hän pahaa minustakin, kun minä en ole paikalla?” Juoru voi tuntua helpottavalta jossakin hetkessä, mutta se etenee vauhdilla ja voi purra sinua takaisin.

Pidät minua puhtaana ja myötätuntoisena siksi, että olet puhdas ja myötätuntoinen itse.

Kun ihmiset, jotka eivät sinua tunne, ihailevat sinua, he näkevät heijastamansa illuusion, eivät todellista sinua. Kun sinua kunnioittavat ihmiset, jotka tuntevat sinut, luultavasti ansaitset sen.

Jotkut kysyvät, tarkoittaako nöyrtyminen tappion myöntämistä. Ei minusta. Nöyryys on merkki sisäisestä voimasta ja viisaudesta. Kun nöyrryt, aito vuorovaikutus tulee mahdolliseksi. Lopultakin voimme kuulla toisiamme ja ratkaista ongelmamme.

Kun sinulle sanotaan ”ei”, älä reagoi vihaisesti ja hallitsemattomasti. ”Ei” saattaa avata sinulle yllättävän, uuden maailman. ”Ei” saattaa odottamatta johdattaa sinut hyvien i...